Ei ihminen koskaan ole niin viisas, etteikö sitä viisautta voisi lisätä. Esim. ottamalla selvää muiden ihmisten kokemuksista.
Kysymällä, tai mikäli he ovat kokemuksiaan kirjoittaneet muistiin (kirjat), lukemalla.
Niinhän sitä voi kunhan lukee vain ja siihenhän ei kirjoja nykyisellään tarvita. Paljon tuoreempaa ja aikaansa paremmin sopivaa tietoa löytyy aivan tältä samalta aparaatilta. Myös ajankohtaislehtitietokin usein mielenkiintoisempaa ja tuoreempaa. Pipertävälle tietysti sopii vanhat sodanjälkeisetkin kun ei sillä rintamalla ajatukset juuri uudistu tai kehity.
Jees; ”Niinhän sitä voi kunhan lukee vain ja siihenhän ei kirjoja nykyisellään tarvita. Paljon tuoreempaa ja aikaansa paremmin sopivaa tietoa löytyy aivan tältä samalta aparaatilta. Myös ajankohtaislehtitietokin usein mielenkiintoisempaa ja tuoreempaa. Pipertävälle tietysti sopii vanhat sodanjälkeisetkin kun ei sillä rintamalla ajatukset juuri uudistu tai kehity.”
Olet oikeassa, mutta on ajoittain syytä miettiä miksi aiemmin on toimittu toisin. Joskus voisi sanoa, että kannattaa kuunnella kokeneempia, sillai oppimismielessä.
Suomessa on vaan aika hurja tilanne muihin maihin verrattuna, me ollaan koko Euroopassa eniten oltu sitoutuneena metsien osuuteen kansantuotteessa. Ja siksi alan tutkimus on ollut todella intensiivistä. Ylilyöntejä on tullut, niistä on opittu. Tällä hetkellä meillä kaikilla metsänomistajilla on paljon mahdollisuuksia toteuttaa omia fantasioitamme, mutta myös hyödyntää valtion tuella kehitettyjä kasvatusmenetelmiä. Mutta jos valittaa siitä, ettei oma ratkaisu ole tuottanut hyvää tulosta, on katsottava peiliin ensin. Vasta sen jälkeen syyttää ulkopuolisia.
Olen muutamaan otteeseen itsekin kironnut tekemisiäni ja maksanut niistä hintaa. Mutta, voin todeta nykyisten omien plantaasien olevan aikaisempaa paremmassa kunnossa, puusto voi kohtuulisen hyvin. Viimeisten vuosien vuotuiset hakkuut ovat olleet 5m3 hehtaaria kohden, ja puustoa riittää tulevillekin sukupolville.
Haluaisin edelleen muistuttaa, että niillä moteilla ei kaupasta paljon irtoa.
Edellä kun puhuttiin niistä koroista, niin ei kannata tämän hetken tilannetta paljon katsoa. Emme voi tietää mitä puuta ja millä hinnalla täällä tulevaisuudessa ostetaan.
Voi olla, että poltamme ja teemme selluksi kaiken, voi olla että poltto+sahaus, voi olla että kysytäänkin jotain aivan muuta puuta, kuten koivua tai haapaa ja kuusi poltetaan. Ja mikä pointti tällä listalla oli?
No se, etä kannattaa uudistaa mahdollisimman hyvin ja monipuolisesti maapohjan ehdoilla, koska kukaan ei tiedä mitä puuta vaikkapa 50 tai 80 vuoden päästä tullaan tarvitsemaan.
Niin, 150 vuotta sitten vielä oltiin sillä kannalla, että lumput ovat oikea raaka-aine paperille ja pienempi puu kannatti polttaa kaskella…niin ne ajat muuttuu. Aika hankala on päätellä, mitä esim. 40 vuoden kuluttua puusta jalostetaan.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.