###
—-snip—

No, niihin ”esi-jk” -aukkoihin ei ole 17 vuodessa noussut mitään taimiainesta, valoa on piisannut sopivasti. Se on itselle todistanut, ettei menetelmä ole kovin toimiva, etenkin jos syntyviä aukkoja ei muokata. Ja muokkaus lisää kustannuksia, sekä muun puuston juuriston vaurioitumista=lahoa. Ainoat kohteet, missä 80-luvulta alkaneen työurani aikana olen nähnyt onnistuneita taimettumisia, ovat olleet 70-luvun myrskyissä syntyneet suikale-aukot, mutta ne ovat olleet enemmänkin kaistale/pienaukkohakkuita. Ja puusto ollut lehtipuuvaltaista.

—-snip—
Lähetetty: 02.11.2014
Lähettäjä: kuusessa ollaan ###

Hyvä sauma – ja aiheeseen liittyen – lisätä turinaa, jota moni pitää henkimaailman löpinänä.

Viime aikoina on pikkuhiljaa tihkunut vihjeitä, että ei ne kasvit niin tolloja olekaan.

Esim. jotkut tutkijat arvelevat vakavissaan (ja voi olla oikea epäilys koska logiikka pitää), että vanhemmat puut ovat tarkkoja sienijuurista. Niitä ei niin vain vieraille anneta. Sukulaisia (siis omaa siemennystä) näytetään kyllä suosivan.

Eivät taida ne isommat puut/taimet antaa sienijuuria tulokkaille. Aukko jää aukoksi. Se keskellä oleva jyrykanto kun voi olla kauan suuren sienihuovaston solmupiste.

Muokkaus katkoo yhteydet ja tulokkaat pääsevät sienijuurten pätkillä alkuun – oletan.

Hullua eikös, mutta yksi syy epäillä jatkuvan kasvatuksen autuutta.

Jees: ”Ja sitten ei muka jk:ssa tapahdu taimettumista jos valo ja tila lisääntyy???
Ja sieltähän ainakin kantoja sitten pitäisi löytyä ja elinkelpoisia vesoja runsain määrin.”

Huulet menee ristiin, jos sotkee asiat.

Jk:ssa hakataan suhteellisen vähän runkoja, joten vesominen on sen takia vähäistä. Lisäksi vain osa rungoista on vesovaa puulajia. Lisäksi ainakin koivu vesoo yleensä vain vähän, kun se tukkikokoisena kaadetaan. Nuo ehdot kun niputetaan, ei vesominen ole ongelma. Sinulla sen sijaa poistuma oli muistaakseni n. 2000 kpl noin 20 vuotiaita runkoja, joista tietyillä alueilla valtaosa oli koivua. Lisäksi nuoren koivikon yläharvennuksen jälkeen vesomiselle on hyvät edellytykset.

Jk:ssa taimettumista tapahtuu tai sitten ei. Keskimäärin tulos on hyvin vaihteleva ja täystiheän puuston syntyminen kestää pitkään. Joskus voiton vie heinikko, eikä siemensyntyiset yksilöt milloinkaan pääse siitä voitolle. Minulla on esim. Tapaninmyrskyn tekemä n. 1000 m2 aukko, johon ei ainakaan vielä ole merkittävää määrää taimia ilmaantunut. Jokunen moniväärä näre löytyy, mutta ei mitään kasvatuskelpoista. Sama on tilanne mt-pohjalla eräässä harvaksi jääneessä 40-vuotiaassa kuusikossa.

Lainaus:
” Yksi vanhempi on aukkoinen mänty/koivusekametsä josta todella (1)kroisit koneurakoijat runnoivat ylispuuston tosi rajulla reuhuamisella pois. (2)Vielä yöllä. Siinä kyllä(3) tuhottiin aivan järjettömästi mutta toki oli raju määrä koivua päälläkin. Mutta siistimminkin olisi voinut toimia. Muunmuassa (4) kuitukokoista männikköä ajettiin surutta ajokoneella tantereeseen. Mutta metsä kyllä kasvaa nyt siinäkin mutta sen uudistusta harkitsen lähes jokakerta kun sillä palstalla käyn. Kasvaa kyllä hyvin mutta laatuongelmiakin on. ”

1. kroisit koneurakoitsijat =
urakoitsijat , jotka koettivat saada tuloksen plussalle surkeassakin leimikossa

2.yöllä
Jatkuvan kasvatuksen kohteille tarvitaan järeintä mahdollista kalustoa , myös kalleinta . Tämän vuoksi laitteet pyörivät kahdessa vuorossa . Neljän talvikuukauden ajan tehdään työtä pimeässä yli yhtä vuoroa vastaava aika vuorokaudessa.

3 . tuhottiin…
Kuten Mmk kommentissaan totesi ylispuiden poisto ei onnistu ilman korjuuvaurioita. Mitä tiheämmässä ja kookkaampia puut ovat sitä enemmän alusmetsä vaurioituu varovaisellakin käsittelyllä .

4. surutta tantereeseen

Jk palstoilla tulee suunnistusvirheitä peitteisyyden vuoksi ja rapatessa roiskuu….

Jessellä on tiensä pähän tuleva harsittu metsä , eli jk johtaa aina lopulta aukkohakkuuseen ….olisi vain mitä hakata : )

Suorittavalle vielä (vaikka aikaa on kyseisestä hakkuusta kulunutkin senverran) etten kyllä tänäpäivänä aivan enää käsittäisi noita eksymisiä ja rapatessa roiskuu päätelmiä. Jos nyt näin tapahtuisi nostaisin kyllä aivan varmasti julkisen älläkän moisesta toiminnasta.
Olisi pitänyt silloinkin mutta hiukan liian kiltisti nieltiin ja tyydyttiin.
Nykymetsämaailmassa pitää aina kunnioittaa toisten reviiriä ja käyttää ammattiosaamistaan ja kyllä se huikeasti on parantunutkin, sen kyllä tunnustan. Kaiken huipuksi tämä tapaus oli aika huikea kun mäkeä oli alas tultu tosiaan pystymetsää kaataen. Mikähän ihmeen paniikki oli mahtanut kaveriin iskeä.

Jesse tavoittelee elinaikanaan mahdolisimman suurta puunmyyntituloa. Minä yritän maksimoida metsätilan ja puun myynnin yhteistulosta. Kumpaankaan tavoiteeseen ei jatkuva kasvatus luonnollisesti oikein istu.