Se miksi sanoin sen uutuudeksi on vain se että kun se välillä oikein metsälaissa kiellettiin. Sanotaan sitten että uusi laillinen metsänkäsittelymuoto jota pitää metsäammattilaisten kyetä tekemään. Koska muuten ei ole alan ammattilainen koko kirjossaan.
Vielä ei ole minunkaan kohdalleni osunut yhtään jk kasvatuksen harvennusta jossa homma olisi toimiva. Ei niinkään korjuujälkien osalta vaan vajaa tuottoisia erikerrosrakenteita joissa isommat varjostavat nuoren taimiaineksen kasvua.
Sama koskee koivikon poisto ylispuina kuusikon päältä. On sitten kesä tai talvi. Aina kuusi saa rankasti siipeensä on sitten työntekijänä moto tai metsuri. Näistä tulee niitä lahokuusikoita jatkossa joita sitten uudistetaan miten kukin parhaaksi näkee. Päältäpäin katsottuna ne kuusikot vielä menettelee mutta melkoisen ryöpytyksen ne saavat jota tuskin mikään myrsky vastaa.
Ongelma ei ole pelkästään puun kaato vaan puinti sekä kouran vienti puulle tekee omat vauriot jotka ei välttämättä jälkeenpäin näy.
Näissä vain pitää laskea kannattavuuasiat ensin kuntoon. On kuitenkin aika rajusta säästöstä kyse jos alikasvoskuusikolla jatketaan seuraava puusukupolvi. Minulla näitä kyllä on ja en sanoisi että ne kovin elinkelvottomia olisivat. Toki pitää muistaa etten aio siitä alikasvoksesta välttämättä kovin rajua vanhaa metsää kasvattaakkaan.
Nämä ovat valintakysymyksiä jotka mielestäni ovatkin nykymetsälain parhaita avuja. Saat valita tavan ja iän ja puulajin suht vapaasti.
Näin varmaan onkin. Monesti vain tuntuu että isännät odottavat turhankin hyvää tulosta kyseisestä toimesta. Näitä alikasvoskuusikoita sitten kun ollaan ensikertaa harvennettu niin lahovikaisuutta on aika paljon.
Moni laittaisi asia sorkkaeläinlaidunnuksen piikkiin mutta historiasta voi osasyykin näihin löytyä.
Tällästä näkemystä luonnosta syntyy ku paljon sahaa näitä aliskuusia. Se pieni pilkka juurenniskassa saa lahon tyveen eikä niitä vaurioita nää edes aina ulkopuolelle. Ei kyllä itselle tulisi mieleenkään niitä kasvatella mutta joillakin on varaa.
Metsuri motokuskillekkin se sama kuin suorittavallekkin: Ei sitä alikasvosta aivan kaikkia ole pakko tuhota. Kyllä se on juuri sitä samaa ammattiosaamista kun edellisellä peräänkuulutin. Kun tuolla mainittiin että ”pumppuguru” on voimakas ilmaisu on myös ammattimotonkuljettaja voimakas ilmaisu jos on työrajoitteinen. On muuten maanviljelijä/metsänomistajia ollut meidänkin kylällä parikin jotka kunnosteli vanhan moton ja teki sillä omissa metsissään. Tämä nyt vain verrokiksi siihen ilmaisun voimakkuuteen.
Jees; Kuinka monta puuta olet kasvattanut alikasvoksesta ensiharvennuskokoon?
Omilla tiluksilla on edellisen sukupolven jäljiltä yksi kuvio, jossa harva valtapuusto on syntynyt tälläisellä tyylillä. Ihan ok runkoja osaltaan, mutta koska ovat reilusti muita suurempia, pääsääntöisesti muu puusto on jäänyt niiden varjoon. Vaikka muu puusto (mäntyä ja lehtipuuta) harvennettu kasvatusasentoon, ei niiden kasvu ole ollut kovin suurta. Varsinaisen ensiharvennuksen kohdalla (10 vuotta sitten) kertymä oli todella surkea. Jos alue olisi aikoinaan istutettu täystiheäksi, tämän alikasvoksen hyödyntämisen sijaan, olisi ensiharvennuksessa saatu arvioni mukaan tuplatuotto. Lisäksi olisi jäänyt tiheämpi valtapuusto, nyt käytännössä väljennys jää väliin.
Se, paljonko noista kuusista on lahoja, selviää vasta aukkovaiheessa.
Enpä niitä kuusessa ollaan ole ruvennut kappalemääräisesti laskemaan mutta on niitä nyt sitten valmista ensiharvennustavaraa vartoamassakin ja niin täytenä että pitää kyllä ennakkoraivatakkin.
Ja päälläoleva koivikko hakattiin vasta alle kymmenen vuotta sitten. Toki myöhässä mutta silti hyvä lähes puhdas kuusikko siellä kasvaa. Tuo viimeinen nyt tuli näin nopsaan mieleen mutta on toki vanhempiakin joista on ylispuusto poistettu minun aikanani. Kasvatettu kyllä muiden toimesta. Yksi vanhempi on aukkoinen mänty/koivusekametsä josta todella kroisit koneurakoijat runnoivat ylispuuston tosi rajulla reuhuamisella pois. Vielä yöllä. Siinä kyllä tuhottiin aivan järjettömästi mutta toki oli raju määrä koivua päälläkin. Mutta siistimminkin olisi voinut toimia. Muunmuassa kuitukokoista männikköä ajettiin surutta ajokoneella tantereeseen. Mutta metsä kyllä kasvaa nyt siinäkin mutta sen uudistusta harkitsen lähes jokakerta kun sillä palstalla käyn. Kasvaa kyllä hyvin mutta laatuongelmiakin on.
Mutta se tärkeä pointti kuusessa ollaan. Onko nuo pienet aukot ja laatuvirheet sittenkään niin suuri tekijä kuin silloin olisi uudistuskulu ollut muokkauksineen päivineen? Nopeammin nyt ainakin pääsen sen kroisimmankin ELINAIKANANI vielä uudistamaan aika vapaasti harkiten kuinka pitkään kasvatan. Eikä tarvii edes kovin rääppään metsään yrittää konevoimaa vokotella hommiin.
Jees: ”Koska kyse silloin oli e-puuhakkuun jälkeisestä lehtipuun kantovesojen kasvukyvystä. Jolloin väitin niiden kuivuvan yhtenä pitkänä kuivana kesänä kun kaadetun kanto kuivuu.”
Niin väitit. Minä en ole havainut vesan kilpailukyvyn olevan heikompi kuin siemensyntyisen taimen nuoresta puustosta puhuttaessa.
Jees: ”Näin olen myös vahvasti huomannut nyt tekemässäni ennakkoraivuussa jonka silloin aikanaan varhaisperkasin.”
Ennakkoraivuu on eri asia kuin harvennuksen jälkeinen tilanne. Harventamattomassa, mutta raivatussa tilanteessa ei valoa ole riittävästi. Tiheässä kasvaneeseen koivikkoosi tehtiin kuitenkin voimakas yläharvennus, mikä tuo runsaasti valoa maan pinnalle ja se takaa vesomiselle hyvät edellytykset.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.