› Keskustelut › Metsänhoito › ”jatkuvaa kasvutusta” männikössä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)
1 2

  • ”jatkuvaa kasvutusta” männikössä

    Lähetetty: 25.10.2014, 17:09

    Viimeisessä Metsälehti Makasiinissa ihmeteltiin sitä, että tilastojen mukaan on ryhdytty harjoittamaan jatkuvaa kasvatusta karuissa männiköissä. Meillä on eräs tuontyyppinen kallioinen mäenpäällys, jonka käsittelyä olin jo aiemmin harkinnut toteuttavaksi suojuspuuhakkuulla, jota voinee pitää jonkin tyyppisenä jk:na.

    Puusto on ikäluokaltaan 100-vuotiasta puhdasta männikköä. Jonkin verran tukkikokoa, mutta aika paljon vain kuitupuuta. Paikoin avokalliota, paikoin suopainenteita ja välissä sitten maatakin. Runkoja ehkä luokkaa 400 kpl/ha, mutta em syistä epätasaisesti jakautuneina.

    Mietin systeemiä, jossa tukit hakattaisiin pääsääntöisesti pois. Parhaita kuitupuita säästettäisiin luokkaa 150-200 kpl/ha. Odotetaan kahta asiaa. Siis, että ne kuitupuut järeytyvät tukeiksi ja että puusto on niin harva, että mänty uudistuu luontaisesti. Riskinä tietysti tuulituhot.

    Aluelle on joihinkin aukkopaikkoihin syntynyt luontaista taimikkoa, mutta sen kehitys on hiippunut kaiketi niiden isompien puiden kilpailun vuoksi. Yksi aikaisempi kokemus on kohteesta, joka oli harvnnettu tuohon tiheyteen. Siihen syntyi paikoin ihan kelvollinen taimikko parissa kymmenessä vuodessa vaikka hirvet ja hakkuu vioittikin.

    Onko näkemyksiä tai kokemuksia?

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metät kunnossa! 25.10.2014, 17:19

    Juurikin kaavailin täysin vastaavanlaisessa kohteessa vastaavaa toimenpidettä. Hehtaarin kuvio ja ”sateenvarjomännyt” sahalle ja loppu sitten kehittyy hiljalleen tukkipuuksi. Eiköhän hakkuussa maa sen verran muokkaudu, että uusi taimikko tulee alle. Tricoa sitten seuraavat 20 vuotta!

    raivuri 27.10.2014, 15:13

    Suoritettu tällainen jo yksi. Hyvältä näyttää ainakin vielä, yhtään runkoa ei nurin koska ovat tottuneet tuuleen mäen päällä. Puita oli 600/ha ja vajaa 300/ha jätettiin kuitukokoisia+sitten jo syntyneet taimet. Kuvion koko on 2 ha ja aika sekalaista pohjaa paljaasta kalliosta aina reheviin suolaikkuihin. Ajattelin sen niin, että uudistaminen olisi ollut niin vaikeaa, epävarmaa ja epätasaista ettei kokeilussa mitään häviäkään. Puusto oli jo valmiiksi hyvin epätasaista isoista tukkimännyistä aivan pieniin luontaisiin taimiin.

    Kauppa tehtiin mhy:n kanssa ja ”leimasin” poistettavat puut punaisella spray-maalilla, saadakseni haluamani lopputuloksen.

    Pete 27.10.2014, 15:21

    Varmasti järkevää toimia juuri noin kuin Timppa, ”kunnossa” ja Raivuri suunnittelevat. Aika harvaksi nämä täytyy varmasti hakata ja puusto on ryhmittäistä. Siinä tekee kuitekin virheen jos koittaa kasvatella kuusialikasvosta tuollaisilla kohteilla. Näin ei varmaankaan em herrojen osalta kuitenkaan ole.

    raivuri 27.10.2014, 15:24

    Ei siellä montaa kuusta kasvakaan, suolänteissä jokunen, saavat olla siellä.

    kuusessa ollaan 27.10.2014, 15:48

    Itsellä tarkoitus uudistaa tällä tavoin rämemänniköitä hankintahakkuuna. Eli järeämmästä päästä runkoja poistaen, kun ajaessa poistettavien runkojen kohdalta puutavarakuormaimella pöyhäisee muutamasta kohdasta turpeet esiin, luonto hoitaa uudet taimet niihin kohtiin. Peitteisyys säilyy ja hilla kasvaa myös jk:na.

    Burl 27.10.2014, 16:05

    Kuten viestiketjussa on jo kirjoitettu, kannattaa mahdollista kuusettumista tarkkailla ja välttää. Yksi syy siihen, että harsintahakkuisiin alettiin aikoinaan suhtautua kielteisesti oli se, että viljavuudeltaan männynkasvumailla harsinnat johtivat usein kuusettumiseen. Kuusen kasvu taantuu karuilla mailla jopa ennen tukkipuukokoa ja samalla estää männyn uudistumisen.

    Asia ei ole uusi, vaan se on ymmärretty jo ajat sitten, esim. Sarvas, R. 1944. Tukkipuun harsintojen vaikutus Etelä-Suomen yksityismetsiin. Valtioneuvoston kirjapaino. 255 s.

    Timppa 27.10.2014, 17:52

    Ainakaan meidän tapauksessa kuusettumisvaaraa ei ole. En muista, että olisiko nykyisellään yhtään kuusentainta.

    Hieman rehevämmillä mailla kuusettumista tapahtuu. Tosin silloinkin hyvin vaihtelevalla tavalla.

    jees h-valta 27.10.2014, 21:19

    Minulla taas olisi rehevyys riittänyt hyvinkin kuusettumiseen männyn jälkeen mutta kappas kummaa kun muuttui viimekesänä ruskeaksi koko alikasvoskuusikko ja sökö mikä sökö. Lehtipuun uudistukseen muokkauksella että saa sotkea ne kuivat tröntit mättäiden alle.

    petep 7.11.2014, 17:23

    Ei nyt liity ihan suoraan mutta tuossa linkissä näkyy sellaista että jotain on mennyt pikkasen pieleen ? 😀

    http://tinyurl.com/n2jv5ph

    Panu 7.11.2014, 17:37

    Hyvinhän se näkyy raivaus sujuvan Ponssella 🙂

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)
1 2