› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 6 7 8 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Klapikone 11.5.2017, 06:31

    Niinhän se on, ei se se alikasvos aina ole hyödynnettävissä, eikä sitä viljelymetsätaloudessa juuri hydynnettäisikään.

    Alikasvos on useimmiten kuusta, ja se tulee usein mänty tai koivumetsän alle. Kuusikossa harvemmin on kunnollista alikasvosta. Vt kasvu paikalla ja sitä karummalla kuusi ei ole se kasvatettava Puulaji.

    Mutta, mikäli kasvu paikalle sopiva elinvoimainen alikasvos raivataan kokonaan, on se taloudellisesti menetys. Nykyään kuitenkin jätetään jo riistalle alikasvosta sinne tänne. Jos mt metsikön alikasvosta jätettäisiin jo ensiharvennuksessa vaikka se 600 – 800 kpl ha, tästä voisi kasvattaa suoraan uuden metsän suoraan tukkitiheydessä vanhan metsän alla.

    kuusessa ollaan 18.6.2017, 09:09

    Jatkuva kasvatus oli tänään 18.6 aamulla esitetyssä Ylen Luontohetkessä aiheena. Aina asiallinen Juha Laaksonen vieraili jatkuvaa kasvatusta harjoitavan metsänomistajan luona. JK:n hyvät puolet kerrottiin kiihkottomasti, mutta muutamassa kohdassa saivat kulmakarvat kohoamaan…jäi hieman erikoisia väitteitä ilmaan, tai oikeammin toteamuksia.

    Metsänomistaja kertoi heidän tutustumiskuviollaan isänsä jo tehneen jatkuvaa kasvatusta. Nykyinen isäntä oli vasta 2012 naapurin neuvoista aloittaneensa JK:n ja olleensa jo lapsena hommissa seuraamassa. Miksi tarvittiin herätys, sillä kaveri kertoi tehneensä myös aukkohakkuita?

    Toinen epäjatkuvuuskohta oli suora toteamus, että kaikki on paremmin, myös taloudellisesti…turvekuviolta oli hakattu juuri 150-200 kuutiota hehtaarilta, tukkiprosentilla 82. Ja kuulemma seuraava hakkuu 10-15 vuoden päästä. Siitä ei puhuttu, että lähteekö silloinkin samat motit…mikä tarkoittaisi hurjaa 15-20 kuution vuosikasvua hehtaarilla?

    Kolmas toteamus oli se, ettei mitään hoito tai muokkaustoimenpiteitä tarvita. Eli siis syntyneitä luontaisia taimikoitako ei tarvitse lainkaan harventaa? Metsänomistaja totesi ettei vesakon perkuutakaan ole.

    Nyt kyllä jäi varmasti aika yltiöpositiivinen kuva alaa tuntemattomalle jatkuvasta kasvatuksesta. Hyvästä vaihtoehdosta tehtiin ainoaa oikeaa. Ja loppukaneetiksi todettiin, että kaikki vanhat ränsistyneet vanhatmetsät, joissa ei ole jk mahdollisuutta, pitäisi suojella.

    Timppa 18.6.2017, 09:27

    Oli kyllä järkyttävää propakantaa.    Mitään ei tarvitse tehdä.  Ei muokkauksia, ei istutuksia, ei perkauksia. Saat 15-20 % paremman tulon metsästä.

    Tätäkö on Ylen riippumattomuus ja puolueettomuus?

    Jutussa tosiaan kerrottiin hakatun 150-200 m3/ha ja puolet jätetty jäljelle.  Tukkiprosentti 82.  Eihän se ole erityisen kummallinen, jos hyvästä päätehakkuumetsästä hakataan puolet.  Eipä taideta siitä toisesta puolesta saada paljoakaan, sillä kuuset kuivuvat ja tuuli kaataa.

    Merkillistä miten joihinkin propakanda uppoaa.  Ehkä minuunkin olisi 40 vuotta sitten, mutta luonnossa liikkuessa kyllä pian huomaa faktat.  Tässähän oli siis nuori metsänomistaja, jolla ei ollut omakohtaista kokemusta ja siksi altis uskomaan mitä vain ”vaihtoehtoista totuutta”.

     

    r.ritva 18.6.2017, 09:39

    Osittain kuulin tuota juttua.Kiinniti huomioni puun mahdollisesti hitaampaan kasvuun niin saadaan jopa parempaa puutaa.

    Olin naisten metsäpäivässä Kouvolan suunnalla.Taimitarhalla jossa kasvatettin etenkin mäntyä siemenpuiksi.Omituista monen polven klooni peräisistä siemen puista varistettiin siemeniä.Oli laajaa puupeltoa jossa matalakasvuista siemenpuuta.Maasta varret oli suojattava verkolla koska vesimyyrät muutoin jyrsisivät puut.Näissä puissa ei ole kaarnaa kuten normaalissa männyn rungossa.Jota ei voisi jyrsiä.

    Miten tälläistä puuta on saatu on se juttu ikään kuin se varsinainen runko olisi siellä maan alla ja latvus jossa kävyt kasvavat omituisena pensaana näkyvillä.Tuo on saatu aikaan ns.jalostuksella.Hyöty on että puu kasvaa näillä taimilla hakkuu kypsäksi 5-20v nopeammin.Kysyn onko se yhtä kestävää kuin normaali puu.Niin ”jopa kestävämpää”.Onko testattu-On.

    Siis molemmilla tavoin tuotetut puut ovat kestävämpiä ja parempia.Mitä mieltä?

    kuusessa ollaan 18.6.2017, 10:20

    Se parempi kestävyys perustuu männyn ihanteellisempaan oksakulmaan ja vastaaviin geeniperäisiin asioihin. Mitä pienempi oksakulma, sitä vähemmän oksankohta heikentää sahatavaraa.

    Ohjelmassa tosiaan annettiin ymmärtää, että puuston määrä olisi jatkuvasti tuon hakkuumäärän mahdollistava, tai oikeammin se yksityiskohta unohdettiin. Jos nyt riipaistaan 150 kuutiota hehtaarilta ja 15 v päästä taas, taatusti puustopääoma putoaa rajusti ja seuraavan hakkuun yhteydessä tulee kuitupuuta ja paljon vähemmän kertymää.

    Isäntä vielä totesi, että monimuotoisuuden nimissä kuviolle jätettiin järeämpiä kuusia, koivuja ja mäntykö pystyyn. Melkoinen yhdistelmä…

    Jätkä 18.6.2017, 10:27

    r.ritva.  Jäiköhän sinulta jotain kertomatta vai tajuamatta.

    Siemenviljelmän puut eivät ole puuntuottamistoimessa, vaan tuottamassa siementä.

    Latvaosa on vartettu paikalliseen alkuperään ja kun varte on kasvanut kiinni perusrunkoon, kaikki vihreä poistetaan perusrungosta. Kun näitä vartettuja taimia istutetaan peltoon tai maastoon, saattaa niissä joissakin jo silloin olla muutama käpy.

    Jalostuksen tarkoitus ei ole kasvattaa noita pensasmaisia siemenpuita, vaan siemenpuiden tarkoitus on tuottaa latvaosan emopuun primän omaavia siemeniä.

    Noita siemenviljelmän runkojen latvuksia jopa typistetään, että ne eivät kasvaisi niin korkeiksi, ettei käpyjä enää yletä keräämään.

    Visakallo 18.6.2017, 10:30

    Eihän jatkuvassa kasvatuksessa ole mistään muusta kysymys kuin siitä, että otetaan itselle rahat, mutta metsänuudistamis- ja hoitohuolet ja kulut siirretään seuraavalle sukupolvelle. Asiaa voi selitellä ja kaunistella vaikka maailman tappiin, mutta ei se asiaa miksikään muuta.

    kuusessa ollaan 18.6.2017, 10:46

    Omasta mielestäni JK parhaat puolet ovat maisemallisia, eli sen avulla voi arvokkaina pitämiään, tai yleisesti pidettyjä metsiä uudistaa vähitellen, tai suorittaa luvallisesti vähäkasvuisilta mailta poimintahakkuita, jotka eivät aiheuta merkittäviä taloudellisia tuotoksia muutenkaan. Isäntä totesi ongelmaksi kuusen tyvilahon saastuttamat kohteet, joissa on vaihdettava puulajia(tai männyn tyvitervasalueet). Hyvä että edes se oli havaittu, tulevaisuudessa entistä hankalampi asia oli mielessä.

    Ainoaksi ratkaisuksi siitä ei ole, eikä JK metsä ole edes todellisuudessa ”luomua”.

    Näätä 18.6.2017, 10:58

    Visakallo: ”Eihän jatkuvassa kasvatuksessa ole mistään muusta kysymys kuin siitä, että otetaan itselle rahat, mutta metsänuudistamis- ja hoitohuolet ja kulut siirretään seuraavalle sukupolvelle. Asiaa voi selitellä ja kaunistella vaikka maailman tappiin, mutta ei se asiaa miksikään muuta.”

    Ei silloin ennen vanhaan ole metsiä istuteltu, luontaisesti ne ovat syntyneet ja seuraavat sukupolvet ovat ihan hyviä tuloja saaneet aikaiseksi. Melkoinen yleistys sinulta.

    Rane2 18.6.2017, 11:28

    Kuten edellä jo todettiin kyseisessä jutussa oli kyse tasaikäisenä kasvatetusta runsaspuustoisesta kuviosta josta oli nyt harvennettu isoimmat puut pois.Esitetyillä kannattavuusluvuilla ei siis ollut mitään tekemistä ”jatkuvan kasvatuksen” kannattavuuden kanssa.

    Tämä kertoo vain Ylen luontotoimittajien missiosta valehtelemalla ja vääristelemällä ajaa vihreää ideologiaa tietämättömien ihmisten tajuntaan.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 6 7 8 … 65 66 67