› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 601 - 610 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 60 61 62 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 16.7.2017, 15:37

    Onko se todellakin noin yksinkertaista? Ostan ensin metsän, jätän sen hoitamatta ja vaihtoehtoisella sijoituksella hankin paremmin, mutta miten sen hoitamattoman metsän tuoton ja arvon käy?

    Tolopainen 16.7.2017, 16:15

    Visakallon metsät tuottavat yli 300€ hehtaarilta vuodessa. Ne on ostettu, mutta mitään kuluja niistä ei ole koskaan syntynyt. Kaiken tuoton on voinut sijoittaa muualle ja makeaan elämään. Onnittelut.

    Puuki 16.7.2017, 16:26

    Kun on ostanut sen metsän, niin on jo valinnut yhden sijoituskohteen. Sitten pitää laskea mitä lisäpanostuksia siihen kannattaa mahdollisesti tehdä, jotta tuotto olisi paras mahdollinen, jos on kyseessä talousmetsä. Tai voi myös olla ostamatta sitä metsää ja sijoittaa 300 € muualle.

    Visakallo 16.7.2017, 21:51

    Tolopaiselle: Metsästä on hankintakulujen lisäksi muitakin kuluja. Joko uudistamis- ja hoitokuluja, tai vaihtoehtoisesti hitaasta tai huonosta uudistumisesta aiheutunneita maapohjan kasvutappio- ja arvonalenemiskuluja. Saamatta jäänyt tulo on aina kulu.

    Näätä 16.7.2017, 22:16

    Visakallo: ”…tai vaihtoehtoisesti hitaasta tai huonosta uudistumisesta aiheutuneita maapohjan kasvutappio- ja arvonalenemiskuluja”

    En ole vielä toistaiseksi saanut negatiivista puun kasvua aikaiseksi vaikka miten olen minimoinut uusimiskustannuksia. Vai mitä tarkoittaa tässä yhteydessä kasvutappiokulut? Pyytäisin myös tarkentamaan, että mitä tarkoitat arvonalenemiskuluilla? Jos ostat paljaan maan 300 euroa/ha ja sinne kasvaa se esimerkkisi energiapuualue, niin tarkoitatko, että sitä ei saa kaupaksi vastaavaan hintaan? Minä uskon, että saa.

    Kuinka paljon rautalankaa pitää vääntää, että palstalla suostutaan ymmärtämään se, että arvo riippuu tulevien menojen ja tulojen nykyarvosta. Siinä jo huomioidaan eri vaihtoehtojen tulojen ja menojen suuruudet ja niiden ajoitukset eikä erikseen mitään saamatta jääneitä tuloja.

    Jovain 16.7.2017, 22:34

    Eivät ne JK metsät hoitamattomia ole, hoito on vain erilaista. Vähemmän on tai ei ollenkaan metsänviljelyä, samoin taimistonhoitoa ja kustannukset ovat alemmat. Eiköhän ne hoitamattomat metsät ole enemmän jaksottaisen kasvatuksen metsissä, ainakin hoitorästit puhuttavat.

    Tuohon kannattavuuden ihmetykseen on voinut vaikuttaa esim. vanhat metsät, jotka alkavat olla nyt hakatut. Niillä on tehty tiliä tänne asti ja tehdään vieläkin. Toinen samansuuntainen seikka lienee läpimittaluokkien poistaminen?

    Eiköhän kustannuslaskenta tästä eteenpäin anna aivan toisenlaisen tuloksen, kuin mitä se on voinut olla vastaava aikajakso taaksepäin? Eiköhän kannattavuus ole mennyt huonompaan suuntaan ja siinä on syytä vaihtoehtojen etsimiselle aivan riittävästi?

     

    Visakallo 16.7.2017, 22:36

    Näätä: Kyse on maapohjan tuottokyvystä. Jos tämä on vaikea ymmärtää, niin otetaan esimerkki asuntopuolelta: Vuokrattavaa asuntoa ja taloyhtiötä on hoidettu niin, että ne ovat pysyneet kunnossa. Asunnosta saa parhaan paikkakuntakohtaisen neliövuokran ja siitä saa myydessä myös parhaan myyntihinnan. Jos hoito on  ollut vähäistä, vuokrataso jää pieneksi tai jopa olemattomaksi. Samoin käy asunnon myyntihinnalle.

    Visakallo 16.7.2017, 22:42

    Jovain: Ei jatkuvan kasvatuksen taimikoiden hoitokulut ole pienempiä kuin jaksollisessa kasvatuksessa. Monesti ne ovat jopa suurempia. Tiedän tämän myös omakohtaisesti valitettavan hyvin.

    Visakallo 16.7.2017, 22:58

    Vertailussani 3. alueen puunmyyntitulot ovat 30 vuodessa olleet 0 euroa, samoin seuraavan 30 v. jakson aikana. Maapohjan hinta pysyy samana.  Ei kovin hyvä tuotto.

    Visakallo 17.7.2017, 05:15

    Näätä: ”Siinä jo huomioidaan eri vaihtoehtojen tulojen ja menojen suuruudet ja niiden ajoitukset eikä erikseen mitään saamatta jääneitä tuloja.”

    Näätä tuli tässä itse kiteyttäneeksi ongelman, mikä näissä metsän kannattavuuslaskelmissa monesti on. Jokaisella maapohjalla on olemassa eri tekijöistä muodostuva tuottokyky / vuosi. Tätä tuottokykyä voidaan hyödyntää joko maksimaalisesti, osittain tai  ei lainkaan. Jos tätä seikkaa ei laskelmissa täysimääräisesti huomioida, tulos on silloin väärä.

Esillä 10 vastausta, 601 - 610 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 60 61 62 … 65 66 67