› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 591 - 600 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 59 60 61 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 15.7.2017, 21:27

    Tulihan se sieltä! Tätä olen jo monta vuotta odottanut! Laskentamallit eivät olekaan yleispäteviä, vaikka jotkut ovat jopa niin antaneet ymmärtää. Tämä on historiallinen ilta!

    kuusessa ollaan 15.7.2017, 21:31

    Siis Näätä meinaa, että otsikon mukaisella JK-kasvatuksella ohitetaan esim. Visakallon esiin tuomat luvut tulevaisuudessa?

    Korjuun kustannukset tuskin laskevat kummassakaan tavassa, uudistuksessa istutuksen koneellistuminen ja sen kehitys robotisaation myötä ja taimikonhoidon karummat rationaaliset menetelmät tuovat etua jaksolliselle kasvatukselle…

    Nyt siis ihan otsikon aiheeseen liittyvää ihmettelyä.

    Näätä 15.7.2017, 21:34

    Laskentamalli on yleispätevä. Nettonykyarvolaskenta on käytössä suurimmassa osassa yritysten investointeja. Sitä voidaan ja tulee käyttää myös metsäsijoittamisessa. Kukaan meistä ei tiedä mikä puun hinta, verotus, valtion tuet jne. tulevaisuudessa ovat. Meidän pitää tehdä oletuksia. Tätä ei ole kukaan kiistänyt, joten mikä Visakallo sinua nyt painaa?

    Näätä 15.7.2017, 21:37

    Kuusessa ollaan, minä en ole tässä ketjussa ottanut laskelmien muodossa mitään kantaa jaksollisen vs. jatkuvan kasvatuksen malleihin, ei ole kukaan mukaan. Olen ketjussa ilmaissut mielipiteeni jatkuvasta kasvatuksesta tasaikäisessä, päätehakkuukypsässä metsässä.

    Makarov 15.7.2017, 21:59

    Kyllähän samat periaatteet pätevät osake ja metsänostossa. Mielellään ostaa hyviä yhtiöitä joiden kassavirta on vakaata  ja myös rakenne on kunnossa. Sama pätee metsänostoon. Tasainen kassavirta ja hyvä rakenne ovat sielläkin tärkeät. Enkä ainakaan oman yhtiön halua taantua vaan pitää huolta sen tulevasta kunnosta.

    Minä en suinkaan ole vähätellyt näädän laskelmia. Ovat varmasti yksi hyvä keino harjoittaa metsäsijoittamista. Mutta itselläni on erillainen tapa jota aina välillä tuon esille.

     

    kuusessa ollaan 15.7.2017, 22:07

    Miten päätehakkuukypsä, tasaikäinen metsä on jatkuvaan kasvatukseen liittyvä? lähtökohtana kyllä, mutta sen muuttaminen jatkuvaan kasvatukseen on lähes mahdotonta, tai erittäin pitkällisen projektin vaativaa… Nimittäin päävaltapuuston kasvu ei pienaukoista enää parane, sem sijaan puusto kasvaa ylisuureksi ja kuusen osalla laho korjaa satoaan.

    Näätä 15.7.2017, 22:38

    Makarov: ”Kyllähän samat periaatteet pätevät osake ja metsänostossa. Mielellään ostaa hyviä yhtiöitä joiden kassavirta on vakaata  ja myös rakenne on kunnossa. Sama pätee metsänostoon. Tasainen kassavirta ja hyvä rakenne ovat sielläkin tärkeät. Enkä ainakaan oman yhtiön halua taantua vaan pitää huolta sen tulevasta kunnosta.”

    Sijoituksen kannattavuus määritellään pitkälti ostohetkellä. Tuskin sinäkään yhtiön osakkeesta maksat mitä tahansa, vaikka yhtiö kuinka hyvää kassavirtaa tahansa tekee. Osakkeen arvo on tulevien diskontattujen kassavirtojen, osinkojen tai tulosten nettonykyarvo. Voidaanhan tietysti myös spekuloida yhtiön lunastushinnalla. Osakkeesta syntyvien kassavirtojen ennustaminen on ihan vastaavaa kuin metsäsijoittamisessa tulevien puunmyyntitulojen suuruuden ja ajankohdan ennustaminen. Jos jokin yhtiö on maksanut joka vuosi tietyn suuruista osinkoa, ei se ole tae siitä, että seuraavina vuosinakin yhtiö maksaisi vastaavan osingon.

    Tuosta oman yhtiön taantumiseen liittyen olen verrannut metsänhoitotoimenpiteitä asuntosijoittajan remontointiin. Talonyhtiön myötä tulevat remontit on oma lukunsa, mutta tarkoitan esimerkiksi asuntosijoittajan omaehtoisesti tekemää keittiöremonttia. Jotta remonttiin kannattaa ryhtyä, tulee hänen saada vuokratasoa korkeammaksi tai vastaavasti asunnon myyntiarvoa nostetuksi tuotto-odotuksen verran. Muutenhan hänen ei kannata ryhtyä remonttiin? Tämä sama logiikka pätee metsäsijoittamiseenkin.

     

    Tolopainen 16.7.2017, 05:50

    Metsä-ja osakesijoittaminen ovat nykyisin ajautuneet samaan tilanteeseen, liian löysän rahapolitiikan takia ja kun palataan normaalitilanteeseen, että on realikorkoa ja säästöille maksetaan korkoa. Näiden suhdannehuipulla ostettujen omaisuuserien tuotto jää hyvin mitättömäksi.

    Tai sitten olemme siirtyneet pysyvästi lähes korottomaan rahatalouteen, mikä sekin saattaa olla yksi täysin mahdollinen kehityssuunta. Korot eivät nimittäin nouse itsekseen, keskuspankilla pitää olla aina jokin syy kulloiseenkin rahapolitiikkaan. Voihan se myöskin olla virhearvio kuten Suomessa 90-luvun alussa, jolloin päättäjät pelkäsivät valuutan arvon heikkenemistä vuosia ja se politiikka osoittautui sitten tuhoisaksi pakollisten korjausliikkeiden jälkeen, kun markasta tuli kelluva valuutta, sellaienen euro on ollut kokoajan. Euron liian korkeaa arvoa ovat suomessa jopa talousoppineet arvostelleet, kun maan oma kustannuskilpailukyky on vuosien mittaan tupoiltu romuksi. Eu ja euro ovat myös populistien pysyvää kauraa, siitä se Väyrynenkin ponnistaa.

    Nykyisin rahamarkkinoilla kaikki vielä näyttää liian hyvältä, silloin kun kaikki suosittelevat ostamaan kannattaa myydä, ehkä sama tilanne on metsäpalstoissakin. Euroopan vanhimmat alkuperäismetsät ovat kirjanpainajat tuhoamassa ja Puola on antanut luvan hakkuisiin ja saa siitä sanktioita. Kun tuhohyönteiset ovat ikimetsien kimpussa tilanne on muuttunut metsien kannalta huonompaan suuntaan. Ne etelän hyväkasvuiset kuusikot ovat myöskin vaaravyöhykkeellä lähivuosikymmeninä, tuholaiset ovat lähteneet liikkeelle, eikä niitä enää mikään pysäytä. Lehtipuusto tulee valtaamaan etelän havumetsät.

     

    Visakallo 16.7.2017, 14:21

    Nuo metsänhoidon kannattavuuslaskelmat ovat mielenkiintoisia. Jos en olisi 40 vuoden ajan istuttanut ja raivannut metsiäni, olisi kannattavuus ollut parempi, mutta mistä olisin silloin saanut rahat elämiseen ja sijoittamiseen?

    Puuki 16.7.2017, 14:44

    Jos jokin vaihtoehtoinen sijoitus  tuottaa saman tai enemmän kuin metsänkasvatukseen sijoittaminen, niin silloin ne rahat tulee sieltä. Melko yksinkertaista.

Esillä 10 vastausta, 591 - 600 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 59 60 61 … 65 66 67