› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 5 6 7 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Klapikone 9.5.2017, 17:25

    Pukkala ja kumppaneiden mukaan, esimerkiksi nuo Norjan koealat vastasivat melko paljon suomalaisia Sarvaksen koealoja. Nämä olivat erittäin voimakkaasti harsittuja, puustoa ei juuri enää ollut. Tilanne vastasi uudistushakkuuta, jossa oli jätetty toipumiskyvyttömiä puita uudistusalalle. Kuutiokasvu oli heikkoa, mutta taimia kuitenkin runsaasti. Tällöin rakenne hieman muistuttaa säännöllisen erirakenteista puustoa, mutta ei ole optimaalinen.

    Lisäksi näiltä ruotsalaisista ja norjalaisilta puuttui vertailukohta tasarakenteiseen.

    Ruotsalaisissakin tutkimuksissa kuulemma ei noudatettu jatkuvan kasvatuksen periaatteita täydellisesti.

    Uusimmat tutkimukset myös Ruotsissa kuulemma osoittava jk;n kannattavammaksi.

    Hoidetuissa metsässä yläharvennus yleensä tuottaa paremman kuutiokasvun ja paremman kannattavuuden, kuin alaharvenus.

    Yllättävän suuri määrä Suomen metsistä on nykyäänkin erirakenteisia. Melko monesti hakkuuta edeltää ennakkoraivaus. Eli taimia tuppaa syntymään, vaikkei niitä tavoittelisikaan.

    Ja olihan Jätkäkin ollut mukana yhdellä suomalaisella harsintakoealalla.

    Jätkä 9.5.2017, 18:04

    Yli sata vuotta vanhan metsäoppilaitoksen alueella on aikojen saatossa perustettu koealoja koealojen lisäksi. Yleensä on periaatteena, että lähellä on verrokki, jossa ei olla tehty koetta ja näitä vertailemalla saadaan ehkä luotettavia tuloksia.

    kun alkuperäinen ”havaintometsä” oli 28 000 hehtaaria, oli kyllä tilaa temmeltää, eikä opetusmetsässä tarvitse toteuttaa metsälakia. Koealoja perustivat oppilaat opinnäytetyönä, harjoitustyönä taikka osana metsäntutkimuslaitoksen koetoimintaa.

    Siellä on mm. lannoitus- tuhkalannoitus- tuhka/ kompostilannoitus- ym koealoja pilvin pimein.

    Opetusmetsän kenttäpäällikkö vaan oli niin saamaton tallukka ja salassapitoon innostunut, että nuo kaikki kokeilut jäivät osittain unhoon. niitä paljastui lähinnä silloin, kun ne oli hakattu muun leimikon mukaan ja hakkuun aikanakaan kulmapaaluja ja merkkejä ei oltu havainnoitu.

    Puuki 9.5.2017, 18:36

    Kukin saa tietysti suhtautua omalla tavallaan.  Laskin sen esimerkin lopputuloksen suurinpiirtein ja vaihtoehtoinen korkotuotto+tasaikäinen malli peittosi jatkuvalla kasvatuksella saadun tuoton.

    Mitä tarkoittanee ruotsalaisten tutkimusten epätäydellinen jk-periaatteen noudattaminen ?En tiedä, mutta jotain kertoo se että uudistuminen on ollut sen verran heikkoa että puustopääomaa on pitänyt laskea liiaksi, jotta se on onnistunut.

     

     

     

    Klapikone 9.5.2017, 19:20

    Yleensä korkokannan suurentuessa ja kasvu paikan huonontuessa jatkuva kasvatus voittaa jaksollisen kasvatuksen. Näin alan tutkimuksissa yleensä on käynyt. Tämä johtuu siitä, että viljelykustannuksia ei välttämättä saada korkoineen takaisin. Tämä ei välttämättä tarkoita erirakenteisena kasvattamista, vaan myös jaksollinen kasvatus on kannattavampaa, jos hyödynnetään luontaista uudistamista ja yläharvennusta.

    Minä en ole mikään fanaattinen jk;n kannattaja. Epäilen itsekin muunmuassa puhtaan erirakenteisen kuusikon kasvattamista pitempään, kuin kahden- kolmen harvennuksen verran.

    Kuten Jovain aiemmin totesi, puulajikiertoon jk voisi perustua.

    Myös jaksollinen kasvatus laatuharvennuksin luontaisella uudistamisella minua kiinnostaa lähinnä eniten.

    Tästä esimerkkinä männikön tasaikäiskasvatus tai ylispuukasvatus laatuharvennuksin. Metsää harvennetaan niin, että lopulta ollaan tiheässä siemenpuuasennossa. Taimettumiseen jälkeen suurimmat siemenpuut poistetaan ja pienimmät hyvälaatuiset vasta ensiharvennuksessa. Tällaiseen olen männikön harvennuksissa itse tähdännyt.

    Puuki 9.5.2017, 19:39

    Vaihtoehtoisen korkotuoton käyttäminen on vähän  eri asia kuin nykyarvolaskennassa käytetty  koron mukaan laskeminen. Arviolaskelmia voi tehdä monella eri tavalla.

    kuusessa ollaan 9.5.2017, 19:53

    Jätkä esitti tässä ketjussa yhden aika oleellisen tuoton parantajan, se on todellakin laatuharvennus aina taimikonhoidosta asti. Eli että poistetaan pienen epätasaisuudenkin kustannuksella esimerkiksi haarapuita ja tyvilenkoja yksilöitä. Näillä operaatioilla tehdään todellisuudessa aika kova tili jo väljennysvaiheessa.

    Jätkä 9.5.2017, 20:39

    Tuota laatuajatusta pohdittaessa voisi käväistä vilkaisemassa meidän aika lähellä olevaa kohdetta, johon on aikoinaan lehtomaiseen paikkaan isketty avojuuriset männyntaimet. Sitä on hoideltu ja nyt ensimmäisen kerran hakattu ns. enska.

    Tulos ei hivele silmää. Yhtään ainoaa kunnon tukkipuuta ei näytä olevan tulossa. Eli ainoa järkevä liike olisi avohakkuu ja uudet taimet Kuusesta tai Koivusta. Mäntykuitua ei kannata kasvatella ainakaan kalliilla istutustoimilla.

    Toki mäntykuitua kasvaa ainakin 20 kiintoa / vuodessa, onhan sekin kyllä jotain.

    Klapikone 9.5.2017, 20:52

    Onko siellä Jätkän lähimännikössä kuusialikasvos? Jos on, harvennukset voisi tehdä kuusen hyväksi ts. Männikkö harvennetaan kuusen suojuspuuasentoon, tai vapautetaan alikasvos saman tien.

    Todennäköisempää on, että kuuset raivattiin enskan yhteydessä.

    Jätkä 9.5.2017, 21:05

    Taitaa olla taimista tyhjä kenttäkerros. Pitäisi käydä kiertelemässä ja vaikka ottaa parit kuvat, mutta en oikein viitsisi, kun paikka on sellainen, että kaikki kulkijat näkisivät minut ja kun kaikki paikalliset tuntevat minut, niin ihmettelisivät, että mitä Pirua Jätkä tuolla Seurakunnan metsässä pällistelee.

    Gla 11.5.2017, 05:24

    Klapikone: ”Melko monesti hakkuuta edeltää ennakkoraivaus. Eli taimia tuppaa syntymään, vaikkei niitä tavoittelisikaan.”

    Talousmetsää ajatellen taimien määrä ei ole yksin kiinnostava asia. Huomioon täytyy ottaa myös puulaji, syntytapa, sijainti ja laatu. Kun noilla kriteereillä valkataan kasvatuskelpoiset yksilöt, jää jäljelle edellytykset arvioida erirakenteista menetelmää ja silloin usein huomataan, ettei kasvatuskelpoisia taimia olekaan.

     

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 5 6 7 … 65 66 67