Keskustelut Metsänhoito Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 662)
  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

  • Visakallo

    Tässä vielä niitä lukuja Näädälle:

    Istutuskuusikon ensiharvennus 20v. 40 mottia, 2. harvennus 30v. 60 mottia, 3. harvennus 45v.  100 mottia, eli yht. 200 mottia / ha. Päätehakkuu 60v. 600 mottia / ha. Tukkia 550 mottia ja kuitua 50 mottia.  Kiertoaikainen tuotto yht. 800 mottia, josta tukkia 650 mottia ja kuitua 150 mottia.

    Hinnat:

    Ensiharvennus: Kuitu: 15,00 eur

    2.ja 3. harvennus: Kuitu: 18,00.  Tukki: 52,00.

    Päätehakkuu: Kuitu: 20,00. Tukki: 62,00.

    Näätä

    Visakallo, mikä mielesi nyt noin pahoitti? Tässäkin ketjussa on selvinnyt, että kaikille ei ole selvää nettonykyarvojen laskenta niin mielestäni on perusteltua varmistaa, että ymmärrämme termit samoin, mikäli haluamme kannattavuudesta keskustella. Enemmän minusta hehtaarimäärien ja kasvattamien mottien kertominen on pätemistä. Siksi et tule ikinä tällä palstalla tietämään sijoitusvarallisuuttani, metsieni määrää etkä muutakaan tällaista tietoa. Minulle ei ole keskustelupalstalla oleellista mitä toinen omistaa vaan mielipiteillä ja etenkin niiden perusteluilla.

    Neuvoni hajauttamisesta ei ollut tarkoitettu sinulle. Motiivini on kannustaa etenkin nuoria ihmisiä sijoittamiseen. Tätäkin palstaa lukee toivottavasti tai ainakin tänne myöhemmin eksyy joku metsäsijoittamista pohtiva, joka etsii tietoa. Mielestäni ei ole ollenkaan pahaksi jos hänelle on tarjolla erilaisia näkökulmia, jokainen tehkööt sitten itse johtopäätöksensä mitä varallisuudellaan tekee.

     

     

    Visakallo

    Metsän tuottoja laskettaessa on vain ihan pakko käyttää niitä kasvuja, motteja, euroja, korkoja, pinta-aloja ja maapohjia. Jos nuorille aikoo metsästä jotain opettaa, pitää olla selkeitä lukuja eikä selityksiä!

    Näätä

    Visakallo: ”Jos nuorille aikoo metsästä jotain opettaa, pitää olla selkeitä lukuja eikä selityksiä!”

    Toistaiseksi ainoastaan allekirjoittanut ja Puuki ovat näitä lukuja tarjoilleet tässä ketjussa.

    Antaa myös tuon laskentaesimerkkisi olla, kun et antanut toisista alueista lukuja sekä päätehakkuuhinnat puuttuivat. Muuttui näemmä samalla harvennushakkuun puun hintakin…

    Visakallo

    Päätehakkuun hinnat jo ilmoitin: Kuitu 20,00 ja tukki 62,00 euroa. Laitoin epähuomiossa siihen otsikoksi 3. harvennuksen, joka menee 2. harvennuksen hinnoilla. 2. alueen ensiharvennus, ja 2. harvennus menee 1. alueen luvuilla. 3. alueen tulot 0 euroa.

    Makarov

    Minusta ainakin on hyvä että jotkut uskaltavat lyödä kehiin todellisia lukuja jotka ovat toteutuneet. Koska eihän pelkillä oletuksilla ole mitään käytännön arvoa. Toki joillekkin se voi olla kehumista tai saattaa aiheuttaa kateutta mikä on ihan luonnollista.

    Oma metsätalouteni perustuu hyvään kehitysluokka rakenteeseen jolloin pystyn joka vuosi realisoimaan kasvun verran. Harvennuksia/päätehakkuita vuosittain. Tämä taas perustuu omaan ammattitaitoon joka lienee se tärkein arvo. Näistä olen laskenut keskikuutiohinnat  jo useiden vuosien ajalta. Ne ovat todellisia. Jos taas siirtyisin esim. Jk menetelmään vuosittainen rahallinen tuotto putoaisi n. Puoleen.

    Metsien osto taas on enempi taitolaji. Pitää välttää huonoja kauppoja ja tehdä tasaisesti hyviä kauppoja.

    Vuokra-asuntoja ei ole mutta arvopapereita kylläkin. Suosin hyviä vakaita yhtiöitä enkä seuraile niitäkään mitenkään aktiivisesti. Enkä säikähtele pieniä kurssiheilahteluja vaan jatkan eteenpäin.

     

     

     

     

     

     

     

     

    Visakallo

    Asuntopuolella on karkeasti jakaen kolmenlaisia omistajia:

    1. Asunnon omaan käyttöönsä hankkineet  nuorehkot omistajat. He haluavat pitää taloyhtiön hyvässä kunnossa, vaikka se jotain maksaakin.

    2. Asuntonsa jo kerran maksaneet iäkkäämmät eläköityneet omistajat. He eivät enää halua remontteja ja lisää asumiskustannuksia

    3. Asuntosijoittajat. He haluavat mahdollisimman paljon vuokratuloa vähillä kustannuksilla.

    Helposti käy niin, että ryhmän 2 ja 3 äänillä taloyhtiön remontit jätetään vähitellen tekemättä, ja talo menee lopulta niin huonoon kuntoon, että sitä ei kannata enää korjata, ja se joudutaan lopulta purkamaan.

    Samankaltainen  kolmijako on tullut myös metsäpuolelle, jonka jäljet alkavat jo näkyä metsien kunnon heikkenemisenä.

    Näätä

    Makarov: ”Minusta ainakin on hyvä että jotkut uskaltavat lyödä kehiin todellisia lukuja jotka ovat toteutuneet. Koska eihän pelkillä oletuksilla ole mitään käytännön arvoa. Toki joillekkin se voi olla kehumista tai saattaa aiheuttaa kateutta mikä on ihan luonnollista.”

    Aivan samaa mieltä lukuun ottamatta tuota kateellisuuskorttia. Se ei ole minulta pois jos joku saa sijoitukselleen hyvän tuoton tai saa kasvatettua ison määrän motteja tai kerättyä suuren määrän hehtaareja. Ei pitäisi olla keneltäkään myöskään pois se, jos joku haluaa keskustella metsäekonomiaan liittyvistä termeistä ja alkaa syyttelemään pätemisen tarpeesta.

    Todelliset luvut ovat ainoita oikeita lukuja. Niistä voi laskea mikä on ollut historiallinen tuotto. Pitkäaikaisella metsänomistajalla on se etu, että hän voi tulevien investointien kannattavuuslaskennassa hyödyntää omakohtaista kokemusta vastaavanlaisista toimenpiteistä. Aiemmin toteutuneet luvut eivät kuitenkaan takaa onnistumista tulevissa investoinneissa. Uusi metsänomistaja joutuu tyytymään kirjallisuustietoon, metsänhoitoammattilaisten arvioon tai intuitioon. Tietysti kokeneemman metsänomistajankin tulee pystyä joskus pysähtyä miettimään tekeekö hän asioita oikein. Se että toiminta on ollut kannattavaa aiemmin, ei ole tae siitä, että niin olisi jatkossakin.

    Näätä

    Visakallo: ”Samankaltainen  kolmijako on tullut myös metsäpuolelle, jonka jäljet alkavat jo näkyä metsien kunnon heikkenemisenä.”

    Älä syytä pelaajaa, syytä peliä. Heti kun puusta, etenkin kuitupuusta, sitoudutaan maksamaan riittävä korvaus, minä lähden istuttamaan saman tien taimia metsään. Pelkästään hyvää hyvyyttäni minä en maksimoi puumäärän kasvattamista. Jos sinä saat Etelä-Suomessa omt-pohjalla metsätalouden kannattamaan perinteisin toimintamallein, se ei tarkoita sitä, että kaikki metsätalous Suomessa on kannattavaa samalla menetelmällä. Laitoin juuri laskelman ketjuun ”Suometsien uudistaminen” taimikon perustamisesta. Käy ihmettelemässä sitä.

    Visakallo

    Tulkitsinko oikein, että antamani luvut eivät nyt olisikaan käyttökelpoisia, vaikka aikaisemmin sanottiin hintojen pysyttelevän osapuilleen samalla tasolla?

     

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 662)