› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 57 58 59 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • kuusessa ollaan 15.7.2017, 11:24

    Suomessa on isoja metsäkoneyrityksiä parisenkynmentä, joilla on väh. 15 konetta. Niidenkään rahkeet ei riitä sellaiseen pääoman sidontaan, mitä täysvaltainen puunhankinta vaatisi.

    Joitakin yrittäjiä tiedän,  jotka ovat energipuun korjuun yhteydessä välittäneet muita puutavaralajeja eteenpäin. Mutta silloin kyse ollut nappikaupasta.

    Tuntuu kovin vaikealta joillekin ymmärtää, että vapaassa markkinataloudessa yritys saa vapaasti päättää, miten hankkii raaka-aineensa. Jos haluaa viilailla puukauppaansa, silloin yhteismyynnillä voisi nostaa erikoiserien arvoa.

    MaalaisSeppo 15.7.2017, 11:30

    Visakallo palautti keskustelun ketjun aiheeseen. Heti lähti lapasesta Jovainin johdatuksella. Pöljät lähti mukaan. Pysykää asiassa. Älkää Jovainin johdateltavana.

    Reima Ranta 15.7.2017, 12:19

    Jos meillä on saman riskin omaavia sijoituskohteita, niin eikö ole aivan luonnollista, että taloudellisesti ajatteleva pyrkii sijoittamaan varojaan sinne, missä tuotto on suurin. Minulle ei avaudu se, miksi jotkut katsovat metsän olevan poikkeus tässä suhteessa. Hajautusmielessä tietysti kaikkia ei ole perusteltua laitaa samaan kohteeseen.

    Metsään sijoitetaan varoja tai pidetään siellä, jotka näyttävät tuottavan enemmän, kuin vastaavalla riskillä muussa kohteessa. Metsästä myydään puita, kun suhteellinen arvokasvu käy pienemmäksi kuin mitä vastaavalla riskillä muualta saa.

    Patjan alle säästäjällä tilanne on tietysti erilainen kuin sillä, jolla rahalle on tuottavampiakin osoitteita.

    Patjan alle säästäjän kannatta ilman muuta istuttaa metsään puuntaimia ja pitää metsää pystyssä, vaikka se lahoaisi jo enemmän kuin kasvaa, koska inflaatio syö ne sieltä patjan altakin.

    Jotkut täällä ajattelevat, että pyrkimyksenä on maksimoida laskentakorkoa. Eihän siitä ole kysymys.

    Pyrimme saamaan metsästä mahdollisimman hyvää tuottoa tämä vastaavalla riskillä muualta saatava tuotto huomioiden.

     

    Puuki 15.7.2017, 13:14

    Pystyy sen tulevan kasvun laskemaan melko lähelle oikeaa, kun nykypuuston tunnukset  ja kasvupaikka on tiedossa. Ei niitä hatusta tarvitse vetäistä. Puun hinnat voi tietysti muuttua ja se kuuluu riskiin, joko +:aa tai – :sta  oletusarvoihin verrattuna. Kantohintojen on yleensä oletettu pysyvän keskimäärin ennallaan, varmaan  viime vuosikymmenien kehityksen perusteella siihen on päädytty. Laskusuunnassahan ne varsinkin kuitupuunhinnat on olleet, mutta keskimääräisen hinnan voi silti olettaa pysyvän ennallaan, koska jokin hintapiikkivuosi on tasaisin väliajoin tullut ennenkin.

    Myös jalostetusta alkuperästä ja puulajien erilaisesta kasvunopeudesta johtuva kiertoajan lyheneminen voi vaikuttaa paljon kannattavuuteen.  Jos esim. kuusikon päätehakkuu on 20 vuotta myöhemmin kuin koivikon samanlaisella kasvupaikalla, niin helposti se kantohinta ero, joka saattaa olla kuusikossa n. 30 % suurempi korvautuu koivikosta aiemmin saadun tulon korkoina.

     

    Timppa 15.7.2017, 13:25

    ” Jos esim. kuusikon päätehakkuu on 20 vuotta myöhemmin kuin koivikon samanlaisella kasvupaikalla, niin helposti se kantohinta ero, joka saattaa olla kuusikossa n. 30 % suurempi korvautuu koivikosta aiemmin saadun tulon korkoina.”

    Kannattaa myöskin katsoa kokonaissaanto ja  tukkiprosentit.  Melkoinen vaikutus yleensä koivikon  tuotokseen.

    Puuki 15.7.2017, 13:35

    Kuusikossa on toki tavallisesti paljon parempi tukki% ja kantohinta, mutta jos tilin saa 20 vuotta aiemmin ja sen pystyy sijoittamaan vaikka 5 % tuotolla, niin se saa olla paljon pienempi kuin kuusikosta saatava tulos. Laskekaapa huviksenne , kuinka paljon pienempi tuotos riittää samaan lopputulokseen.

    Näätä 15.7.2017, 13:45

    Visakallo: ”Näätä kaipaili tietoja kolmen vertailualueen tulevaisuuden tuloista ja menoista. En minä niitä tiedä! Olen ollut käsityksessä, että te kannattavuuslaskentaa harjoittavat otatte ne jostain sellaisesta tulevaisuuden tiedostosta, johon minulla ei ole käyttöoikeuksia!…….Olen hieman yllättynyt, sillä olen vuosia saanut lukea hyvinkin varmoja mielipiteitä keinollisen uudistamisen huonosta kannattavuudesta, mutta nyt alkoikin asiasta kysely- ja selittelyvaihe!

    Minä en pyytänyt tietoa vaan ennustetta! Sinä annoit laskutehtävän lähtötietoineen, eikö olisi johdonmukaista, että sinulta tulee myös arvio tulevista hakkuumääristä ja -tuloista? Minä voin kyllä tehdä laskutoimituksen, eipähän kukaan syytä puolueellisista lukuarvoista. Luulisi sinulla 50.000 mottia puuta myyneenä olevan jonkinlainen näppituntuma oman metsäsi kasvukykyyn sekä hakkuutuloihin harvennuksessa ja päätehakkuussa.

    Paljon puhutaan metsänhoidon kannattavuudesta. Toistaiseksi tässä ketjussa allekirjoittanut ja Puuki on esittänyt laskelmia, joita ei ole heti osoitettu virheelliseksi. Tuuleen on helppo huudella. Pelkkä huutelu, että metsä kannattaa aina istuttaa, ei toimi minulle, joka on opetettu kyseenalaistamaan perustetta ”näin on aina tehty, näin pitää tehdä jatkossakin”. Jokainen ymmärtää, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta jos ei edes yritä, on silloin investoiminen vähän sama kuin veisi lottolapun kioskille.

    Kysyin aiemmin, että tietäähän jokainen eron arvokasvun ja suhteellisen arvokasvun välillä. Kukaan ei kommentoinut…

    Planter 15.7.2017, 14:45

    Eiköhän jokainen tiedä arvonkasvun. Kun kuvio lähestyy päätehakkuuta, kytätään paljonko tulee lisää kuutioita= euroja vuodessa, kun tukit järeytyvät ja kuitua siirtyy tukiksi.

    Harvempi taitaa kiinnittää huomioita suhteelliseen arvonkasvuun…luulisin….vaikka se on tärkeämpi. Siinä verrataan vuotuista eurojen kasvua koko puustoon sitoutuneeseen euroarvoon. Saadaan prosentteina pääoma tuotto. Kun putoaa alle 3% niin nurin vaan.

    Näätä 15.7.2017, 15:09

    Juuri näin.

    (Vuotuinen) arvokasvu tarkoittaa puuston hakkuuarvon muutosta vuoden aikana. Arvokasvu muodostuu puuston kasvusta ja puuston arvon noususta järeytymisen seurauksesta. Tässäkin ketjussa useampi kirjoittaja on viitannut tähän määritelmään.

    Metsäsijoittajan kannalta tärkeämpi määritelmä on suhteellinen arvokasvu.  Se saadaan vertaamalla puuston arvokasvua metsään sitoutuneeseen pääomaan. Vähimmäistuottovaatimuksena on  puunmyyntitulojen ja paljaan maan arvon tuotto vaihtoehtoisessa sijoituskohteessa.

     

    Visakallo 15.7.2017, 15:43

    Mikä ihmeen pätemisen tarve teillä muutamalla on täällä toistella aivan tavallisia laskentatermejä vuodesta toiseen? Jos teiltä jotain kysyy, niin kunnon vastausta ei sitten tulekaan. Kuitenkin teillä tuntuu olevan aivan varma käsitys siitä, että me muut emme joko ymmärrä tai tiedä, miten metsän tuotto eri asioita painottaen lasketaan. Kaiken huvittavin on neuvonne, ettei pidä sijoittaa vain metsään! Mistä ihmeestä te tiedätte, kuinka paljon kukakin meistä on sijoittanut mihinkin ja tienannut milläkin ja kuinka paljon?

Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 57 58 59 … 65 66 67