Keskustelut Metsänhoito Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 561 - 570 (kaikkiaan 662)
  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

  • Jätkä

    Mitä sinä inut – Jos firma maksaa sinulle enemmän pystykaupalla, kuin että teet hankintana kasvatushakkuita ja rahtaat ne tienvarteen.

    Jokainen olisi tyytyväinen.

    Jos teetät itse hankinnan liian kalliilla, on se kai sinun vikasi, eikä suinkaan ostavan firman. Olet täysin sekaisin.

    <EDIT: kieliasua siistitty>

    Jovain

    Mehtäukko: Mistähän se metsäkonekalusto metsänomistajille olisi päässyt sikiämään, kun korjuun osuus metsänomistajien toimesta on vain reilut kymmenen prosenttia? Varastoonko niitä metsäkoneita olisi pitänyt ostaa? Vai vähäisillä hankintapuilla ja veroeduillako metsäkoneiden hankinta olisi muodostunut edulliseksi?? Kiistatta monopoliasema on konemiehillä ja metsäosastoilla ja suhtautuminen näyttää olevan sen mukaista, muutokset koetaan uhkana.

    Uhkista huolimatta, metsätalouden kannattavuus on heikentynyt kokoajan. Jo joskus 80-90 luvulla siihen kiinnitettiin vakavaa huomiota. Luultiin ja toivottiin, että ongelma voidaan ratkaista logistiikkaa kehittämällä. Toisin on kuitenkin käynyt. Kustannukset ovat lisääntyneet ja korjuun kustannukset ovat jo teollisuuden oman (Metsäteho) tilastoissa keskimäärin yli 50 %  puun hinnasta ja siihen kun lisätään viljelyn ja hoidon kustannukset päälle, niin jokainen voi päätellä missä mennään. Tätä taustaa vastaan en koe väärin, jos metsänomistajien osuutta taakanjaossa lisätään.

     

    mehtäukko

    Mitä tarkoittaa Joovainnin viimeinen lause?

    Kuten aiemmin olen maininnut,kehitys kehittyy… Aikoinaan hankintatoiminta oli laajempaa.Syyt siihen miksi se on kuihtunut, on nekin tiedossa .En kertaa niitä.

    Puuta jalostava teollisuus on investointeja tehdessään tottakai räknännyt osaltaan puunkorjuun toimitusvarmuuden,hintahaarukan, laaturiskin jne, joiden puntaroinnin perusteella se on kallistunut nykyisenkaltaiseen menetelmään.

    Minä, eikä kai kukaan muukaan ole väittänyt,että tämä on täydellinen konsepti.Mutta jos joku laittaa sahaan tai sellutehtaaseen satoja miljoonia,sitoutuu tuotetoimituksiin ympäri maapalloa, työllistää työntekijänsä…jne, ei taatusti rakenna puuntoimitusta rattoreiden ja kalapuntareiden varaan! Rikkana rokassa ne ovat ja hyvä niin.

    Tolopainen

    Digimetsälehdessä Suomen suurimman metsäkoneyhtiön toimari kaavaili tulevaisuutta. Konefirma saattaisi toimia myös puunostajana ja välittäisi puut tehtaalle, tehtaat eivät tarvitsisi lainkaan omaa puunhankintaosastoa. Ne voisivat vain tilata tarvitsemansa puumäärät urakoitsijoilta. Ei taitaisi yhtään pientä konefirmaa jäädä jäljelle, jos tuohon suuntaan mennään. Sehän tietäisi myös hankintakaupan loppua ja Jovainin kuvitelmien lopullista hautaamista metsänomistajista valmetteineen puunkorjuussa. Vai avaisiko se uusia mahdollisuuksia, tunnelin päästä näkyy valoa, vai onko ne lähestyvän junan valot.

    Rane2

    Toki tuolta suurimmalta metsäkoneurakoitsijalta voisi onnistua.Kuinka monella urakoitsijalla riittää taloudelliset rahkeet/luottokelpoisuus puukauppaan ja puun myyjän asema jos rahkeet ei riitäkään?Niin kauan kuin osakin puukaupasta on yhtiöiden metsäosastoilla niin on pidettävä kahta päällekkäista organisaatiota ja jokuhan sen maksaa.

    Tietysti ongelmat on tehty ratkaistaviksi.Ja mikäänhän ei nytkään kiellä urakoitsijoita ostamasta leimikoita ja toimittamasta puuta tehtaille.

    Timppa

    ”Kuinka monella urakoitsijalla riittää taloudelliset rahkeet/luottokelpoisuus puukauppaan ja puun myyjän asema jos rahkeet ei riitäkään”

    Näin juuri ja vuorenvarmasti tulee lopulta kaikille puunvälittäjille tilanne, etteivät rahkeet riitäkään.   Viimeisen puolentoistansadan vuoden aikana on ilmaantunut ja kuollut lukuisia puunostajia, jotka sitten lopulta ovat joutuneet lopettamaan.  Useimmat konkurssiin.  Jotkut varakkaat ovat vähintäänkin menettäneet omaisuuttaan noissa bisneksistä.

    Meillä naapurissa omisti eräs jyväskyläläinen lääkäri noin 1500 hehtaarin tilan.  Oli sotien jälkeen osakkaana Pohjois-Päijänteen Puutavara-nimisessä firmassa, joka teki noita puukauppoja.  Firmalta meni huonosti.  Lääkäri oli kaiketi taannut yhtiön velkoja ja joutui lunastamaan vastuunsa.  Katseltiin kuinka pitkät hevosjonot rahtasivat puuta Päijänteen rannoille, jotta vastuut tulivat lunastettua.  Puunmyyjille taisi käydä huonommin..

    Itse uskon, etteivät isot firmat helposti luovu omista hankintaorganisaatioistaan.  Niin avainasemassa niiden toiminta on koko tuotantoprosessin kannalta.

    Tolopainen

    Onhan meillä jo palveluyhtiöitä, jotka hoitavat puunkorjuuta ja välittvät puuta yhtiöiden metsäosastoille. Lisäksi on MHY:n raskas organisaatio metsänomistajien elätettävänä, no se tosin on nykyisin vapaaehtoista, monet ovat kuitenkin niin tottuneet makselemaan jäsenmaksuja, että maksavat vaikka eivät palveluja edes käytä. Puukauppaan ei enää tarvitse koneurakoitsijoiden sekaantua, sehän poistaisi ne yhtiöiden talutusnuorasta, eikä yhtiöt sitä halua. Lisäksi jonkun pitää hoitaa puuunkuljetuksen logistiikka tienvarresta tehtaalle. Kuitupuulle ei kuitenkaan ole kuin kolme loppukäyttäjää, joten ei kuluja karsimalla hinta mihinkään nouse, kun tarjonta ylittää kysynnän.

    sitolkka

    Täytyisihän urakoitsijoilla olla toimitussopimukset ns kokonaisurakka puun toimituksesta metsäfirman kanssa, joten en käsitä miten urakoitsijat poistuisivat yhtiöiden talutusnuorasta.

    Näätä on esittänyt arvostettavia laskelmia. Jolla ei metsään tunnesiteitä liity, niin nyt on hyvä aika jakaa ne pieniksi puuhapalstoiksi ja pistää lihoiksi. Suuret ikäluokat, jotka metsästää ja puuhailee klapeja metsissä alkaa pian vähenemään, joten potentiaaliset ostajat myös. Ikäluokatkin kun pienenee, niin metsää periviä on entistä enemmän. Enemmän kuin metsähommista kiinnostuneita. Joten nyt on aika hyville kaupoille, metsämaan hinta voi kääntyä laskuun. Myyjän markkinat. Toki hinta voi nousta tai pysyä tällä tasalla, jos puun hintakin alkaisi nousta, mutta siitä kannattaa lähettää toive vaikka korvatunturille ensi jouluksi.

    Visakallo

    Näätä kaipaili tietoja kolmen vertailualueen tulevaisuuden tuloista ja menoista. En minä niitä tiedä! Olen ollut käsityksessä, että te kannattavuuslaskentaa harjoittavat otatte ne jostain sellaisesta tulevaisuuden tiedostosta, johon minulla ei ole käyttöoikeuksia! Jos ne tiedostot eivät jostain syystä aukea teillekään, niin pitää sitten käyttää lukijoiden kuvissa ”Huippuhetkiä Hartolassa” ollutta 60 v. kuusikon kasvu-, ja hakkuutietoja. Hinnat on vedettävä hatusta.  Hoitokulujahan noissa 30 v. kohteissa ei tiekulujen lisäksi paljoa ole. Olen hieman yllättynyt, sillä olen vuosia saanut lukea hyvinkin varmoja mielipiteitä keinollisen uudistamisen huonosta kannattavuudesta, mutta nyt alkoikin asiasta kysely- ja selittelyvaihe!

    Jovain

    Mehtäukko: Tarkoitan kauppatavan muutosta eli siirtymistä toimituskauppaan, joka on sama kaikille ja että yhtiöiden metsäosastot säilyvät, niin kuin täällä yleisesti todetaan.

Esillä 10 vastausta, 561 - 570 (kaikkiaan 662)