Jätkä: Ennustaminen 40 vuotta taaksepäin ei kuitenkaan liene ylivoimaista, jos on kirjattuna kaikki työ – ja materiaalikustannukset.

Sitähän minä olen tehnyt koko ajan!

Sehän on sitten helppo laskea tulos, kun on menot ja tulot kirjattu talteen. 30 vuotta sitten oli hinnatkin aika erilaiset . Vähiten on muuttuneet puun nimellishinnat.

Tulevaisuuden tuloksien oikea ennustaminen on vaikeaa, voi vain yrittää arvioida talouden kehitystä valitsemalla todennäköisimmät muuttujien arvot. Pitkän aikavälin takia se on hankalampaa kuin monen muun sijoituksen kannattavuuslaskenta. Silti nykyarvolaskenta voi olla hyvä apuväline vertailtaessa kannattavuuksia vaikkapa toisenlaisiin kohteisiin.

Minulla oli laskelmassa se 6% reaalikorko vain esimerkkinä erään  sijoituksen tuotosta, ei sitä korkoa tarvitse eikä kannata käyttää jos vertaa vaikka lainakorkoon tai johonkin muuhun.

Kertauksena kaikille, vaikka olenkin samat asiat jo moneen kertaan kirjoittanut. Suosittelen, että ainakin ne, jotka miettivät metsäsijoittamista, lukevat seuraavan tekstin, jospa siitä olisi heille hyötyä. Ja unohtakaa nyt herranen aika sen miettiminen mitä olette 80-luvulla maksaneet metsämaasta tai taimikon perustamisesta. Investointi on tehty, sitä ei voi muuttaa ja sillä ei ole mitään vaikutusta tulevien investointien kannattavuuksiin.

Kaikki metsänomistajaa neuvovat tahot ajavat puuntuotannon nopeutta ja mottien määrää. Vähissä ovat ne toimijat, jotka miettivät metsänomistajan lompakkoa. Seuraavan kerran kun MHY, OTSO, metsäyritykset tms. auttavat teitä taimikon perustamisen vaihtoehtojen kanssa, pyytäkää heillä kannattavuuslaskelma teidän valitsemallanne laskentakorolla. Tulette todennäköisesti yllättymään, ettekä positiivisesti. Ensinnäkin ette taida saada sellaista laskelmaa ja toisekseen, jos saatte, sen tulos puhuu useimmissa tapauksissa sitä, että teidän kannattaa sijoittaa rahanne jonnekin muualle riippuen toki laskentakorostanne, kasvupaikasta ja lämpösummasta. Muistakaa myös se, että jos lähdette taimikon istuttamiseen, tulee teidän saada siitä vastaava tuotto kuin luontaisesti syntyneestä taimikosta sekä siitä vaihtoehtoisesta sijoituksesta mihin olette säästyneet rahat alun perin sijoittaneet. Edelleen korostan sitä, että kun joku teitä neuvoo, pysähtykää miettimään kenen intressejä hän ajaa.

Useimmilla metsänomistajilla metsätalouden kannattavuus on ollut hyvä ainoastaan seuraavista syistä a) laskentakorko on mitätön b) tila on peritty tai saatu markkinahintaa halvemmalla esim. sukulaiselta c) metsänhoitotoimenpiteet on tehty itse ja ilmaiseksi. Omalle työllehän ei luontaisesti ole laskettu mitään arvoa vaan vedotaan harrastukseen. Jos raivaus on mielenkiintoista puuhaa ja haluatte sitä harrastuksena tehdä, ei siihen tarvita omaa metsää. Aina löytyy läheltänne metsänomistaja, joka mielellään antaa teidän raivata ja varmaan maksaa polttoaineetkin tms. Älkää sotkeko sijoittamista ja harrastusta. Lisäksi oman metsän hoito onnistuu jos metsää omistaa < 100 ha. Jos metsää on sitä enemmän ei aika enää riitä asioiden tekemiseen itse. Teen itsekin metsänhoitotoimenpiteitä, koska se opettaa metsäasioita, tekee maaston tutuksi ja on mukavaa vaihtelua toimistotyölle. Teen sitä kuitenkin ”tappiolla”, koska paremmin tienaisin leipätyössäni tai muiden sijoitustuotteiden etsinnässä.

Metsäsijoituksen kannattavuutta on erityisesti nostanut metsätilojen hintojen nousu. Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan viimeisen 15 vuoden aikana metsätilojen nimellinen arvonnousu on ollut keskimäärin 4 % vuodessa! Se palstalaisten paljon puhuma omt-pohjalla oleva heinikkokin on tuottanut tämän! Metsätilojen hinnan nousun varaan ei kuitenkaan metsäsijoitusta voi perustaa. Yhtälö, jossa metsätilojen hinnat ja metsänhoitokustannukset jatkavat nousuaan, puun hinnan pysyessä samalla tasolla, ei voi pitkällä aikajänteellä jatkua. Puun kasvunopeudessakaan tai uusissa metsänhoitotavoissakaan ei niin radikaalia muutosta ole tapahtunut viimeisinä vuosikymmeninä, että se vaikuttaisi yhtälöön.

Viime aikoina parhaat sijoitustuotot metsästä onkin saatu seuraavalla kaavalla. Ostetaan hyväpuustoinen palsta, josta hakataan isolla kädellä puuta. Jäljelle jätetään sen verran isompaa metsää, että se saadaan taimikoiden ja aukkojen kanssa myytyä eteenpäin hyvällä hinnalla markkinoitua tulevaisuuden metsänä, joka sisältää välittömiä hakkuumahdollisuuksia. (Olkaa varovaisia jos joku myy teille tällä lauseella metsää). Tuloa parantaa se, että jos alkuperäisesti ostamanne tila on sen verran iso, että sen voi pilkkoa 5-30 ha osiin ja myydä määräaloina eteenpäin. Markkinoilla on paljon ostajia, jotka eivät hallitse kannattavuuslaskentaa tai heidän oletuksensa tuloista/menoista ovat paljon sinua optimistisemmat. Tai sitten he eivät osta metsää taloudellisin intressein.

Kyllähän metsäsijoittamisella voi saada hyviä tuottoja, mutta sitä tekee tällä hetkellä hyvin pieni osa metsänomistajista. Kenellekään en voi suositella sijoittaa kaikkea varallisuutta metsään, mutta metsä on hyvä hajautusmuoto arvopapereille ja sijoitusasunnoille.

Jos joku kehuu metsäsijoittamisen kannattavuudella, kysy häneltä seuraavat kysymykset. Jos johonkin vastaus on ”ei”, kyseenalaista kannattavuus.

– Onko metsä ostettu markkinahintaan
– Onko metsänhoitotoimenpiteet teetätetty ulkopuolisella ja niistä maksettu markkinahinta
– Onko metsänomistajan laskentakorko suurempi kuin ns. riskittömän sijoituksen tuotto

Visakallo, ennen kuin vaivut epätoivoon, laita nyt ennusteesi esimerkkisi eri vaihtoehtojen tulevista menoista/tuloista sekä niiden aiheutumisvuodesta niin vien laskelman loppuun. Lupasin jo aiemmin päivittää laskelman niiden pohjalta.

Olen miettinyt kirjoittavani laajamuotoisen katsauksen metsäsijoittamisesta, mutta täytyy hieman sitä valmistella ja miettiä minne sen kirjoitan. Viime aikaiset fiilikset tältä palstalta ei ole oikein positiiviset.

Työ maksoi 80-luvulla puun hintaan verrattuna vähän. Euroiksi muutettuna keskimääräistä hankalamman taimikon ha-kokonaiskustannus oli n. 170 € – tuet .Samoin esim. taimet maksoi n. 1/3 -osan nykyhinnoista. Puun hinta oli ~ sama kuin nykyään.

Silloin oli aivan eri tilanne.  Siksi kannattaa laskea ja miettiä vilj. kustannuksiakin huolella.

Mikähän se on Jätkän lähes täysimääräinen korvaus, kun hankintatukin ja JK- tukin hintaa verrataan pystykauppatukin hintaan, jonka hinta on jopa korkeampi, vaikka siitä on jo korjuun kustannukset vähennetty ja hankintatukista ne on vielä vähennettävä. Ei ole lähelläkään Jätkän täysimääräistä, vaan jää huomattava hintahaarukka metsänomistajan tappioksi. Se siitä maksajanpaikasta ja loput pystykaupoilta, jota tarkoitettiin.