› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 54 55 56 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Panu 14.7.2017, 15:29

    Mulle kyllä kelpaa äärettömän suuri tuotto%. Eli pistäkää vaan viestiä, ketkä haluaa lahjoittaa ilmaiseksi paljasta maata 🙂

    Puuki 14.7.2017, 15:31

    Riittävän uuden taimiaineksen tuleminen voi olla se suurin ongelma jk:n metsissä, ainakin rehevimmillä alueilla.  Ei niille ajourille tule  uutta taimikkoa kun urat on havutettu ja kasvaa heinää ja horsmaa. Paria lehtomaisella kankaalla olevaa nk. jk-kuviota olen seurannut toistakymmentä vuotta. Vain muokatuille kohdille on tullut taimia, muualle ei juuri yhtään. Keväällä istutin kokeeksi niitä taimettumattomia välejä . (Puolet toisesta kuviosta on tarpeeksi harvassa asennossa taimettumista varten ja muokattu laikuttamalla. ) Isojen koivujen alle kuusen taimia on tullut riittävästi ; se kohta on paremminkin kaksijaksoinen, jossa kuusen taimet on vaihtelevan eripituisia.  Taimikonhoitoa joutuu tekemään jossain vaiheessa, ehkä vähemmän kuin norm. tasaikäsen taimikon hoidossa, mutta kuitenkin.

     

    Visakallo 14.7.2017, 16:55

    Jos tulkitsin oikein noita kolmen vaihtoehdon laskelmia, olen tehnyt koko elämäntyöni metsän parissa päin helvettiä. Olen yli 40 vuoden aikana aivan turhaan kasvattanut ja myynyt yli 50.000 mottia puuta.

    pihkatappi 14.7.2017, 16:56

    Viimeisimmässä omassa metsässä tehdyssä aukkohakkuussa jäi MT-pohjalla kasvatuskelpoisia kuusentaimia siinämäärin, että täydennän ensikesänä kuusentaimilla. Lisäksi olen tuolla ennakkoraivuita tehdessä hämmästellyt parin aarin kokoisien aukkojen läpipääsemätöntä kuusentapikkoa, toki on lähes tyhjiäkin pienaukkoja. Hiukankin kostea MT-pohja taimettuu kuusille melko varmaan, jos ei liian isoa aukkoa tee ja noissakin esimerkkitapauksissa on usein päällä ollut kuusikko, toisinaan sekametsä. Meidän töissä pienet kasvatuskelpoiset taimipuskat tasataan ja poistellaan lehtipuut, eli kohtia ei muokata ja istuteta ja varmaan konekuskikin nuo huomioi, jalostetut kuuset mättäissä saanevat lopulta kasvussa kiinni.

    pihkatappi 14.7.2017, 16:57

    Onko sulla Visakallo ollut 6% korolla lainaa metsänostoa varten, vai miksi murehdit menneitä?

    Jätkä 14.7.2017, 17:05

    Visakallo:”-Jos tulkitsin oikein noita kolmen vaihtoehdon laskelmia, olen tehnyt koko elämäntyöni metsän parissa päin helvettiä. Olen yli 40 vuoden aikana aivan turhaan kasvattanut ja myynyt yli 50.000 mottia puuta.”

    – Kunpa sinulla olisi ylhäällä, paljonko olet tehnyt ja sijoittanut tuona aikana metsiisi mukaanlukien pinta-alaverot jne.

    olisi mielenkiintpoista, jos saisimme oikein laskelmat todellisista tapahtumista ja tietenkin rahat diskontattuina tähän päivään.

    Puuki 14.7.2017, 17:26

    Hyvillä jalostetuilla taimilla tehty onnistunut istutus voi vastata nykyarvon laskentakoron  muutaman prosenttiyksikön tai ainakin useiden kymmenyksien pienennystä.

    Tuottavuuserot kasvaa suuriksi jos verrataan samanlaisia uudistusketjuja eri osissa maata ja eri kasvupaikkoja. Jos vuosikasvu on vaikka 1/3 -osa toisen alueen kasvusta, niin ei voi olla kovin kannattavaa tehdä samoja uudistustoimia sillä alueella.

    pihkatappi 14.7.2017, 17:56

    Visakallon aiemmin perustamissa taimikoissa perustamistöiden kustannustaso on ollut alhainen ja tuotto siten varmasti yli 4%. Puun hinta pysyy suurinpiirtein samana ja muu kustannustaso nousee, muokkaukset, taimet, työ ja maan hinta mukaanlukien, näyttäisi että 40 vuotta sitten tehtyjen ponnistelujen kaltainen työ ei ole tänäpäivänä yhtä selvästi kannattavaa, mutta ennustaminen on tunnetusti vaikeaa.

    Visakallo 14.7.2017, 18:10

    Kyllä minulla Jätkä on kaikki tulot, menot ja työt ylhäällä koko ajalta. Olen ollut itse taloudelliseen tulokseen tyytyväinen, mutta nuo esitetyt laskelmat näyttävät jotain aivan muuta.

    Jätkä 14.7.2017, 18:10

    Ennustaminen 40 vuotta taaksepäin ei kuitenkaan liene ylivoimaista, jos on kirjattuna kaikki työ – ja materiaalikustannukset.

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 54 55 56 … 65 66 67