› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 53 54 55 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 14.7.2017, 10:33

    Jos metsänomistaja teettää hankintakaupan vieraalla, hän maksaa korjuukustannukset. ne tosin yhtiö korvaa hänelle lähes täysimääräisinä. Yhtiö myy tuotteensa jalostettuaan raaka-aineesta mitä milloinkin jalostaa.

    Silloin yhtiö on lisännyt raaka-aineen hintaan myös sen hankintakustannukset kuin myös tuotantokustannukset valmiiksi tuotteeksi.

    Asiakas, joka ostaa valmiita tuotteita maksaa koko lystin – myös kohtuullisen muutaman sadan prosentin voiton Yhtiölle.

    Kuka seisookaan maksajan paikalla?

    Visakallo 14.7.2017, 12:34

    Tuli pidettyä muutama päivä kunnon lomaa eli samalla pysyivät kaikki luurit kiinni. Kolmen kohteeni laskelmia oli näköjään myös tehty. Kiitokset siitä! En tutkinut niitä vielä tarkemmin, mutta varmistan vielä, että olihan niissä esitetty nykytilanne  kolmenkymmenen kasvuvuoden jälkeen tyhjän maapohjan alkutilanteesta? Eli paljonko on tullut eri alueista  hakkuutuloa, ja paljonko olisi kunkin alueen myyntihinta nyt?  1.alueen mottimäärä on nyt kahden harvenuksen jäkeen 120 mottia/ha.  2. alueen ensiharvennuksen jälkeen 80 mottia.  3. alue energipuuhakkuun jälkeen  0 mottia.

     

    pihkatappi 14.7.2017, 13:51

    Niinhän nuo oli laskettu ja 2. vaihtoehto oli yli 4% koroilla kannattavin ja 6% korolla ylivertainen. Tuskin kukaan täysjärkinen kuitenkaan odottaa kymmentä vuotta omt-pohjan taimettumista, kun se lienee utopistista. Jos valmis taimiaines on heti päätehakkuun jälkeen, taimiaineksen hyödyntämättä jättäminen on laskelmien valossa suurta tyhmyyttä.

    Pete 14.7.2017, 14:28

    Näin kun lasketaan ja maksimoidaan sijoitetun pääoman tuottopa niin suurinta tyhmyyttä on sijoittaa metsänuudistamiseen ja hoitoon ylipäätään edes euro hehtaarille. Parhaasen korkoon päästään kun ei investoi euroakaan. Silloin tuotto on jopa äärettömän suuri. Siis tuottoprosenteissa. Jos lasketaan euroissa niin tilanne minun mielestä muuttuu, mutta minä ajattelekin väärin.

    sitolkka 14.7.2017, 14:32

    Et ajattele väärin jos myyt metsänpohjan pois ja sijoitat sen muualle. Sieltä niitä euroja tulee joita kaipailet.

    kuusessa ollaan 14.7.2017, 14:47

    No tästähän mielenkiintoinen keskustelu tuli…metsänhoitoa sillä periaatteella, että lopullinen tavoite on kannattavuuden nimissä päästä eroon metsästä…

    Jätkä 14.7.2017, 14:47

    Jos tyhjästä metsänpohjasta joku on valmis maksamaan jotakin, niin sehän on myyjän kannalta paras mahdollinen kauppa.

    Rahat voi sijoittaa vaikka metsään tai hyvään taimikkoon tai parempaan sijoituskohteeseen. Kaikki vaihtoehdot on parempia kuin se, että alkaa taistella sen aukon kanssa.

    Metsuri motokuski 14.7.2017, 14:49

    Jos valmis taimiaines on heti päätehakkuun jälkeen, taimiaineksen hyödyntämättä jättäminen on laskelmien valossa suurta tyhmyyttä.

    En ole vielä sellaista päätehakkuuta tehnyt, jossa olisi ollut valmis taimikko pohjalla. Jos nyt ei koivikkoja lasketa. Kyllä ne tahtoo enemmän tai vähemmän siipeensä saaneilta. Toisaalta en ole sellaista omt- pohjalla olevaa aukkoa nähnyt jossa olisi hyvä luontainen täsustiheä taimikko syntynyt itsestään. Ilmeisesti näitä kuitenkin jossain on kun niistä jaksetaan kirjoitella. Sama koskee omt-pohjalla olevia jatkuvan kasvatuksen metsiä. Sinne en ole nähnyt myöskään kunnon taimiainesta syntyneen ilman maanmuokkausta. Niitäkin varmaan on ja ainakin uskomusta riittää taimikon syntymiselle. Mutta ei ole kohdalle sattunut, vaikka viime talvena aika paljon tuli näitä jatkuvan kasvatuksen metsiä hakattua. Ei siellä kummoista taimiainesta ollut maapohjalla kasvamassa.

    Tuo koko uusi jatkuvan kasvatuksen ”mantra”kuusikoille on vain valtiovallan ja teollisuuden keino saada puuta liikkeelle niiltä tiloilta jotka eivät jaksottaista kasvatusta hyväksy. Onhan se parempi että näiltäkin saadaan puut liikkeelle kun jäisivät sinne mätäneen. Juttelin yhden metsäkeskuksen edustajan kanssa ja totesi että ilman lakimuutosta niitä puumääriä joita tarvitaan (jos tarvitaan) ei saada muutoin kuin  lisäämällä asiakkaita. Nykyisiltä myyjiltä ei sellaista puumäärä lähde jos asiakaspohjaa ei laajenneta.

    kuusessa ollaan 14.7.2017, 15:07

    Tänään köpötelin aamukävelyllä parilla kuviolla, joissa luonto on luonut lumituhojen ominaisuudessa jatkuvan kasvatuksen alkuun kuulemma kuuluvat pienaukot. 7 vuoden aikana ei ole syntynyt kokolailla mitään kyseisiin kohtiin. Paitsi kevyttä heinää…MT-tyypin pohjaa.

    Sen sijaan kuvioilla, joissa 90-luvun alussa istutettiin muokkaamattomaan kunttaan (60-luvun laidunmaalle) harvan sekametsän alle kuusia, on nyt ensiharvennusikäinen kuusikko. Sen päältä poistettiin viime talvena suurimmat ylispuut, vain aukkopaikkoihin jätettiin lihomaan pienempiä mäntyrunkoja. Aukot istutetaan kuusilla ja taimitassuilla.

    Kyllä mielestäni on melkoisen suuri petos väittää, että jatkuva kasvatus onnistuisi riittävän tehokkaasti ilman keinollista uudistusta.

    JK toimii, muttei kyllä pitäisi aloitteleville metsänomistajille puhua ihan päättömyyksiä.

    Niin…yksi juttu. Tuo onnistunut kuusikko on niin huonolaatuista oksakilpailun vuoksi, että tukkiprosentti niiden poistovaiheessa on 50.

    harrastelija 14.7.2017, 15:14

    Tuohan oli mielenkiintoinen pointti; höllennetään lakia, niin saadaan laiskimmatkin mo:t ja etämetsänomistajat mukaan hakkuisiin. Vai onko se myös GP:n väelle myönnytys rumien aukkohakkuiden vayhtoehtona?

    Talouden kannalta on perustelut pitkällä tähtäimellä (= puun kasvun kiertoaika) jatkuvalla kasvatuksella varsin heppoisia. Mieluummin vaikka kaikkiaan metsäomaisuutta voi pitää eritasotilanteessa, jolloin hakattavaa on usein vaikka vähän pienemmillä kertamäärillä.

Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 53 54 55 … 65 66 67