Keskustelut Metsänhoito Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 521 - 530 (kaikkiaan 662)
  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

  • Reima Ranta

    A. Jalkasellakin on tuolla edellä käsittämättömiä arvostusongelmia jatkuvan ja jaksollisen välillä, mitä edellä Näätäkin äimisteli. AJ edustaa täällä vanhakantaista Tapiolaista  hapatusta. Metla ja Tapiohan ovat olleet kuin paita ja peppu. Todellisuutta on pitänyt kiertää kuin kissa kuumaa puuroa.

    Periaatteet ovat kuitenkin äärimmäisen  yksinkertaisia ja selviä. Metsän arvo on tulojen ja menojen erotuksen nykyarvo ja metsänomistaja taloudellinen tavoite on pyrkiä toimillaan maksimoimaan tätä.

    Keinollisen metsänuudistamisen ydinongelma on uudistamisen ja sen seurausten kalleus, koska ne ovat kaukana näistä toimenpiteestä saatavista tuloista, jolloin korko saa väistämättä ratkaisevan roolin. Siksi puhuisinkin mieluummin keinollisen ja luontaisen metsänuudistamisen välisestä erosta.

    Tukki- ja kuitupuun rajusta hintaerosta puolestaan seuraa, että puiden kaatamista kuiturunkoina tulisi kaikin keinoin pyrkiä välttämään.

    Rane2

    Tuossa Ylen juttu asiasta.Otsikossa kysytään kannattavuudesta.Haastateltu tutkija ei tiedä siitä mitään.

    Metsänomistaja ei ole saanut puitansa myytyä yhtiöille.Ilmeisesti itse hakkuuttanut mutta ei kerro edes puista saamaansa hintaa saati hakkuukustannusta.

    Jotenkin tästä kuitenkin saa sen kuvan että kyseessä on kannattava tulevaisuuden menetelmä.

     

    https://yle.fi/uutiset/3-9717075

    Petkeles

    Toivottavasti me metsäammattikuntaan kuuluvat alamme pänttäämään sen verran taloustiedettä, että ympäripyöreistä ”saattahan se kannattaa” lausunnoista päästään neuvonnassa kokonaan irti. Ensimmäinen askel on absoluuttisen- ja suhteellisen tuoton käsitteiden jäsentäminen.

    Makarov

    Kyllä se raha on paras konsultti metsätaloudessakin jos sitä päätyönänsä tekee. Kyllä sitä ajan kanssa huomaa mikä kannattaa ja mikä ei. Tai eihän ne kaikki huomaa sitä ikinä.

    Ihan hyvä keino metsätalouden tuloksen parantamiseen on tehdä asioita vielä paremmin ja tehokkaamin kun yleensä tehdään. Metsänhoitokin on halpaa kun ne tekee oikeaan aikaan. Suurimmat kustannukset syntyvätkin rehevällä pohjilla joten siellähän se oikea aikaisuus tärkeintä olisikin. Tehokkuushan ei vie pois luontaistentaimikoiden käyttöä siellä missä se on järkevää vaan on osa tehokkuutta.

     

    Jovain

    Tuosta JK menetelmästä ja se hinnoittelusta. Kokemuksen mukaan metsäyhtiöt ovat haluttomia ostamaan jatkuvan kasvatuksen metsää. Jos ostavat, rinnastavat sen toiseen harvennukseen, jonka hinta on huomattavasti alempi. Hankinnalla ostavat kyllä, mutta tukista maksetaan jopa vähemmän kuin vastaavasta pystykauppapuusta. Kannattaa huomioida, että pystykauppapuusta korjuun kustannukset on jo vähennetty, hankintapuusta ne on vielä vähennettävä. Marginaali menee jatkuvan kasvatuksen ja metsänomistajan tappioksi, eikä sovi ihmetellä jos hinnoittelulla suljetaan, on tehokasta ohjausta.

    Pitkin näitä metsäkeskusteluja ratkaisuksi on tarjottu kauppatavan muutosta eli toimituskauppaa, joka erityisesti tähän jatkuvan kasvatuksen ongelmaan sopii oikein hyvin. Pääsisivät myös metsänomistajat tarjoamaan laatupuuta kilpailukykyisellä hinnalla ja myös kohentamaan metsätalouden kannattavuutta talouttaan.

    Tolopainen

    Jovainilla on erikoinen käsitys liiketoiminnasta. Jos ostaisit itse puuta pystykaupalla, joudut maksamaan puista ja korjuusta tietyn summan ja lisäksi kuljetuksista. Nuo ovat kaikki toiminnanharjoittajan kustannuksia ja ne menevät tuotteen hintaan, jotka ostaja maksaa. Yleensä liiketoiminnassa asiakas maksaa kaikki kulut tai sitten myyjä laittaa rahaa tuotteen mukana.

    Puu on pelkkä raaka-aine ja sen lisäksi tuotannosta tulee paljon kustannuksia. Kun yhtiöt tekevät sopimuksen urakoitsijan kanssa korjuusta näiden pitää voida luottaa siihen, että sopimus pitää, ei muu ten voi tehdä kalustoon miljoonainvestointeja. Yksittäisen tilan ei tietenkään kannata korjuukalustoa alkaa ostamaan. Ei metsänomistajista koskaan tule pystykaupan toimittajia, lisäksi on tehty verotukseen edullisempi järjestely hankinatakauppa, jossa hakkuutulo on verotonta tiettyyn rajaan saakka, tuolla pystyy kohtuullisen kokoisen metsätilan harvennushakkuut vuosittain hoitamaan. Puunkorjuu on niin tiukasti kilpailtua, että ei sinne kannata tavallisen metsänomistajien edes lähteä. Eli taloudellista tulosta ei voi parantaa tekemällä heikosti kannattavaa työtä, rittää kun laittaa metsäpääoman tuottamaan.

    mehtäukko

    Olen ollut Tolopaisen käsityksessä.

    Jos nykyisessä korjuukäytännössä olisi aukko korjuutaksoissa, epävarmuus saada puu laaniin ja tehtaan portille, tai ongelmat ptl: n laaduissa. Mutta kun ei.

    Ellei ”uusi konsti” ole kaikilta osin ja kokonaisuutena parempi, mitä sitten?

    Jätkä

    Minun mielestäni Tollo selittää asian niin hyvin, että sitä ei pitäisi enää kenenkään hämmennellä. Ei edes Joovaan` in.

    Joovaan ei ole vähäisimmäkään määrin käsityksessä siit, miten puukauppa toimii.

    Jos hipaistaan mehtäukon kommenttia, niin ”ongelmat ptl:n laadussa: seuraavat lähinnä vain hankintapuiden laatua.

    <EDIT: kieliasua siistitty>

    kuusessa ollaan

    Kyllä yhtiöt seuraavat erittäin tarkasti koko toimitusketjun tuottamaa puutavaralajien laatua, niin hankintapuun kuin yrittäjien katkomankin. Raporttia tulee, sekä liian korkeasta kuin myös liian matalasta raakkiprosentista. Yrittäjillä on myös tiukemmat katkontatarkkuudet, ei perinteinen +/- 3 cm.

    Jovain

    Mehtäukko: Ei ollut uudesta konstista, vaan olevasta käytännöstä, senhän tuossa kirjoituksessasi myönnätkin. Tarvitaan kokonaisuudistusta, mitä kaikkea se sitten pitääkin sisällään. On poliittinen kysymys ja keskusjärjestä tasolla.

    Kantohinta on jäännöshinta sen jälkeen, kun korjuun kustannukset on vähennetty. On senkin jälkeen korkeampi hinta tukilla kuin hankintahinta tai JK:sta maksettava hinta, ja ilman kulujen vähentämistä? Kuka ne korjuun kustannukset sitten maksaa, jos ei metsänomistaja maksa? Ei niitä siirretä lopputuotteen hintaan, niin kuin esim. Jätkä väittää.

    Onhan tämä vähän erikoista keskustelua. Saadaan laskelmilla, jopa tappiollinen toiminta kannattavaksi, jättämällä korjuun kustannukset pois?

    Tolopainen: Metsänomistajat toimijoina pystykaupassa ei ole tarkoitettu, on viitattu etuihin, mutta toimituskauppana kyllä. Edellyttää kauppatavan muutosta ja pystykaupan lakkauttamista.

    Metsänomistajilla on potentiaalia. Pystyvät kyllä puuta toimittamaan. On metsänhoitoyhdistykset, osuuskunnat, yhteenliittymät, yhteismetsät, on yksityiset toimijat, yrittäjät jne.

Esillä 10 vastausta, 521 - 530 (kaikkiaan 662)