› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 51 52 53 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain 12.7.2017, 09:35

    Sotien jälkeen metsätöissä ei muuta tehtykään kuin jatkuvaa kasvatusta, silloin ei vielä kyselty jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä, avohakkuut kyllä aloitettiin pohjoisesta alkaen, pallo on pyöreä ja kiinnostuksen kohteet muuttuvat.

    Puuki 12.7.2017, 14:04

    (Jatkoa sivun 46 korkolaskuun)

    ” … =>   erotus = – 2939

     

    2. kohde           Menot ;    th  15.v.    1,06^15 x 168 =  402      (luon.kuusikko , jos ei maanmuokk.kust.)

    Tulot ;    v. 2017    (40x 16 ) x 0,7 = 448

    erotus :  + 46

     

    Sitten pitää selvittää nykypuusto ; Jos 1 kohteella on pystypuusto esim. 120 m³  ,niin lasketaan paljonko sen hakkuutulo on vaikka 15 v:n päästä ja lasketaan edellisen (1.)laskun tappion korko 15 vuodessa; verrataan niitä  keskenään. Saadaan tuotto 45 vuoden kohdalla.

    ”

    Korjaus : ”(1) laskun tappion korko” pitäisi lukea ; tappion korko + tappio.

    Jos halutaan laskea paljaanmaan kustannus mukaan, niin se saadaan : 300 x 1,06^30 = 1723 .       Menojen ja tulojen ero v.30 on siis : -2939 – 1723 = – 4662

    Samoin 2. kohde :   +46 -1723 = – 1677

    Jos istutuskuusikon keskimäär.kasvu on seuraavan 15 vuoden aikana vaikka 12 m³/ha/a ja tehtäisiin päätehakkuu, jossa 80%  tukkia, loput kuitua (tukki 60 €, kuitu 18 €),niin kantohinta olisi 14400 + 1080 = 15480 x 0,7 = 10836

    45 v:n kohdan tappio : -4662 x 1,06^15 = 11173  .    Eli v. 45 olisi vielä 337 € tappiota verrattuna saman ajan 6%:n reaalituottoiseen vaihtoehtoiseen sijoitukseen.

    2. kohde v. 45 : 225 m³ , josta tukkia 75 % , kuitua 25% ;kantohinta  10125+ 1013 = 11138 x 0,7 = 7797   ( vuotuinen keskimäär.kasvu = 80% istutuskuusikon kasvusta)

    45 v. tappio : – 1677 x 1,06^15 = 4019 .   Eli v. 45 voittoa 3778 € .

     

    3. kohteelle  oli 3o vuoden kohdalla tehty siis + – 0  tuloinen energiapuuraivaus.

    Paljaanmaan arvo 300 /ha 45 vuoden päästä : 4129 € .   Tulot olisi sitten 15 vuotta kasvatetun metsän tulot energiapuuharvennuksen jälkeen. Voisi olla jotain 150 m³ ja puolet tukkia :   (4500 + 1350 ) x 0,7 = 4095 € .  Voittoa  34 € .

    pihkatappi 12.7.2017, 17:43

    Selvä asiahan se on että viljelykustannus on niin suuri menoerä vuonna 0, että se on kalliimpi vaihtoehto kuin luontainen uudistuminen. Tosin alhainen oletus paljaanmaan arvosta, oliko se vajaa 500 euroa ja korkea 6% tuottovaatimus korosti tuota 10 vuoden viiveelläkin tulevan taimikon parempaa kannattavuutta. Ja kun istuttamalla OMT:llä saa tuolle panostukselleen 50 – 60 vuoden aikajänteelle 5% tuoton, kannattaa OMT pohja istuttaa, varsinkin jos ei luontaista taimiainesta jo ole olemassa. Suurempi riski odotella että rehevällä pohjalla tapahtuisi taimettuminen.

    Varmaankaan ei tarvitse laskea, miten MT-pohjalla ja karummilla kannnattaa menetellä, mikäli mitään mahdollisuutta hyödyntää luonaista uudistamista ja tuottovaatimus kuitenkin noin 4%.

    sitolkka 12.7.2017, 17:47

    Jos metsänomistajalla on metsävakuutus, niin sekin tulee kuluna laskelmissa huomioida.

    pihkatappi 12.7.2017, 18:26

    Kaikki kiinteät kulut tietysti voi laskea lisäksi paljaan maan arvoon, eli ne heikentävät enempi hitaampaa uudistamista, kun pääomaa on jokatapauksessa enempi kiinni. Esimerkiksi hehtaaria kohti voi jollain olla tiekustanuksia poistoina useita kymmeniä euroja, ei siinä enää ole varaa odotella, josko taimia syntyisi, kun kustannukset rullaa, pitkäaikaista tuottovaatimusta on pienennettävä ja pistettävä taimet maahan, että yhtälössä olisi mitään järkeä.

    suorittava porras 12.7.2017, 18:30

    Onkos niissä laskelmissa otettu huomioon puunkysynnän laimeneminen tai loppuminen kokonaan , jos suuremmassa määrin siirrytään luontaiseen uudistamiseen ja jatkuvaan kasvatukseen ? Avohakkuu on kuitenkin ehdoton edellytys nykyisen teollisuuden säilymiselle maassamme . Muuallakin osataan kasvattaa puuta . Teollisuus suuntaa sinne , mistä raaka-aine irtoaa kivuttomimmin ja kohtuullisilla kustannuksilla . Laskelmilta on pohja pois , jos kysyntä putoaa nollaan .

    pihkatappi 12.7.2017, 18:44

    Niin, tai ei ole teollisuutta, on vain onttoja kuusia. Eihän nuo Puukin ja Näädän laskelmat verranneet jatkuvaakasvatusta, vaan uudistamistapaa ja nimenomaa niistä selviää se että varhaiset panostukset kasvavat julmasti  vuosikymmenien aikana kun tavoitellaan kunnollista korkoa, sitä ei valtaosa puuntuottajista ajattele ja se on hyvä.

    Puuki 12.7.2017, 20:51

    ” Tosin alhainen oletus paljaanmaan arvosta, oliko se vajaa 500 euroa ja korkea 6% tuottovaatimus korosti tuota 10 vuoden viiveelläkin tulevan taimikon parempaa kannattavuutta. Ja kun istuttamalla OMT:llä saa tuolle panostukselleen 50 – 60 vuoden aikajänteelle 5% tuoton, kannattaa OMT pohja istuttaa, ”

    Paljaanmaan arvo 300 € on vain keskimääräinen hinta.  Voisi olla 500 €:kin . Mutta sen arvon nosto 200 €:lla ei muuta kuvioiden keskinäistä euromääräistä kannattavuuseroa mitenkään. Korkoprosentin valinta ratkaisee kannatavuuseron. Laskennallista tappiota se 200 € lisäisi melko paljon.

    OMT-pohja kannattaa istuttaa melkein aina. Kaksijaksoisuus kannattaa kuitenkin hyödyntää.

    A.Jalkanen 12.7.2017, 21:00

    Maapohjan hinta, kun tehdään tila-arvioita summa-arvomenetelmällä, on eri asia kuin taloustieteellinen termi ’paljaan maan arvo’. Jälkimmäistä tarvitaan kun vertaillaan kasvatusketjuja, joilla on selvästi erilaiset kiertoajat. Termi määritellään kirjassa Metsänkasvatus: ”Laskelma on ikuisuuteen ulottuva jaksollisesti toistuvien hakkuutulojen ja metsänhoitokustannusten erotusten nykyhetkeen diskontattu summa.”

    Puuki 12.7.2017, 21:21

    Laskelmassa  paljaanmaan arvo on oletettu olevan sen ostohinta, koska lasketaan todellisia menoja ja tuloja tietyllä aikavälillä.  Hakkuuaukean hinta ei ole kovin paljon korkeampi ennen uudistamistoimia. Esim. Keskisessä-Suomessa taulukoiden hinnat oli n. 200 € /ha (tosin n. 10 v. vanha arvo) lehtomaisella kankaalla, lehto 250 €.  Pohjoisempana taimikon hinta voi olla muutaman sata€/ha . Paljaaksi hakattuja pohjia myytiin pikkurahalla ; varmaan hinnat nousseet niistä ajoista, mutta ei kovin paljon.

     

     

Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 51 52 53 … 65 66 67