› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 50 51 52 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Pete 11.7.2017, 19:23

    Omalla kotikylällä (Uusimaa) evakkojen tilat lohkottiin kantatilojen reunoilta, sinällään ihan fiksusti. Ei ne parhaita peltoja olleet jos ei huonoimpiakaan. Alkuperäisten asukkaiden peltoja on vuosikymmenten saatossa paranneltu salaojitettu jne. joten nyt jos vertaa niin onhan ne evakkojen pellot NYT selvästi heikompia. Vuokraviljeltyjä osin jo vuosikymmenten ajan.

    Pelin piti jo olla selvä ja pari lohkottua tilaa oli jo vaihtanut omistajaa kaupoilla kun Aso lähestyi isoa tilaa 50-luvun puolivälissä. ”Vielä pitää saada kaksi tilaa lohkottua…”. Siinä ei auttanut ”neuvottelut”, tilat lohkottiin keskelle vanhan sukutilan maita. 50 prosenttia oli maanhankintalaissa maksimi mitä toimivasta maatilasta voitiin lohkoa asutustoimintaan. Monelta tilan osalta tähän ”päästiinkin”. RKP sai Ruotsin valtion mukaan painostamaan ja rannikon kartanoalueella selvittiin rahalla. Ja sillähän ei ollut mitään arvoa. Tosin muutama rannikon ruotsinkielinen isäntä haksahti luovuttamaan rahan sijasta saaria ja tuottamatonta rantaa, sillä kun ei katsottu olevan mitään arvoa. Samaa tapahtui Saimaalla.

    Timppa 11.7.2017, 20:41

    Sen verran vielä asiasta, että rintamamiehet saattoivat myös saada lisämaata.  Näin kävi mm meidän kantatilan entisten torppien omistajille, jotka saivat kantatilasta maata.

    Petkeles 11.7.2017, 20:51

    Kyllä niitä asutustiloja on raivattu tulijan taustasta riippumatta melko paskoihin oloihin ja välillä parempiin. Ainut yleistettävissä oleva ero oli siirtolaisten saama korvaus menetetystä omaisuudesta, joka sekään ei ollut niin hyvä diili kuin miltä kuulostaa. Positiivista oli lähinnä se, että kaikki tiesivät jo löytäneensä sen kuuluisan pohjan, josta kaikki pystyi enää paranemaan.

    Jätkä 11.7.2017, 21:37

    Timppa:”-Sen verran vielä asiasta, että rintamamiehet saattoivat myös saada lisämaata.  Näin kävi mm meidän kantatilan entisten torppien omistajille, jotka saivat kantatilasta maata.”

    – Niinpä. Minun enoni, läpiammuttu sotainvalidi sai rintamamiestilan, pinta-ala kolmisenkymmentä hehtaaria. Raivausvelvoitteet olivat päällänsäkin, mutta ei tippunut lisämaata.

    Rehasi lopun ikäänsä traktorin kanssa puutavaran ajossa. Käsipelissä pitkää päivää. Olimme joskus auttamassa, kun kuljimme ohi, isoja pöllejä kasipelissä kyytiin!

    Kyllä yhteiskunta kiitti Yrjöä kalliista uhrista – terveydestään, todella mainiosti. Miehen oikea paikka olisi ollut palveluasunnossa, tai kuitenkin perheensä kanssa helpommassa paikassa.

    sikari 12.7.2017, 00:45

    Se kuka teistä jättäisi kaiken ja tulisi vielä haukutuksi seitsemänkymmenen vuoden ajan, että teille piti antaa maata. Niin käsi pystyyn.

    Jovain 12.7.2017, 07:38

    Olikohan laskelmissa korjuun kustannukset otettu huomioon ja millä tavalla ne on otettu? Jossain vertailussa siellä niitä ei ainakaan ole otettu huomioon. Eihän siitäkään voida lähteä, että korjuu on metsänomistajalle ilmaista. Vaikuttaa lopputulemaan ratkaisevasti ja pois jätettynä osoittaa kannattavuuden ylioptimaalisena. Nämä kustannuksethan on kätketty puun hintaan?

    Tolopainen 12.7.2017, 07:57

    Jätkä ,noita Yrjön kohtalotovereita  oli joka puolella, sotainvalidit joutuivat maanvijjelijöinä tekemään samat työt kuin muutkin, olihan heillä kuitenkin suhteellisen hyvä sotainvalidieläke, jota saivat vuosikymmeniä, jos vammoja oli riittävästi. Jotkut ilmeiseti ottivat myös kertakorvauksen, eläkkeiden maksu alkoi joskus 50-luvulla. Ei yhteiskunta kohtele sen paremmin nykyisin pitkäaikaistyöttömiä, yli 50v harvoin nykyisin enää pääsee työmarkkinoille takaisin.

    jees h-valta 12.7.2017, 08:35

    Jätkän kommenttiin että yhteiskunta kiitti ja hoiti tätä hänen Yrjöään erinomaisesti. Jos hän olisi ollut palveluasunnossa hän olisi hiljaa näivettynyt ja kuivettunut sinne ja pääkin olisi himmennyt vielä kaupan päälle. Kyllä ihmisen, vammoja saaneenkin, paras lääke on liike. Se pitää sen kropan kunnossa ja kuten olemme täälläkin nähneet niin nämä täälläkin palstoilla roikkuvat Tolopat ja jätkät menettävät kaiken, yläpäästäänkin, muiden menetysten jatkona.

    Jätkä 12.7.2017, 08:49

    Kyllä yrjölle olisi pitänyt järjestää koulutus sellaiseen ammattiin, joka olisi antanut hyvän toimeentulon ja työ olisi ollut mitoitettu hänen fysiikkaansa.

    Myös sellaiset miehet, jotka menettivät jonkun raajan, tekivät maanviljelyllä ja siihen liittyvillä töillä perheensä elämisen mahdolliseksi.

     

    Rane2 12.7.2017, 08:56

    Offtopikkia mutta sotien jälkeen ei tainnut olla olemassakaan tämmöisiä asioita kuin järjestetty koulutus,ammatti joka olisi antanut hyvän toimeentulon ja fysiikkaan mitoitettu työ.

    Oli vaan selviydyttävä ja rakennettava maa uudestaan.

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 50 51 52 … 65 66 67