› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 491 - 500 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 49 50 51 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 11.7.2017, 15:25

    ”No siinäpähän realisoituivat teidänkin puuhamaan kohdalla metsään liittyvät riskit, kun jouduitte vähän luovuttamaan maata kaikkensa menettäneille. Jos olisitte omistaneet jotain muuta, niin ei olisi tullut sellaisia menetyksiä.”

    Tietysti pinta-alaa meni aika paljon, mutta jäikin.  Riskien kanssa on sitten eri asia.  Sota toi inflaation, joka vei velat ja aikanaan nosti maanarvoa.  Puuhamaan nimellishinta vuonna 1927 oli nykyrahassa n. 2 euroa hehtaarilla.  Metsään sijoittaminen asutustoiminnan luovutuksista huolimatta osoittautui todella mahtavaksi sijoitukseksi.  Nythän myymme nimittäin  puuta joka hehtaarilta noin 200 eurolla joka vuosi.

    sitolkka 11.7.2017, 16:13

    Moni muukin sijoitus osoittautui kannattavaksi. Jopa paljon kannattavammaksi kuin risukoiden osto. Mutta se on historiaa.

    Jätkä 11.7.2017, 16:15

    Evakot saivat suhteessa ”ihan hyvät” tilat menettämiensä korvaukseksi. Varsinaisen urotyön tehneet rintamamiehet sitä vastoin saivat ne ”Kylmät tilat” raivaattomaan korpeen. Niitäkin sanottiin asutustiloiksi, mutta raakaan maahan / suohon heidät pistettiin raivaamaan tulevaisuutta itselleen ja perheelleen.

    Ne tilat lohkaistiin suurimmaksi osaksi Metsähallituksen ja metsäfirmojen maista, jotka molemmat ”yhtiöt” ehtivät aavistushakkuilla putsaamaan parhaista tukkikuvioista.

    Pete 11.7.2017, 16:32

    Missä tahansa sijoittamisessa pitkä pitoaika, pääsääntöisesti, parantaa tuottoa ja joku pääsee vaikkapa vaurastumaan. Ehkäpä metsä- ja maaomaisuuteen liittyvä tunneside ja ajatus, että ”maata vain ostetaan, ei koskaan myydä” johtaa pieneen vääristymään. Nokia oli 90-luvun alussa kansanosake. Veikkaan, että suurin osa ehti myydä Nokiansa viimeistään kun kurssi oli 10-kertaistunut. Toisaalta moni uskoi kurssin aina vaan nousevan ja menetti lainatutkin rahansa… Metsäomaisuuden osalta arvonnousun liikkeet ovat hitaampia ja kynnys myydä pohjineen on verraten korkea. Parhaiten pärjää se joka myy puuta aina kun mahdollista, eli järkevällä tukkiprosentilla ja sijoittaa sitten niitä rahoja osakemarkkinoille tai vaikka asuntolainan maksuun.

    Siirtolaisten asuttaminen taisi omalta osaltaan pelastaa Suomen kommunismilta vaikka syvälle sekin juurtui. Maanhankintalain mukaan valtio maksoi luovuttajille käyvän hinnan (tai sinne päin), mutta hyvin harva isäntä sijoitti rahat inflaatiolta turvaan. Jos rahoilla ostettiin hevosia niin penniäkään ei ole jäljellä. Tästä on ihan oman suvun kautta tietoa :). Inflaatio saatiin Pekkalan hallituksen voimin sellaiseen vauhtiin, että vaati todellista näkemyksellisyyttä jos onnistui säilyttämään omaisuuden inflaatiolta suojassa. Maan ostaminen ei ollut mahdollista, Valtio toimi markkinassa ohituskaistalla pitkälle 50-luvulla. Ja lisämaiden osto oli mahdollista vain asutustiloille tai pientiloille.

    Tolopainen 11.7.2017, 17:22

    Ei siirtolaiset mitään valmiita tiloja saanet, saivat alueen suota, raivattavakseen ja rakennukset rakensivat itse, alueet olivat huonoimpia mitä pitäjästä löytyi. Saivat sen lisäksi myös osuuden yhteismetsään, alueet eivät missään tapauksessa olisi nykynuorisolle kelvanneet. Muutama vauras tila noille asutusalueille on enää jäänyt, kun suurinosa asukkaista on muuttanut muualle jo 60-luvulla.

    sikari 11.7.2017, 17:28

    Meillä menetettiin Yhden sukupolven hirmuinen työpanos, kun lähdettiin rakentamaan asutustiloja ympäri maata. Nyt ne ränsistyy ja pellot kasvaa pajua, kun meidän sukupolvi ei saa edes puuta kasvamaan. Sekin valtava työpanos jota arvostan suuresti olisi ohjattu johonkin teollisuuteen niin sanelisimme EU:ssa kaapin paikan. Eikä niin kuin nyt, että säätelevät meidän metsien käyttöä.

    marianne.minkkinen 11.7.2017, 17:30

    Hei Näätä!

    Kiitos palautteestasi ja pahoitteluni, jos viestisi on poistettu aiheetta. Poistamme asiattomiksi ilmoitetut viestit ja muut sellaiset viestit, jotka loukkaavat muita tai eivät liity keskustelun aiheeseen. Merkitsemme tästä eteenpäin, jos muokkaamme tekstiä tai poistamme sisältöä.

    Terveisin ylläpito

    Jätkä 11.7.2017, 17:34

    ”-Ei siirtolaiset mitään valmiita tiloja saanet, saivat alueen suota, raivattavakseen ja rakennukset rakensivat itse, alueet olivat huonoimpia mitä pitäjästä löytyi. Saivat sen lisäksi myös osuuden yhteismetsään, alueet eivät missään tapauksessa olisi nykynuorisolle kelvanneet. Muutama vauras tila noille asutusalueille on enää jäänyt, kun suurinosa asukkaista on muuttanut muualle jo 60-luvulla.”

    -Tasan tarkkaan ei pidä paikkaansa. Siirtolaiset saivat valmiit tilat, valmiit pellot ja yleensä parhailta paikoilta.

    Siirtolaisten jälkeläiset asuvat ja omistavat suurelta osin näitä tiloja. Rintamamiestiloja, jotka tehtiin alamittaisina raakaan korpeen, ei taida enää montaakaan olla alkuperäisessä käytössä eikä omistajasuku ole enää sama.

    Tolopainen 11.7.2017, 17:46

    Kai minä Jätkä tuon tilanteen tunnen, kun olen kymmeniä kertoja tuolla suoperäisellä alueella käynyt ja voin kysyä tarkat tiedot vaikka joka päivä. Ei siellä mitään ole valmiina ollut, kaikki on suoalueelle rakennettu sodan jälkeen.

    Jätkä 11.7.2017, 18:25

    On kaksi täysin eri porukkaa: Evakot, jotka tulivat luovutetuilta alueilta ja Rintamamiestilat, joita asutustiloiksi kutsutaan.

    Vaikka ravaisit siellä yötä päivää, se ei muuta tilannetta. Minä tunnen henkilökohtaisesti sekä evakkosukuja, että asutustilallisia ja tiedän tilanteen tällä alueella hyvin tarkkaan.

    Asutustilat olivat kokonaispinta-alataan 50 – 60 hehtaaria, eikä valmiina ollut mitään, eli oli vain Kylmä tila, ja vieläpä hallanarka.

    Nyt monen talon paikalla on enää savupiippu ja kivijalka.

    Evakoilla on suht. keskeisellä paikalla viljavat maat ja järvi on aivan rannassa, johon sai lohkottua kesähuvilatontteja lapsille ja jopa myyntiin.

    Pellot on monella jääneet jo asemakaavan sisään ja omakotitontteja ja teollisuustontteja on mukavasti lohkottu.

    Asutustilojen pellot on parhaassa tapauksessa vuokrattu paikalliselle ituniskalle, yleensä ne on metsitetty tai kasvavat pajua.

    Tollo! Tunnen asian, minulla on sukulaisia molemmissa ryhmissä.

Esillä 10 vastausta, 491 - 500 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 49 50 51 … 65 66 67