”Aiemmin oli puhetta riskeistä ja käsityksestä, että luontainen uudistaminen on riskialttiimpaa. Palstalaisille pohdittavaksi, että mitä jos jokaista edellä olleen esimerkin aluetta kohtaa tuho (oli se sitten hirvi, myyrä, sieni, myrsky, lumi, halla, nimeä itse..), mikä aiheuttaa viivästymistä tulevissa hakkuissa ja aiheuttaa pienempää hakkuukertymää, miten se näkyy laskelmassa”

Selvää, että metsissä tapahtuu kaikenlaista.  Meillä on metsävakuutus, joka kattaa omavastuuta lukuun ottamatta tuhot.  Näin ollen ei tarvitse ottaa huomioon.  Toki joskus sitten tulee ongelmia, jotka viivästyttävät, mutta ne ovat yli 50 kestäneen jaksollisen kasvatuksen ajalta saatujen kokemusten perusteella niin vähäisiä, ettei tämän tason tarkasteluissa kannata ottaa huomioon, jos metsäpinta-ala on vähänkin suurempi.  Jos ei ole vakuutusta, niin jatkuvan kasvatuksen metsät ovat totaalisen myrskytuhon (Asta, Veera) kannalta tarkasteltuna vaarallisempia kuin jaksollisen metsät.  Nimittäin jaksollisessa taimikot säästyvät varmasti, mutta jatkuvassa kaikki on yhtä silppua.

”Taimikot ovat tietenkin alttiimpia tuhohyönteisille ja myyrille kuin jk:n metsät. ”

Eiväthän ne jk-taimikot voi ollakaan kovin alttiita hyönteis- ja myyrätuhoille, koska niitä syntyy niin vähän.  JK-mäntytaimet ovat havaintojeni mukaan alttiimpia hirvituhoille kuin aukoissa kasvavat.  Mutta entäpä heinä, saniainen, vattu, angervo ja erilaiset puskat.  Mitä mieltä Tolopainen on?  Eivätkö ne mitenkään vaikuta jk-taimien kasvuun?

Kuten tuolla edellä totesin, niin yli 50 vuoden kokemuksella voi todeta, että tuhot ovat keskimäärin varsin merkityksettömiä jaksollisessa kasvatuksessa. Tietysti yksittäistapauksia on, mutta niiden merkitys on kokonaisuuden kannalta vähäinen.

”Aika moni voi vajaan sadan vuoden kokemuksella todeta, että riskit realisoituivat täydellisesti, kun sotkat jyristelivät metsien läpi.”

Eihän se noin mennyt.  Muu Suomi (paitsi ruotsinkieliset maanomistajat) kuittasivat suuren osan menetyksistä evakoille luovutettuina maina.  Voi sanoa, että heillä oli tosiasiassa aika hyvä vakuutusturva toisin kuin monella nykypäivän metsänomistajalla..

Luuleeko Timppa tosiaan, että maata annettiin evakoille manttaalien mukaan. Moni suuren tilan isäntä sai pienen suopalstan jostain pohjoisen korvesta. Siinä sitä oli vakuutusturva kohdillaan! Ja ihan hyvin sotkat olisivat voineet seuraavana kesänä jatkaa sinne timpankin seutuville kun suuremmilta kiireiltä kerkesivät saksanmaalta.

Noin 15 vuotta on pitänyt kirjoitella eri keskusteluforumeille ennen kuin Metsälehden keskusteluforumilla osui ja upposi, tekstiäni moderoitiin tai itse asiassa se poistettiin! Koska näinkin monta vuotta ehdin kirjoitella asiallisesti ja en näe itse syytä miksi kyseinen kirjoitukseni poistettiin, rankaisen itseäni kirjoituskiellolla, jotta pystyn pohdiskelemaan missä meni pieleen.

Arvon moderaattori, tässä kehitysidea. Jos kirjoittamani teksti on mielestäsi asiaton tai ei muuten täytä keskusteluforumin sääntöjä, olisi luettavuuden ja jopa hyvien käytäntöjen mukaista tekstiä muuttaessa tai sitä poistettaessa kertoa kirjoittajalle ja muille lukijoille, että näin on tehty. Eli esimerkiksi näin <”poistettu asiaton sisältö”> tai <”poistettu sääntöjen vastainen sisältö”>.