› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 471 - 480 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 47 48 49 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 10.7.2017, 17:01

    Anneli.  Ei sille jk-metsään jätettävälle puustolle voi laskea korkoa kahteen kertaan.  Paavo Puuntuottaja on ottanut sen huomioon arvioidessaan jk-metsästä saatavaa puumäärää.

    Avohakkuun raha on käteistä rahaa.  Ei sillekään vertailussa laskettu korkoa.

     

    sitolkka 10.7.2017, 19:50

    Tarkoitan sitä, että jos männikössä on jäljellä vain yksi tai kaksi neulaskertaa, niin kasvu on hyvin huonoa. Ja se on sitä useina vuosina kunnes neulaset ovat korvautuneet täysin. Ravinteet eivät silloin ole se niukkuustekijä. Paikoin männiköissä on nyt paha neulaskato, mutta ei varmasti kaikkialla.

    Näätä 10.7.2017, 20:11

    Visakallo hoputti laskelmia esimerkistään ja kun oman laskelman sitten tein, ei siihen saa mitään palautetta :(.

    Nyt kun kerran tämä ketju on uhrattu sivuraiteille ketjun aloittajan aiheesta ja puhuttu yleisesti metsäekonomiasta niin onhan kaikille selvä, mikä on arvokasvun ja suhteellisen arvokasvun ero?

    Puuki 11.7.2017, 07:07

    Koska kukaan muu ei kommentoi, niin kommentoin sitten ko. kohteiden tuottolaskelmia  vähän.

    Laskennallinen tuotto riippuu hyvin paljon korkoprosentin valinnasta. Metsänkasvatuksessa riski on suhteellisen pieni, joten voi olla vaikea löytää saman riskitason sijoituskohdetta 6 %:n reaalituotolla (~ 8,6 % tuotto ennen veroja).

    Näätä :        Laskit ilmeisesti suoraan varhaishoidon kulut ilman kemeraa (?) Vai miten, kun aika korkeiksi kulut näytti kohonneen.

     

     

     

    Näätä 11.7.2017, 08:11

    Puuki, nykyään sellaisen metsätilan löytäminen vapailta markkinoilta, mistä saa > 6 % reaalituoton, on myös vaikea löytää. Sen verran enemmän on kysyntää kuin tarjontaa. Mutta kyllä niitä hinnoitteluvirheitä tulee joka suuntaan, enkä ymmärrä sitä, että miksi joku tyytyy 1-2 %.

    Kyllä, laskin ilman Kemeraa. Jos se on kynnysasia, tarkennetaan laskelmaa. Huomauttaisin samalla, että mitä enemmän panostetaan alkuinvestointia, todennäköisesti nostaa se myöhempiäkin kustannuksia. Sillä, että kasvaako alueella istutettu kuusen taimikko vai pihlajapensaat, lienee vaikutusta siihen, että otetaanko alueille vakuutusta tai käykö metsänomistaja siellä tarkkailemassa tilannetta. Laskelma myös muuttuu mielenkiintoisesti, jos alueelle 1 tehdään pari heinäystä ja varsinainen taimikon hoito, mutta koska näitä ei ollut lähtötilanteessa mukana, jätin huomioimatta. Alla päivitetyt luvut huomioituna Kemera-tuki (160 euroa x 0,7) alueelle 1 vuodelle 4 ja alueelle 2 vuodelle 14.

    Korko 6 %:
    Alue 1: 6005 euroa/ha
    Alue 2: 1710 euroa/ha
    Alue 3: 1826 euroa/ha

    Korko 5 %:
    Alue 1: 4056 euroa/ha
    Alue 2: 1196 euroa/ha
    Alue 3: 1361 euroa/ha

    Korko 4 %:
    Alue 1: 2604 euroa/ha
    Alue 2: 805 euroa/ha
    Alue 3: 1012 euroa/ha

    Korko 3 %:
    Alue 1: 1527 euroa/ha
    Alue 2: 508 euroa/ha
    Alue 3: 750 euroa/ha

    Näätä 11.7.2017, 08:24

    Laskelman jatkoanalyysi edellyttäisi Visakallolta hieman tarkempaa tietoa alueiden puuston nykytilasta harvennusten jälkeen. Joka tapauksessa tuo alue 2 näyttää hintansa puolesta sellaiselta, että sille varmasti ostaja löytyisi millä lasketulla korkotasolla tahansa. Etenkin, jos sieltä on vuonna 30 harvennettu 40 m3/ha, niin jäävä puusto lienee vähintään 60-80 m3/ha?

    Kuten palstalla on tuotu esille, aina luontainen uudistuminen ei nopeassa ajassa onnistu. Mutta jos oletetaan, että puoletkaan alueista uudistuisi luontaisesti Visakallon mainitseman esimerkin tapaan (mikä on aika varovainen arvio), saisi 6 % korolla laskettuna samaan hintaan 1 hehtaarin aluetta 1 tai vaihtoehtoisesti noin 1,7 ha aluetta 2 ja lisäksi 1,7 ha aluetta 3.

    Visakallo 11.7.2017, 09:05

    Ei tässä laskelmien takia olla hiljennytty! Visakallo palaa asiaan loman jälkeen!

    Puuki 11.7.2017, 09:17

    Tarkoitin sitä , että 6 %:a nettona (jota itse käytin) on yleensä  liian korkea prosentti laskea metsänkasvatuksen kannattavuutta, koska riskitaso pitää ottaa huomioon.

    Veikkasin ed. että puuta olisi 1. kohteella pystyssä 120 m³, voi olla  ennemmänkin, kuvasta sitä on vähän hankala arvioida. 2 kohteessa ehkä se 75 m³.   Arvokasvu% on melko korkea v:sta 30 eteen päin, kun juuri tukkipuunkoon saavuttanutta tai sen saavuttavaa puuta on sopivasti pystyssä .  Esim. tuon Paavopuun tuottaja-sivun kuvat jk-kuusikoista näyttää kyllä rääseiköiltä, joissa arvokasvu jää vaatimattomaksi.  Kuusikossakin kok.kasvu hiipuu hurjasti, jos se hakataan liian harvaksi.

     

    Näätä 11.7.2017, 10:39

    Aiemmin oli puhetta riskeistä ja käsityksestä, että luontainen uudistaminen on riskialttiimpaa. Palstalaisille pohdittavaksi, että mitä jos jokaista edellä olleen esimerkin aluetta kohtaa tuho (oli se sitten hirvi, myyrä, sieni, myrsky, lumi, halla, nimeä itse..), mikä aiheuttaa viivästymistä tulevissa hakkuissa ja aiheuttaa pienempää hakkuukertymää, miten se näkyy laskelmassa?

    Jään odottamaan Visakallon lomilta paluuta. Visakallolla on varmaan omista metsistä hyvä näppituntuma, jotta osaa parhaiten arvioida, milloin aluekohtaisesti tulee seuraavat hakkuut ja mikä niiden hakkuukertymä puulajijakaumineen on. Voin nämä arviot päivittää laskelmaan.

    Olen havainnut, että tietyt nimimerkit kuten Reima Ranta ja allekirjoittanut saa aikaan ristiriitaisia tunteita kirjoituksillaan, mutta sen varmaan moni myöntää, että ainakin keskustelua syntyy. Tiedä sitten hyötyykö siitä kukaan muu kuin Metsäkustannus Oy kasvaneiden klikkauksien myötä 🙂

    sitolkka 11.7.2017, 10:48

    Tai jos tulee jokin uusi tauti, joka tappaa metsät, tai vaikka Armata tankki jyrää metsään uran. Riskejä kyllä metsässäkin tulevaisuuteen katsomalla riittää puun kysynnän lisäksi valtavan paljon muitakin.

Esillä 10 vastausta, 471 - 480 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 47 48 49 … 65 66 67