› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 46 47 48 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Näätä 10.7.2017, 11:46

    Visakallo, tässä sinulle laskelmaa. Ymmärsinkö oikein, että halusit laskettavan, minkä arvoinen metsä sinulla on vuoden 30 jälkeen eli toisin sanoen minkälainen summa myydessä tulisi jäädä käteen, jotta tuottovaatimus on täyttynyt? Karkeana laskentatapana käytän sitä, että diskonttaan tulot ja menot vuoteen 0 siten, että paljaan maan arvoksi tulee oletusarvo, joka olkoot 300 euroa/ha.

    Varmistan vielä, että lähtötiedot ovat oikein:

    1.alue:
    Vuosi 0: Uudistusalan raivaus, mätästys, istutus
    Vuosi 4: Varhaisperkaus
    Vuosi 20: harvennus nro 1
    Vuosi 30: harvennus nro 2

    2. alue:
    Vuosi 14: Varhaisperkaus
    Vuosi 30: harvennus nro 1

    3.alue:
    Ei tuloja eikä menoja

    Menojen hintoina olen käyttänyt seuraavia yksikköhintoja: http://stat.luke.fi/mets%C3%A4nhoito-ja-mets%C3%A4nparannusty%C3%B6t-kustannukset-2014_fi. Tuosta aineistosta ei varhaisperkaukselle löydy hintaa, mutta käytin siinä arvoa 350 euroa/ha. Puun myynnistä saadut tulot pohjautuvat ilmoittamiin arvoihisi (kuitu 16 euroa/m3 ja tukki 52 euroa/m3). Sekä tuloista että menoista huomioitu pääomatulon veroprosentti 30 %.

    Sitten tuloksiin. Alla oleva luku siis kertoo, että paljonko vuonna 31 pitää myydessä jäädä rahaa käteen, jotta tuottovaatimus täyttyy. Toisin sanoen myyjän pitää maksaa verot ja ostajan muut kaupankäyntiin liittyvät maksut.

    Korko 6 %:
    Alue 1: 6545 euroa/ha
    Alue 2: 2011 euroa/ha
    Alue 3: 1826 euroa/ha

    Korko 5 %:
    Alue 1: 4475 euroa/ha
    Alue 2: 1452 euroa/ha
    Alue 3: 1361 euroa/ha

    Korko 4 %:
    Alue 1: 2927 euroa/ha
    Alue 2: 1023 euroa/ha
    Alue 3: 1012 euroa/ha

    Korko 3 %:
    Alue 1: 1776 euroa/ha
    Alue 2: 693 euroa/ha
    Alue 3: 750 euroa/ha

    Sinällään lukuja vertailemalla ei vielä voida sanoa, että mikä on parhaiten kannattanut, koska pitäisi tietää puuston nykytilanne. Lukuja voi kuitenkin peilata alueen keskihintoihin ja pohtia, mikä alueista menisi todennäköisimmin kaupaksi.

     

    Tolopainen 10.7.2017, 12:24

    Mitä opimme tästä, luultavasti emme mitään.

    Näätä 10.7.2017, 12:52

    Pete: ”Tämä tarkoittaa kyseisenä aikana 16,4% sisäistä korkoa. Eli siis kun 380 euroa muuttuu 1100 euroksi, niin sijoituksen vuotuinen korko on 16,4 prosenttia. Laskinko väärin?”

    Tuo 16,4 % tulee sisäiseksi koroksi jos lannoitus tehdään vuonna 0 ja hakkuu vuonna 7. Jos lannoitus tehdään vuonna 0 ja hakkuu vuonna 8, on sisäinen korko 14,2 %.

    Timppa 10.7.2017, 12:59

    ”Näyttää että 1000ha metsätilalla pääsisi samoihin tuloihin kuin eläkkeellä ja hieman puuhastelemalla aikansa kuluksi. Enpä ottaisi moista riesaa vaivoikseni.”

    Olen eläkkeellä oleva aika iäkäs ja hoidan kohtuullisen kokokoisen yhteismetsän metsäasiat talkootyönä.  En kyllä koe homman hoitamista mitenkään rasittavana vaan päin vastoin.  Saa hyötyliikuntaa ja aivot monenlaista pohtimista.  Metsässä virkistyy.  Tapaa aina uusia ihmisiä.  Vaihtoehtona olisi vaikka golf, joka häviää mennen tullen metsähommille.

    On Tolopaisella hyvä eläke.   Onnittelen.  Mielestäni minullakin on hyvä, mutten pääse lähellekään tuollaisia lukemia.

    Pete 10.7.2017, 13:15

    Ok, en varmaan osaa käyttää ja tulkita excelin antamaa tulosta oikein. Tehdään se lannoitus vaikka elokuussa 2017 ja hakataan elokuussa 2024. Eli seitsemän kasvukautta lannoitusvaikutusta. 16,4% täyttäisi antavan.

    Korkolasku on sikälivekkulia, että vielä parempaan korkotuottoon pääsee kun realisoi lisäkasvun jo neljän kasvukauden kuluttua elokuussa 2021. Oletetaan, että lisäkasvua ehtii kertyä 13mottia/ha ja edelleen 55€/motin hinnalla siis  715€/ha. Sisäinenkorko 17,12%.

    Rationaalinen metsänomistaja siis uudistaa lannoitetun kuvion jo neljän kasvukauden jälkeen kun sillä saa paremman korkon lannoitusinvestoinnille? Itse en näin toimisi, mutta onhan se mukava tietää, että ei se lannoitus pieleen mennyt  vaikka jostain syystä, vaikka hyvän hinnan takia, uudistaisikin etuajassa. Korkoprosenteilla ei kuitenkaan osteta maitoa kaupasta ja vielä vähemmän mersuja.

    Tolopaisen kysymykseen liittyen, eli miski oletan lisäkasvun olevan vain tukkia. No siksi, että lannoitan lähinnä vain hyvässä arvokasvussa olevia kuvioita. Kuviot jotka ovat saavuttaneet päätehakkuujäreyden uudistetaan, ei niitä enää lannoiteta. Toki käytännössä tätäkin tapahtuu kun koitan välttää pienien kuvioiden uudistamista erikseen.

    Tolopainen 10.7.2017, 13:15

    Sehän ystävällistä yleensä yhteismetsän nokkamies järjestelee itselleen kaikki mahdolliset tekemättömät työt, jotka tehdään vain paperilla ja laskutetaan yhteisestä kassasta.

    sitolkka 10.7.2017, 14:00

    Jos kesä on huono, ei lisäkasvua paljon tule vaikka lantaa kuin kylväisi. Nyt kun männyt ovat paikoin menettäneet neulasensa, niin lannoitus näihin männiköihin menee suureksi osaksi hukkaan.

    Timppa 10.7.2017, 14:26

    Minusta Paavo Puuntuottajan laskelma oli antoi jopa ehkä vähän optimistisen kuvan jatkuvasta kasvatuksesta.  Jaksollisessa n. 7 m3/ha/v on realistinen.  Meillä karuhkoilla mailla kasvu 0-50 vuotiaissa metsissä (siis kaikki jaksolliset metsät) on 6,5 m3/ha/v.  Jatkuvassa 5 m3/ha/v lienee optimistinen, mutta sellaisenaankin siis johtaa siihen, että jatkuva on selvästi epätaloudellinen.

    Tahvonen ei halunnut ymmärtää, että metsään jääneelle puustolle pitää vertailussa laskea negatiivinen arvo, koska verrataan jaksolliseen, jossa rahat tulevat tilille.  Itsestään selvää on, että näin pitää vertailu tehdä.  Taitaa olla myös itsestään selvää, että Tahvonen kiistää näin yksinkertaisen totuuden.

     

    Pete 10.7.2017, 14:54

    Sitolkka, tarkoitatko, että kun seuraavien kesien lämpösummasta ei ole varmuutta, niin lannoittaminen ei kannata? Vai mitä oikein tarkoitat? Väitän, että ne viime vuosina lannoitetut metsät kasvavat tänäkin vuonna ainakin suhteessa yhtä paljon enemmän kuin lannoittamattomat. Joten tuottoa tulee. Tietysti jos tulee sellainen kesä että kasvukausi ei ala ollenkaan niin sitenhän mikään metsä ei kasva. Pidätkö tätä hyvinkin todennäköisenä? Ja pitääkö nyt välttää lannoitusta niissäkin metsissä joissa männyn neulaset on kiinni? Suhtaudutko lannoitukseen kielteisesti ideologisista syistä, tutkimustietoon perustuen vai onko sinulla huonoja kokemuksia?

    A.Jalkanen 10.7.2017, 15:22

    JK-metsään jätettävän puuston kasvu on korkoa puustoinvestoinnille. Kysymys kuuluukin, miten heti avohakkuussa saatava raha arvotetaan myöhemmin saatavaan jk-tuloon verrattuna? Tämä on suuri periaatteellinen ero menetelmien välillä. Entä mitä päätöksentekijän kokonaistilanne vaikuttaa arvottamisessa: kuinka suuri on rahan tarve laskennan aloitushetkellä ja millä korolla pankista saisi lainaa. Lainan korkojen ollessa nyt matalat, voi investointia metsään (metsän ostoa, metsän keinollista uudistamista tai puuston osan jättämistä hakkaamatta jk-metsikössä) pitää melko riskittömänä ja riittävän tuoton antavana sijoituksena.

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 46 47 48 … 65 66 67