› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 45 46 47 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Tolopainen 10.7.2017, 09:44

    Olet siis saanut metsäsi ilmaiseksi ja kaikki myynnit ovat pelkkää tuloa.

    A.Jalkanen 10.7.2017, 09:53

    Luulen, että Visakallo olisit jo huomannut, jos metsätaloutesi olisi tuottanut merkittävästi tappiota. Palstalle tarvittaisiin kyllä yksi kunnon metsäekonomisti.

    Pieni huomautus Metsälehden paperiversion metsägenetiikkakeskusteluun (Haapanen & Norokorpi). Kun metsäpuumme ovat tuulipölytteisiä, niin vaikka jatkuvaa kasvatusta käytettäisiin osalla metsäalasta, geenit sekoittuvat aina sen verran, ettei kovin merkittävää perimän huononemista varmaan pääse tapahtumaan. Toisin sanoen siementävät puut saavat annoksen taustapölyä jk-metsikössäkin. Jos toistuvien jk-harvennusten jälkeen alkaa epäilyttää, että jäljellä ovat heikosti kasvavat puut, metsänviljelyllä voi aina palata hyviin alkuperiin. Samasta tuulipölytteisyydestä ja geenien sekoittumisesta johtuen myöskään kovin merkittävä puupopulaation kasvupaikalle sopeutuminen ei liene todennäköistä. Siemenviljelmille on tuotu hyviä alkuperiä ympäri Suomea, joten jalostettu siemen lienee geneettisesti monimuotoisinta mitä on saatavilla. Edelleen, nekin metsänomistajat, jotka eivät osta lisähinnalla jalostettua siementä, hyötyvät pitkällä tähtäimellä taustapölytyksestä.

    Pete 10.7.2017, 10:04

    Otetaan tähän yksinkertainen korkolasku. Jos investoin metsänlannoitukseen 380€/ha (maakonelevitys, salpietaria 550kg/ha, alv0%) ja hakkaan kuviolta kahdekasn vuoden kuluttua 20 mottia enemmän tukkia (a 55€/motti) kuin ilman lannoitusta, niin tuotto on 1100€/ha. Tämä tarkoittaa kyseisenä aikana 16,4% sisäistä korkoa. Eli siis kun 380 euroa muuttuu 1100 euroksi, niin sijoituksen vuotuinen korko on 16,4 prosenttia. Laskinko väärin?

    Olen lannoittanut paljon myös ensiharvennuksen jälkeen. Näissä koron laskeminen on vaikeampaa kun ei voi tietää milloin päätehakkuun aikanaan tekee. Se on kuitenkin tullut selväksi, että lisäkasvu on muutenkin kunnossa olevilla kuvioilla paljon enemmän kuin perinteisesti luvattava 15mottia lannoituksen vaikutusaikana (noin 8 vuotta). Esimerkiksi Keski-Suomessa paremman laidan vt-istutusmaännikkö (kuvion koko 7ha, lannoitushetkellä 40v) on kasvanut viime vuodet yli 15mottia/ha vuodessa. Ilman lannoitusta tuskin päästään 10 mottiin per vuosia. Kiertoaika lyhenee aika huimasti kun lannoittaa pari kertaa kiertoaikana. Ja laatu on aivan ok.

    Timppa 10.7.2017, 10:51

    ”Kyllä siinä nälkään kuolee, jos metsätuloilla pitäisi nyky-Suomessa elää, meillä on vajaa sata 1000ha metsätilaa, joilla nyt voisi jo jotenkuten tulla toimeen.”

    Hyvillä pohjilla pääsee jaksollisissa hyvin hoidetuissa metsissä  kestävästi helposti 200 euroa/ha myyntituloon.  Jos olettaisi kuluiksi 20 % eli 40 euroa/ha, niin 500 hehtaarin tilalla kertyisi myyntiä 100000 euroa ja liikevoittoa 80000 euroa, mistä velattomalle tilalle jäisi verojen jälkeen nettona n. 54000 euroa.

    Jos velkaa olisi yksi miljoona ja korko 2  %, niin tilanne olisi seuraava: Metsävähennys 60ooo, korko 20000 ja kulut 20000.  Siis verotettavaa ei jäisi.  Siis korkojen ja kulujen jälkeen jäisi 60000 euroa käytettäväksi elämiseen ja lainan lyhennykseen.   Kulujen määrään vaikuttaa monet asiat.  Mm tiestön tila ja oman työn osuus.

    Kyllä siis alle 1000 hehtaarin tilallakin tulee hyvin toimeen.  Toki tietysti riippuu siitä, velkainen se on.

     

    Tolopainen 10.7.2017, 10:55

    On se hyvä että lannoittamalla tulee lisää vain tukkipuuta eikä mitään vähempiarvoista.

    MaalaisSeppo 10.7.2017, 11:09

    Pete unohdit maapohjan arvon. Eli laskelmasi on pielessä, mikäli on uskominen tämän palstan asiantuntijoihin.

    A.Jalkanen 10.7.2017, 11:11

    Tässä yksi perusteltu näkökulma jk:hon, ja tähän keskusteluun on osallistunut oikea taloustieteilijäkin:

    Metsän jatkuva kasvatus antaa taloudellisesti heikon tuloksen

    Mitä sanotte kannattavuudesta paavo puuntuottajan laskelman pohjalta? Jäin miettimään sitä miten jk:ssa metsään jäävä korkeampi puustopääoma pitää ottaa huomioon. Sehän kasvaa lisää puuta, eli investointi tuottaa korkotuloa vähintään samalla vauhdilla kuin pankkitilille talletettu rahasummakin.

    Visakallo 10.7.2017, 11:27

    Kolmen kuvion laskentatehtäväni ei tunnu kiinnostavan ketään. Mistä se johtuu? Onko liian helppo?

    Puuki 10.7.2017, 11:30

    ^  14 %:n kieppeillä on lannotuksen tuotto .

    Nykyarvoja lasketaan diskonttaamalla tulevaisuuden menoja ja tuloja nykyhetkeen. Tuottoja voi laskea myös toisinpäin eli laskemalla menojen ja tulojen erotus vaikka 45 vuoden päähän.

    Lähtöarvot pitää ensin koettaa saada niin hyvin kuin se on yleensä mahdollista kohdilleen.

    Tuo VK:n esimerkin voi laskea vaikka siten, että laskee kuinka paljon menojen ja tulojen erotus on 30 v:n kohdalla ja sitten katsoa kuinka paljon on puuta pystyssä hakkuiden jälkeen, paljonko kasvu on ja milloin seuraava harvennus tai päätehakkuu.

    Tässä esim. 6 %:n reaalikorolla ( sen verran saa korkoa joistain rahastoista ja  muualtakin) laskettuna :

    1. kohde       Menot ;  ist.   0 v.  1800 x 0,43 = 774             (vähennykset otettu huomioon)

    th    10v.   (400 -160 ) x 0,7  = 168

    Tulot ;    (v. 2010)    (40×16 ) x 0,7 = 448

    ( v. 2017)    ( 40×16 + 20×52) x 0,7 = 1176

    Menot yht. v. 2017 ;     1,06^30 x 774 = 4250 ,      1,06^20 x 168 = 539

    Tulot yht. v. 2017 ;        1,06^7 x 448 = 674,           1176

    … =>   erotus = – 2939

     

    2. kohde           Menot ;    th  15.v.    1,06^15 x 168 =  402      (luon.kuusikko , jos ei maanmuokk.kust.)

    Tulot ;    v. 2017    (40x 16 ) x 0,7 = 448

    erotus :  + 46

     

    Sitten pitää selvittää nykypuusto ; Jos 1 kohteella on pystypuusto esim. 120 m³  ,niin lasketaan paljonko sen hakkuutulo on vaikka 15 v:n päästä ja lasketaan edellisen (1.)laskun tappion korko 15 vuodessa; verrataan niitä  keskenään. Saadaan tuotto 45 vuoden kohdalla.

    Sama 2. kohteen puustolle ; jos esim. pystyssä on 75 m³, niin sen kasvun mukainen puusto 15 vuoden päästä ja hakkuutulo ( + 46 € korkoineen) ja verrataan 1. kohteen tulokseen. jne…

    (Paljaan maan arvo oletetaan pysyvän ennallaan . Puun hinnat on nykyiset.)

    Sitten vaan korko%:ja muuttelemaan tilanteen mukaan.

    (Jos tuli laskuvihreitä, niin korjailkaa  laskin samalla kun kirjoitin)

    Edit: Näyttikin olevan 27 vuotta kasvuaika tähän mennessä, mutta ei kovin paljon muutu tilanne siitä.

    Tolopainen 10.7.2017, 11:39

    Näyttää että 1000ha metsätilalla pääsisi samoihin tuloihin kuin eläkkeellä ja hieman puuhastelemalla aikansa kuluksi. Enpä ottaisi moista riesaa vaivoikseni.

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 45 46 47 … 65 66 67