Keskustelut Metsänhoito Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 441 - 450 (kaikkiaan 662)
  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

  • Visakallo

    Laskisiko joku vertailun esittämästäni kolmesta esimerkkikohteesta. 3. aluetta ei uudisteta, vaan annetaan kasvaa uusi energipuusato n. 30 vuodessa.

    Puuki

    Verotuksen, työn hinnan ja puun hinnan muutokset vaikuttaa eri lailla (kumpaankin menetelmään) sen mukaan miten ne kehittyvät.

    Maalaisseppokin taisi laskea esimerkissään tuloa kiertoajan lopussa eikä paljaan maan arvoa.

    Puun kasvatushan on kannattavaa valitulla korkokannalla laskettuna , jos paljaan maan arvo  jää positiiviseksi kun ajatellaan kiertoaikoja pötköön lukematon määrä.

     

    Reima Ranta

    Maapohjan arvoa se kasvatustulo juuri on.

    Metsän arvo on tulevien tulojen ja menojen nykyarvo. Jos lähdetään paljaasta maasta laskemaan, saadaan maalle arvo ko. kasvatusmenetelmällä.

    Metsäekonomia ensin selväksi ja sitten keskustelemaan.

    Visakallo

    Laskisiko Reima tuon minun vertailuni. Tarvitko vielä jotain lähtötietoja?

    Tolopainen

    Kyllä siinä nälkään kuolee, jos metsätuloilla pitäisi nyky-Suomessa elää, meillä on vajaa sata 1000ha metsätilaa, joilla nyt voisi jo jotenkuten tulla toimeen.

    Reima Ranta

    Laske itse Visakallo. Eikö Näätä luvannut sinulle laskea, vai ymmärsinkö ja muistanko edellä lukemaani.

    Jonkun kasvatustulon erottaminen maapohjan arvosta on keinotekoista ja turhaa.

    Puuki

    Reima Rannalle :

    Koetahan selvittää itse ensin mikä ero on paljaan maan arvolla ja yhden kiertoajan nettotulojen nykyarvolla, niin päästään keskustelemaan:) Minulla on metsäekonomia jo melkolailla selvillä.

    Visakallo

    Täällä palstalla on monia erinomaisia laskijoita. Laskekaa vertailu sillä tavalla kuin sen itse haluatte tehdä. En aseta mitään rajoitteita tai ehtoja!

    Visakallo

    Minua tietysti esittämäni vertailu kiinostaa, sillä puunmyyntitulot ovat olleet minulle merkittävin tulonlähde 40 vuotta.

    Reima Ranta

    Tärkeintä on ymmärtää oleellisesti vaikuttavat tekijät. Pilkun tarkkaan laskemiseen vaikuttavia tekijöitä on älytön määrä ja emme voi tietää esim. tulevaa.

    Huomasin toki Puuki edeltä, että olit selvittänyt metsäekonomiaa – hyvä niin.

    Jos on liikaa metsässä, alkaa nähdä vain metsän. Näin on itsellenikin jossain vaiheessa käynyt. Metsästä näkee vain metsän. Talouteen vaikuttaa myös ympäröivä todellisuus. Vain metsää katsomalla ei voi tietää miten olisi taloudellisesti viisasta toimia.

    Kukin toimii nyt parhaaksi katsomallaan tavalla, kun säädökset antavat siihen mahdollisuuden ja pulinat pois.

Esillä 10 vastausta, 441 - 450 (kaikkiaan 662)