Keskustelut Metsänhoito Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 431 - 440 (kaikkiaan 662)
  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

  • Tolopainen

    Täytyy kyllä ihmetellä  metsänhoitoa, että 30v katselee jotain aluetta, että eipä näytä tuohon metsää taas tänäkään vuonna syntyvän. Olisko ollut mahdollisuutta tehdä jotain asian hyväksi. Käyn taimikot raivaamassa joka vuosi ensimäisinä vuosina ja joka neliöllä on oltava havupuun taimi.

    Jovain

    Timppa. En tarkoittanut kirjoittaa biologista vaan biologiasta. Sori kirjoitusvirheeni.  Hakkuukiellon osalta kysymys on pystykaupasta ja siihen liittyvistä rajoituksista, niin kuin on kerrottu.

    Näätä

    MaalaisSeppo: ”Eiköhän laskelmani osoittanut, että istuttaminen ja jaksollinen kasvatus tuottaa 70 vuodessa 4 % korolla n. 7000 €/ha enemmän kuin saman maaläntin makuuttaminen tuottamattomana. Jos joku haluaa tämän kiistää, esittäköön perustelut laskelmineen.”

    Virheitä tulee itse kullekin ja se sallittakoot, mutta nyt selittelyllä osoitat, että sinulla on teoria hukassa. Minun perusteluni ovat, että diskonttasin antamasi eurot sekä toteutumisajankohdat nykyhetkeen 4 % korolla.

    Laitetaan ensin keskustelijoiden kannattavuuslaskentamallit oikeelliseksi niin sen jälkeen pääsemme keskustelemaan eri vaihtoehtojen kannattavuuksista.

    Näätä

    Visakallo: ”Saisiko apua palstan korkolaskenta-ihmisiltä, esim. Näädältä. Nämä kaikki alueet ovat todellisia esimerkkejä”

    Et kai vaan sano, että et osaa laskea tuottoa vai onko kyse jaksamisesta. Ilman muuta voin laskea, jos sinulla on muistiinpanoissa toteutuneet menot sekä tulot ja niiden toteutumisvuosi. Tätä voidaan iteroida eri laskentakoroilla. Tai minulla on parempi idea, laitetaan keskustelijat harjoittelemaan nykyarvolaskelmaa ja vertaillaan saatuja tuloksia tässä ketjussa.

    Visakallo

    Voit käyttää  Näätä omia yksikköhintojasi istutukseen ja raivauksiin, ovat varmasti hyvin lähellä oikeita.  Kuusikuitu oli  16,00 euroa ja tukki 52,00 euroa. Kaikkien kolmen alueen hakkuut on tehty kuluneen vuoden aikana.  Se 1. alueen ensiharvennus tehtiin 2010. Alueet sijaitsevat lähellä toisiaan, eli sijainnin hinnoittelutekijät ovat samat.

     

    Tolopainen

    Aika heikosti tuottavaa toimintaa, tappiolla nuo kaikki kohteet ovat, mutta paljonko, riippuu korkokannasta ja maapohjalle laskettavasta arvosta.

    MaalaisSeppo

    Kai se on uskottava. Tapiolla mennään. Pankista rahaa saa alle 2 % korolla. Metsään sijoitettuna tuottaa reilut 4 %. Tappiota puskee.

    Oman tilani arvo + tulot 20 vuoden aikana on n. 4 * sijoitukset. Tappiota kaikki tyyni.

    Reima Ranta

    Kuten jo edellä sanottu, menetelmän paremmuus on laskentakoron funktio kullakin kasvupaikalla. Verotuksen ja puunhinnan muutokset vaikuttavat Puuki  kumpaankin samansuuntaisesti. Tietysti veromuutoksella voitaisiin suosia toista tai toista ja vaikuttaa menetelmien paremmuuteen.

    Kuten Gla jossain edellä totesi, keskustelu on hyödytöntä, ellei oteta kantaa korkoon, lämpösummaan, kasvupaikan rehevyyteen.

    Etelä-Amerikassa, jossa kasvu on väh. kymmenkertainen, keinollisen uudistamisen  kannattavuus kestää huomattavan suurenkin koron. Lapissa ei oikein minkäänlaista korkoa.

    Ottamatta kantaa korkoon ja kasvupaikkaan, kannanotot ovat tuuleen huutamista. Metsäekonomian perusteet ensin selviksi ja sitten keskustelemaan, kuten Näätä on yrittänyt selvittää.

    Maapohjan arvo on riippuvainen laskentakorosta Tolopainen. Esim. MaalaisSepon laskelma, joka antoi korolla 4 % maan arvoksi 7000 e. Korolla 2 % arvo olisi ollut vielä huomattavasti korkeampi. Pitää selvittää itselle riippuvuussuhteet.

    MaalaisSeppo

    Reimalla se menee iloisesti sekaisin puun kasvatustulot ja maapohjan arvo.

    Tolopainen

    Miten metsäsijoitus voisi olla voitolla, jos siihen on laitettu 30v sitten uudistamiskulut ja vasta ensiharvennus on tehty. Ei tämä asia nyt riipu siitä, mikä on tämän hetkinen pankkikorko, 90-luvulla korko oli lähellä 20%. Kun otin ensimäisen asuntolainan korko oli 8%. Nykyisin korot ovat historiallisen matalalla, eikä näin epäterve rahapolitiikka voi kauan enää jatkua. Vaikea keksiä niin huonoa investointia, jota ei kannattaisi rahoittaa lainalla.

Esillä 10 vastausta, 431 - 440 (kaikkiaan 662)