› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 42 43 44 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • MaalaisSeppo 9.7.2017, 15:24

    Vastauksena Näädälle totean, että laskemani osoittaa, että omt-pohjan aukko kannattaa uudistaa istuttamalla ja huolehtia myös metsän kasvusta jaksollisella menetelmällä.

    Laskelma ei osoita mitään jaksollisen ja jatkuvan kasvatusmenetelmien välisistä kannattavuuseroista eikä sitä pääsisikö jatkuvalla parempaan tulokseen. Tähän toivon vastauksia laskelmineen asiaan perehtyneiltä. Toivon myös Näädän esittävän, mistä syystä laskelmani on päin p:tä. Olisi hyvä saada parempaa tietoa. Voi olla, että ole pahasti harhapoluilla, joten viisaampien neuvoja otan kiitollisena vastaan, muuten voin joutua selvitystilaan.

    Metsästäni on 95 % lehtoa, omt- ja mt pohjaa. Oma (ehkä väärä) käsitykseni on, että näillä pohjilla jaksollinen kasvatus kannataa.

    Luontaisen uudistamisen osalta olen huomannut, että omt-pohjallekin syntyy kuusikon alle melko mukavasti luontaisia kuusia jopa saviseen maahan. Tätä olen hyödyntänyt ensimmäisen aukkohakkuuni uudistamisessa. Taimikon tasausta olen tässä tapauksessa joutunut tekemään. Paikoitellen istuttaminen oli hankalaa kivikoviin savimättäisiin. Onneksi vieressä oli hyviä luontaisia taimia. Jos omt-pohja on moreenipitoista, luontaista kuusitaimikkoa syntyy ainakin koivujen ja mäntyjen alle todella runsaasti.

     

    Näätä 9.7.2017, 15:37

    MaalaisSeppo: ”Vastauksena Näädälle totean, että laskemani osoittaa, että omt-pohjan aukko kannattaa uudistaa istuttamalla ja huolehtia myös metsän kasvusta jaksollisella menetelmällä.”

    Kannattaa, jos saat maapohjan ostettua 419 eurolla/ha, tyydyt 4 % tuottoon sekä ennen kaikkea nuo esittämäsi ennusteet toteutuvat eikä muita kustannuksia ilmaannu eli riskejä toteudu. Mutta sinussa ei siis ilmeisesti ole miestä myöntämään, että laskelmasi meni ihan väärin.

    Jovain 9.7.2017, 17:27

    Kuusessa ollaan tuolla edellä. ”Muutaman aktiivisen metsänomistajan varassa ei tämän maan metsätalous pyöri”. Eihän se pyörikään. Heti kun saadaan sopimus aikaiseksi metsänomistajien toimituskaupalle, alkaa pyörimään. Näin veikkaan. Sen jälkeen ei koeta enää jatkuvaa kasvatusta ongelmaksi, niin kuin se koetaan tällä hetkellä. Ensiharvennukset tulevat tehdyksi ja tuottavat myös metsänomistajalle. Kysymys on sopimusasioista. Puun tuotto lähtee nousuun ja kustannukset alenemaan. Ja mikä tärkeintä, metsätalouden kannattavuus paranee. Eipä silti, onhan tuo metsään sijoittaminen puunmyyntituloilla tulleet katettua tähänkin asti.

    MaalaisSeppo 9.7.2017, 17:34

    Tulkitsenko oikein Näädän neuvoa, että minun kannattaa istuttaa seuraava omt-pohjan aukko, koska olen maksanut metsieni maapohjasta n. 20 vuotta sitten niin vähän, että maapohjan arvo ei 4 % korkokannalla tähän päivään diskontattuna ylitä em arvoa 419 €/ha? Jos arvo olisi suurempi, niin kai sitten pitäisi aukkohakkuun jälkeen seurata katseella aukon reunalta mitä tapahtuu.

    Summa summaarum. Jatkan siis turvallisella mielin nykyistä metsänhoitotapaani. Kylläpä helpotti. Selvitystilaa ei ole näköpiirissä.

    Timppa 9.7.2017, 17:54

    ”Sen jälkeen ei koeta enää jatkuvaa kasvatusta ongelmaksi, niin kuin se koetaan tällä hetkellä. ”

    En kyllä ymmärrä sitä, että jatkuvan kasvatuksen metsä taimettuisi ja kasvaisi paremmin, jos metsänomistaja hakkauttaa sen kuin, jos yhtiö hakkauttaa.   Nimittäin nämä kasvuongelmat tekevät jatkuvan kasvatuksen metsästä epätaloudellisen.  Ei ymmärtääkseni se kuka tilaa moton metsään.  Voisitko Jovain perustella biologiaasi.

    Jovain 9.7.2017, 18:26

    Kyllä Timppa. Lähtökohtani toimituskaupassa on, että metsänomistaja hakkaa omassa metsässään. Toki voi myös hakkuuttaa urakoitsijalla tai metsäosasto hakkuuttaa urakoitsijalla, miten sovitaan. Minä en ainakaan lähde aliarvioimaan metsänomistajan ammattitaitoa omassa metsässään, sen paremmin kuin urakoitsijoidenkaan ammattitaitoa.

    Timppa 9.7.2017, 19:35

    Et Jovain vastannut kysymykseeni biologiasta.  Siis miksi metsä kasvaisi ja taimettuisi paremmin, jos metsänomistaja ohjeistaa hakkuuta.

    Tolopainen 9.7.2017, 19:36

    Missä se Jovain oli 70-luvulla metsureiden lakon aikana, kun isännät vielä tekivät itse metsätyöt ja puut ajettiin traktoreilla. Silloin ostomiehetkin joutuivat ottamaan moottorisahan kätöseen, kun oli sovittuja hakkuita, jotka piti hoitaa.

    MaalaisSeppo 9.7.2017, 19:52

    Eiköhän laskelmani osoittanut, että istuttaminen ja jaksollinen kasvatus tuottaa 70 vuodessa 4 % korolla n. 7000 €/ha enemmän kuin saman maaläntin makuuttaminen tuottamattomana. Jos joku haluaa tämän kiistää, esittäköön perustelut laskelmineen.

    Visakallo 9.7.2017, 20:51

    Palataan vielä tuohon omt-pohjan uudistamiseen / uudistumiseen. Saisiko apua palstan korkolaskenta-ihmisiltä, esim. Näädältä. Nämä kaikki alueet ovat todellisia esimerkkejä. (1. alue on lukijoiden kuvissa 27 v.  2. harvennus tehty)

    Kolme  samanlaista omt-pohjaa, kukin 1 ha. 30 vuotta avohakkuusta.

    1. alue mätästetty ja istutettu normaalisti kuuselle 1800 kpl / ha.

    2. alue taimettunut kuuselle ilman uudistamista 10 vuoden aikana.

    3. alue taimettunut huonosti, pihlajaa, pajua, leppää, eli pelkästään  energiapuuta.

    Alueet 1 ja 2 varhaisperattu kerran ja raivattu kerran. Alue 3. ei toimenpiteitä.

    1. alue tehty 1. harvennus kaksikymppisenä ja 2. harvennus nyt kolmekymppisenä.

    1. harvennus 40 mottia kuitua ja 2. harvennus 20 mottia tukkia ja 40 mottia kuitua.

    2. alue ensiharvennetaan nyt kolmekymppisenä 40 mottia kuitua.

    3. alue ennergiapuuhakkuu.  Ei jäänyt hakkuutuloa.

    Kaikkien alueiden hakkuut pystykauppoja. Alue Etelä-Suomi.

    Pitäisi laskea alueiden tulosvertailu ja myyntihintavertailu  nyt 30 vuoden iässä.

    Myyntihintavertailussa voitasiin varmaan olettaa, että kaikki alueet olisivat tyypillisen kokoisia palstoja, sillä harvoin vain yhtä metsähehtaarin myydään.

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 42 43 44 … 65 66 67