› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 41 42 43 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain 9.7.2017, 13:09

    Valitettavasti raatilaiset tulivat ne hetelmät käyttäneeksi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö halukkaita metsänomistajia ole, eikä se ole kiinni kalustosta, vaan luvasta ja niistä sopimuksista. Edellyttää kalustoa, mutta vaihtoehtona sijoittaminen metsään, ei sekään auta, jos tuotot menevät palveluihin ja hyötyjinä ovat metsäosasto ja urakoitsijat. Näin perin ne asiat tällä hetkellä ovat. Ei sitä lupaa metsänomistajilla edelleenkään ole.

    Tolopainen 9.7.2017, 13:25

    Varminta on kuitenkin sijoittaa metsärahat muualle, jos haluaa maksimoida metsän tuoton, muutaman  vuosikymmenen kuluessa sillä metsätulolla ei sitten enää kovin suurta merkitystä olekaan. Raha rauhoittaa, mutta ei poista levon tarvetta.

    Visakallo 9.7.2017, 13:39

    Näätä: OMT-pohja voi jäädä heinikoksi jopa kymmeniksi vuosiksi, tai uudistua jollekin puulajille. Ongelmana on, ettei meistä kukaan pysty tätä luotettavasti ennustamaan. Korkolaskelmissa lasketaan kyllä korko uudistamiskuluille, mutta ei juuri koskaan maan makuuttamiselle tuottamattomana. Miksi niin tehdään?

    Metsuri motokuski 9.7.2017, 13:56

    Tuossa visakallion laittoi juuri yhden esimerkin jolla metsän korkotuotto on haastellinen tehdä varsinkin niin että se jotenkin pitäisi paikkansa. Muitakin vastaavia esimerkkejä löytyy.

    Puuki 9.7.2017, 14:04

    Täällähän itsekukin kertoi omia näkemyksiään ja kokemuksiaan mm. tuostakin omt:n taimettumisesta. Näätä ei nähtävästi lue kovin tarkkaan kommentteja, omien johtopäätöksiensä perusteella.

    Lisään vielä sen, että lehtipuuston alle kuusi kyllä joskus uudistuu ilman maanmuokkaustakin myös omt:llä. Hyvin harvoin  pelkän kuusikon alle, jos siellä ei ole jo ennestään taimia olemassa.

     

    Näätä 9.7.2017, 14:20

    Visakallo: ”Korkolaskelmissa lasketaan kyllä korko uudistamiskuluille, mutta ei juuri koskaan maan makuuttamiselle tuottamattomana. Miksi niin tehdään?”

    Voit lähestyä asiaa siten, että maalla on jokin arvo. Maalla on toki olemassa myös arvo siinä vaihtoehdossa, että tehdään uudistaminen istutuksen/kylvön kautta. Jos esimerkiksi maapohjan arvo on 400 euroa/ha, sinulla on sen verran rahaa kiinni kummankin lähtötilanteen laskennassa.

    MaalaisSeppo antoi aiemmin tässä ketjussa näkemyksensä yhden kiertoajan kuluista ja menoista sekä laski 4 % tuottovaatimuksella olevansa plussalla 6946 euroa/ha (hän ei tosin suostu myöntämään, että laski väärin, kun oikea luku on 419 euroa/ha). Visakallo, siellä missä sinun metsäsi ovat, paljaasta maasta maksetaan enemmän. Jos ei odota puun hinnan nousevan tai vastaavasti metsänhoitokulujen pienentyvän, ei kannata tehdä mitään ja myydä tila pois, mikäli noihin lähtöarvoihin pohjaudutaan. Pohjois-Suomessa paljaasta maasta maksetaan huomattavasti vähemmän, mutta siellä nuo lähtötiedot eivät pidä lähelläkään paikkaansa.

    Kiitos muuten Visakallo, kun avasit taustojasi. Minä en ole noin radikaalia jakoa tehnyt eri vaihtoehtojen välillä, vaan käsittelen asioita tapauskohtaisesti. Vaikka palstalla tuon aina esille luontaisen uudistamisen etuja, olen silti kylvänyt mäntyä ja istuttanut kuusen taimea.

     

    Näätä 9.7.2017, 14:32

    Puuki: ”Näätä ei nähtävästi lue kovin tarkkaan kommentteja, omien johtopäätöksiensä perusteella.”

    Voin tästäkin ketjusta siteerata useita kirjoittajia, jotka ovat kirjoittaneet, että eivät usko luontaiseen uudistumiseen omt-pohjalla. Ilmeisesti kirjoittavat ovat hiljaisesti tarkoittaneet nimenomaa kuuselle uudistumista… Olen senkin sanonut, että jos on vanha ja tiheä kuusikko/männikkö, ei sinne alle alikasvosta pääse syntymään.

    Toinen ihmetyksen aihe oli kun ihmettelin, miksi metsää pitää raivata, jos istutettu taimi kasvaa nopeammin kuin alikasvoksesta syntynyt. Mielestäni esitin ihan relevantin kysymyksen. Vallalla oleva käsityshän on, että ennen uudistamista, pitää raivata vanha alikasvos pois, koska niillä on etumatkaa istutettaviin taimiin ja ne jatkossakin haittaavat istutetun taimen kasvua. Puhumattakaan sitten lehtipuun luontaisesta syntymisestä.

    Yleisenä huomiona, että keskustelu tuntuu aina painottuvan omt- ja mt-pohjiin. Muistetaan, että kasvavasta puusta neljäsosa on suometsissä. Lisäksi meidän yleisin puulaji, mänty, viihtyy kuivemmilla alueilla (VT-CT-CIT). Miksi nämä maapohjat eivät nouse keskustelussa esille. Aika harvalla on pelkkää OMT-MT pohjaa omistuksessaan…

    A.Jalkanen 9.7.2017, 14:47

    Tässä asuinpaikkani naapurissa on rauduskoivu siementänyt viereisestä metsiköstä entiselle peltomaalle, erittäin heinittyneelle, ihan kehityskelpoisen taimikon. Kuva tulee Lukijoiden kuviin.

    sitolkka 9.7.2017, 15:08

    Pellolle kyllä koivikko siementyy. Mutta rehevät metsämaat, jotka puskee horsmaa, nokkosta, angervoa, vadelmaa ja kotkansiipeä ym. tukahduttaa kyllä kaiken koivun alun.

    Puuki 9.7.2017, 15:12

    Taimettuminen on joskus melkoinen mysteeri. Peltomaista varsinkaan ei yleensä voi sanoa mitään varmaa etukäteen. Maalajikin vaikuttaa omalta osaltaan ja se mitä on pelloilla viimeksi viljelty. Viljan viljelyn jälkeen taimettuu paremmin kuin heinän jäljiltä. Märkyys on yksi tekijä; märät turvemaat uudistuu parhaiten , varsinkin jos ovat rahkasammalpeitteisiä.

    Kuivahkon kankaan männiköstä on kyse ketjun aloituksessakin ; onhan sitäkin jo käsitelty keskusteluissa.

    Uudistusalan raivaustarve on tapauskohtainen. Joskus väärä puulaji on haitolla, esim. kuivankankaan kuuset ei pärjää kasvussa ollenkaan männylle. Tai ei haluta kasvattaa kantovesasyntyisiä koivuja viljelyalueella jne.    Paremmille kasvupaikoille sopii kuusi paremmin kuin karummille männyn alueille. Silloin voi kannattaa jättää uudistusala raivaamattakin, jos puut on tarpeeksi kehityskelpoisia. Onhan niitä vaihtoehtoja varmaan yhtä monta kuin on erilaisia metsänkasvattajiakin, mutta yleisimmät m-hoitotavat on melko yleisesti tiedossa ja hyviksi havaittu jo aikoja sitten.

     

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 41 42 43 … 65 66 67