› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 38 39 40 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Näätä 9.7.2017, 06:53

    Tasokasta keskustelua, päivän sisään minua on väitetty tyhmäksi ja että luetun ymmärtämisessäni on vikaa…Kun perustelut loppuvat, alkaa mollaaminen.

    Väännä MaalaisSeppo sitten rautalangasta minulle vielä, että mitä tuo laskemasi lähes 7000 euroa/ha arvo tarkoittaa. Laskelmasi on mielenkiintoinen, koska myytyjen metsätilojen keskimääräiset hinnat ovat joka paikassa Suomea alhaisemmat. Ehkä siinä jo pitäisi hälytyskellot soida.

    Puuki 9.7.2017, 07:14

    Kallerin kysymykseen:

    Minulla on yksi n. 3 ha:n jk- kuvio lehtomaisella kankaalla. (Kuva on palstan kuvissa).Ei rehevät alueet juuri uudistu ellei maanpintaa käsitellä mitenkään.  Se kuvio on aikoinaan aurattu ja kuusi on pääpuulaji istutetun männyn sijaan harvennusten jälkeen. Ensiharvennuksen jälkeen (2000-luvun puolivälissä)  ajourille ei ole tullut uusia taimia yhtään.

     

     

    harrastelija 9.7.2017, 07:23

    ”Planter” taisi tuolla keskustelun sekamelskassa laittaa vinkin ”Tuohen” sivuille. Onko kenelläkään tuntumaa ja enemmän tietoa Tuohen toiminnasta?

    Näätä 9.7.2017, 07:37

    Puuki: ”Ei rehevät alueet juuri uudistu ellei maanpintaa käsitellä mitenkään”

    Minäkin laitoin hiljattain kuvan omt-metsästä, missä kuusta on nousemassa luontaisesti. Jos omt-pohjalla kasvaa vanha ja tiheä kuusikko/männikkö, ei alikasvoksella ole mahdollisuuksia syntyä. Näin ollen vanhojen omt-pohjilla olevien metsien järkevin uudistusketju on avohakkuu, maanmuokkaus ja istutus. Mutta jos siellä seassa on jonkinlainen osuus lehtipuusekoitusta, voi tilanne olla toinen.

    Visakallo 9.7.2017, 07:38

    Näädälle vastaan, että aika lyhyen palstalla olosi takia et varmaan tiennyt, että minä olen se metsänomistaja, joka 70-80-luvuilla uskoi jatkuvaan kasvatukseen, ja hakkasi ja hakkuutti suojuspuuasentoja, pienaukkoja ja siemenpuuasentoja. Silloinenkin metsälaki mahdollisti nämä toimet. Kun tulokset alkoivat näyttää huonoilta ja erityisesti työläämmiltä ja kalliimilta, vaihdoin leiriä, enkä ole sitä päätöstäni katunut. Jakuvaan kasvatukseen oikeasti uskoville olen tietysti se pahin mahdollinen käännynnäinen mitä maa voi päällään kantaa. Itse olen ollut päätökseeni tyytyväinen, ja se on pääasia.

    Näätä 9.7.2017, 07:46

    Yleisesti ottaen, minä en pääse käsiksi väitteisiin etteikö omt-pohja uusiudu luontaisesti. Vai onko niillä viimeisen jääkauden jälkeen kasvanut vain pelkkää heinää siihen asti kunnes joku on keksinyt istuttaa taimen?

    Itsellä on kokemusta 1,5 ha peltoalasta, mikä jäi heinittymään edellisen isännän lopetettua niittotyöt. Viisi vuotta näytti siltä, että sinne ei synny mitään. Siitä vierähti vielä muutama vuosi ja hämmästys oli suuri kun koivikko oli luontaisesti kirinyt heinän edelle. Tämän kuvion nykytilasta tulee valokuva vielä kesän aikana.

     

    Puuki 9.7.2017, 08:01

    Toki koivikkoa tulee ja joskus jonkin verran myös havupuita. Mutta ei läheskään aina, ainakaan tarpeeksi nopeasti. Esim. kotitilalla on niitä vanhoja heinäpeltoja, joihin koivuja on tullut n. 45 vuodessa, mutta vain ojan penkkoihin. Paksu kuntta estää siementen itämisen tehokkaasti. Turvemaapellot on hankalimpia metsitettäviä. Parempi kangasmaalla oleva entinen peltokin piti istuttaa ; ei siellä kasvanut kuin paljon pajuja. Muuten olisi jäänyt tekemättä, mutta aikoinaan oli edullista metsittää entisiä peltoja.

    Gla 9.7.2017, 08:04

    Jääkaudesta on kulunut 12000 vuotta, kun talousmetsässä kiertoaika pitäisi olla 40-70 vuotta. Tällä hetkellä Suomessa on oletettavasti puuta enemmän kuin kertaakaan jääkauden jälkeen, vaikka osa rehevästä kasvupaikasta on peltoa ja osa pinta-alasta rakennettua. Ehdotankin jälleen, että lopetetaan metsätaloutta käsittelevässä keskustelussa puheet itsestään metsittymisestä jääkauden jälkeisiin tapahtumiin vedoten.

    Minullakin on kuvioita, joihin on tullut tiheä luontainen puusto. Sitten on jopa samalla kuviolla istutuspuuston lisäksi täysin tyhjää. 20-25 vuotta on alikasvosta koivikkoon odoteltu, vaan ei ole tullut.

    Visakallo 9.7.2017, 08:09

    Toki OMT-pohjalle syntyy aikanaan puusto, mutta minlälainen se on, ei ole ennustettavissa. Käytiin retkeläisten kanssa OMT-kohteella, johon 40 vuodessa oli tullut lahoava lepikko, eikä mitään muuta. Juuri se, ettei syntyvän puuston laatua pysty ennakoimaan, haittaa metsätalouden harjoittamista silloin, jos alueeta on tarkoitus omistaa myös jatkossa. Jos taas harjoittaa hakatun maan taktiikkaa, asialla ei ole niin väliä.

    pihkatappi 9.7.2017, 09:17

    Etelä-Suomen rehevillä pohjilla ei ole mitään syytä pyrkiä luontaiseen uudistamiseen, tukkipuusto syntyy niin nopeasti ja tuotto siten niin hyvä että hyvälaatuisen puuston perustamiskustannukset tuottavat hyvin. Jos kuitenkin tarjoutuu mahdollisuus käyttää olemassa olevaa taimikkoa, niin tapauskohtaisesti tuollaisen hyödyntämisen tuoma säästö voi voittaa muokkaukset, istutukset ja kenties jopa heinäyksen.

    Itsellä juuri MT-pohjalla aukko, missä teen istutuksen ilman muokkausta täydennys periaatteella, 20 – 50 cm:n kuusen tapikkoa on jokapaikassa, missä koneet eivät niitä ole särkeneet, tulisi varmaan taimet ilmaiseksi tuonne muuallekin, mutta kun istutan nuo alat, voin verrata taimien kasvua jalostettu vrt, luontainen. Eli säästöä tulee lähes 500 eur/ha heti ensimmäisenä vuotena ja tuolla rahalla lannoitan omatoimisesti 3 ha tukkimetsää, jolle rahalle saan siten tupla tuoton. Vertaapa sitten tapausta siihen että muokattaisiin ja istutettaisiin ja tehtäisiin kaikki perkaukset vieras työvoimalla, säästöä alikasvosta hyödyntäen ja omatoimisesti tullee yli 1000 euroa perustamiskustannuksissa, joka on 4% korolla yli 10000 euroa 60 vuoden päästä.

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 38 39 40 … 65 66 67