Keskustelut Metsänhoito Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 662)
  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

  • Timppa

    En minäkään ymmärrä moista synkistelyä.  Hyvin hoidetuilla metsätiloilla liikevoitto on jopa yli 80 % ilman suurempia yhteiskunnan panostuksia, joten aika lailla saa juopotella saadakseen metsätilan konkurssiin.  Toki, jos on ostanut ylihintaan, niin sitten saattaa onnistua.

    Metkaa, että Jovain muuttaa mielipidettään heti, kun joku puuttuu siihen.  Ensin väitti, että metsänkäsittelytapa muutettiin jaksolliseksi teollisuuden vaatimuksesta saada puukauppa haltuunsa.  Seuraavassa kommentissa ei sitten ollutkaan siitä kysymys vaan metsätalouden kannattavuudesta.

    Jos halutaan puhua metsätalouden kannattavuudesta, niin jokaiselle metsissä touhuavalle pitäisi olla itsestään selvää, että nykyinen pystykauppasysteemi mahdollistaa ylivoimaisesti edullisimmat puutavaran hankintakustannukset kannolta tehtaisiin.  Jos valtaisa määrä metsänomistajia alkaisi puuhastella asiassa, niin kyllä siinä kulut kasvaisivat ja kantorahatulo vähenisi radikaalisti.  Silloin alkaisi metsätalous etenkin syrjäseudulla olla kustannuskriisissä.  Vielä pahempaakin saattaisi seurata.  Nimittäin metsäteollisuuden ulosliputtamista.  Näitäkö Jovain toivoo?

    Tolopainen

    Eli Timpan mukaan, jos metsätila myy puutaa vaikka 10k€:lla, veroa maksetaan 8k€:sta. Ei ainakaan metsätalousyrittäjät moiseen pääse eikä edes halua. Yhteiskunta rankaisee tuloksen teosta mutta palkitsee huonosta metsänhoidosta. Näin se menee muuallakin yhteiskunnassa työntekoa verotetaan ja joutilaisuus palkitaan. Mitä enenmmän tienaat sen suurempi riistäjä olet.

    mehtäukko

    Mikä tahansa yrittäminen ja ala saadaan näkemään toivottomalta, jos halutaan kaivella.

    Metsätalouden kokonaiskuvaa ajatellessa ilman liiallista ahdasmielisyyttä, ompahan vain yksi mitä parhaista.Yhdenkään palstan osto ei ole harmittanut,- edellelleenkään.

    Saat mielin määrin toteuttaa itseäsi hyvin omin määräyksisi, ja  aikatauluisisi..Vaikutat hyvin moneen lopputulokseen.

    Tolopainen

    Yksi naapuri osteli metsäpalstoja vielä sairavuoteeltaankin, kun oli saanut sairaskohtauksen. Jäi siinä perikunnalle jakamista, kun yli 3000ha ehti ostaa. Olis sinne kalmistoon päässyt vähemmilläkin hehtaareilla. Ei ollut ahne omistaja, vaan keskittyi metsien hoitoon, eikä ollut kiire myydä puuta. Tuskin käynnisti itse minkäänlaista sahaa, kun liiketoiminta on hallinnassa voi keskittyä olennaiseen.

    Timppa

    En minä muuten niin kirjoittanut, että veroa maksetaan 80 %:sta myyntihintaa.  Kirjoitin, että liikevoitto on 80 % myyntihinnasta.  Liikevoitosta vähennetään tietysti korot ja tilinpäätössiirrot (tai lisätään, jos ovat plusmerkkisiä) ja vasta erotuksesta maksetaan verot.

    Miten yhteiskunta palkitsee huonosta metsänhoidosta?  Kerropa Tolopainen.  Toki aiemmin sai Kemera-tukia, kun raivasi liian myöhään.  Se ei tietysti edistänyt metsätaloutta, joten palkinto oli negatiivinen.

    Visakallo

    Lopetin raivaukset tältä päivältä ja aloin suunnitella saunan lämmitystä. Avasin palstan todetakseni aina vain saman menon jatkuvan.  Minulla on erittäin suuria vaikeuksia pysyä Tolopaisen ajatusten perässä. Syy on vajavaisessa käsityskyvyssäni, mutta minua, ja ehkä joitain muitakin kiinnostaa, mikä saa Tolopaisen kirjoittamaan metsäasiosta tällä tavalla?

    sitolkka

    Kyllähän metsiä metsästysmaiksi kannattaa ostaa joka on mettämiehiä. Harrastushommiin hintakin on aina sopiva kun vain rahalla saa.

    sitolkka

    Visakoivulla tuntuu sauna lämpiävän hyvin. Onkohan parempi lämpöarvo kuin tavan koivussa?

    Visakallo

    Saattaa ollakin kun on tiukempaa puuta. Visakoivuvastalla saa ainakin parhaat kylvyt!

    Tolopainen

    Mitä Visakallio ei ymmärrä siinä realistisessa kuvassa, jonka olen antanut itselleni muodostaa metsän omistamisesta. Olet käsittääkseni itsekin kirjoittanyt, että et ostaisi metsää pohjois-Suomesta, 90% metsätiloista kannattaa huonommin kuin Hartolassa. Miksi yleisnäkemys pitäisi olla tilanne Etelä-Suomen parhailta metsänkasvatusalueilta, kun suurin osa metsätiloista on aivan muualla ja toisenlaisissa olosuhteissa. Olen aika varma, että pääomasi kokonaistuotto nousisi, jo myisit heikoimmat metsäalueesi pois ja sijoittaisit rahat muualle. Niin metsäyhtiötkin tekevät, eivät ne sijoita enää metsiin ainakaan Suomessa. Jos totuus on kristallipallo, sitä ei kannata tuijottaa yhdestä kulmasta.

Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 662)