› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 33 34 35 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 7.7.2017, 12:37

    Tiedän Lähteen suhtautumistavan jaksolliseen kasvatukseen. Se käy hyvin ilmi hänen kirjojensa kuvituksista. Niihin on löydetty pahimmat räkämänniköt yms. epäonnistumiset ja jatkuvan kasvatuksen metsiä kuvitetaan päinvastaisilla esimerkeillä. Joihinkin lukijoihin ja kuulijoihin tällainen taktiikka saattaa purra, itse tyydyn ihmettelemään hänen tarvettaan moittia tuollaisin keinoin jaksollista menetelmää.

    Yleensä aukkoon istutetaan yhtä puulajia, mutta mikään jaksolliseen kasvatukseen tai keinolliseen uudistamiseen liittyvä pakko se ei ole eli sillä perusteella mielestäni ei menetelmää voi pitää huonona. Kuten jk-menetelmääkin, yhtä hyvin jaksollista menetelmää voi toteuttaa hyvin tai huonosti. Tällä hetkellä suosituksissa on maininta luontaisella täydennyksellä saatavasta sekapuustosta, joten yhden puulajin metsää ei ole tarkoitus jaksollisessa kasvatuksessa luoda. Itse suosin sekametsiä vielä enemmän eli pyrin uudistamaan kahdella puulajilla, johon luontainen täydennys + jättöpuut tuo osansa lisää. Harvennusten myötä on sitten mahdollisuus säätää puulajisuhteita haluttuun suuntaan ja metsän vastustuskyky kehittyy monipuolisen puulajiston myötä paremmaksi kuin yhden puulajin metsässä. Hyvä tilanne korjuun kannalta on mielestäni kaksi pääpuulajia + satunnainen sekapuusto.

    Metsuri motokuski 7.7.2017, 17:07

    Tuollain se menee nykyään raivauksetkin että huomioidaan taimikon raivauksessa luontaisesti tulleet muut puulajit. Varsin usein männyllä täydennetään taimikoita ja paljon myös koivulla niitä aloja joissa havupuu ei ole lähtenyt. Nykyään maininta yhden puulajin puupellosta jaksotaisessa kasvatuksessa on harhaanjohtavaa. Hyvin aikaisessa vaiheessa sinne alkaa jo tulemaan sekapuu metsä.

    Tänäkin kesänä on paljon tullut jopa luontaisia hieskoivikkoja perustettuja kun kuusikko ei ole lähtenyt suonotkelmiin. Samoin männyilla olen täydentänyt kuusi taimikoita kun savimaalajista johtuen ei kuusi ole oikein kasvuu lähtenyt.

    sitolkka 7.7.2017, 17:08

    Meidän ongelma jatkuvaan kasvatukseen on se, että meillä on liian vähän puuljeja. Lehtikuusisekametsässä näyttää lehtikuusi uudistuvan luontaisesti alle kun metsä on sopivan harvaa.  Voisiko lehtikuustakin käyttää jatkuvaan kasvatukseen. Liekkö tutkittu suomessa.

    mehtäukko 7.7.2017, 17:43

    Jovainin käsitys liippaa läheltä.

    Jovain 8.7.2017, 00:07

    RR. On aivan turha kysellä miksi, vastauksia ei tule, sillä kysymys on poliittinen, ideologinen ja on vähän samantapainen kehityspolku kuin puunhinta, ei kerrota mistä se koostuu.

    Jaksollinen kasvatus, pystykauppa ja siihen kun lisätään palvelusyhteiskunta ja kiinteistövero, ollaan sisällä siinä ideologiassa, josta raatilaiset eivät poikkea. Heti kun joku rohkenee esittää eriävän mielipiteen, myllytys alkaa.

    Metsänomistajalle pystykauppakin olisi hyvä vaihtoehto, jos se korjuualustana olisi käytettävissä.

    mehtäukko 8.7.2017, 07:18

    Tuota.

    Useat asiain tilat ovat jalostuneet niihin toimenpidemalleihin, joilla pelataan. Hyvin usein ne ovat sitten sitä reaalitaloutta,jolla rattaat eri tahoilla pyörivät.

    Onko kaikki esim. metsätalouden ympärillä jo kehityksensä huipulla, mutta kerta mullistuksia on vaikea nähdä.

    Ainakin lähimenneisyydessä käsillä olleista ” utopioista” ei ole uudeksi opiksi.Sehän oli jo keskustelunkin päätelmät…

    Jovain 8.7.2017, 07:51

    Aivan!

    Kysymys ei ollutkaan utopioista, vaan raatilaisten päätelmistä. Tulipahan tarkistettua….

    Tolopainen 8.7.2017, 08:06

    Jos ajatellaan pelkästään pääoman tuoton maksimointia, harsinta ja hankintakauppa johtavat parhaaseen tulokseen, kun metsänmyynnistä saadut rahat sijoitetaan tuottavampiin kohteisiin, ne alkavat tuplaantua kymmenen vuoden välein. Eli puut myyntiin, heti kun ne täyttävät kaupalliset vaatimukset, niiden tuotto nousee suuremmaksi kuin metsässä seisottaminen. Pääomat kannattaa metsästä minimoida, samoin kaikki hoitoon käytettävät kustannukset. Suomalainen kustannustaso on liian korkea, alhaisen puunhinnan takia joudutaan siirtymään metsätöissä halvempaan ulkomaiseen työvomaan. Ei täällä rakennettaisi yhtään risteilijääkään pelkastään suomalaisella työvoimalla.

    Rane2 8.7.2017, 08:12

    Juuri näin.Jatkuva kasvatus ei ole utopia vaan menetelmä josta on valtakunnan tasolla useamman sadan vuoden kokemus ja tutkimustieto.

    Menetelmästä luopuminen ei ollut mikään hetken huiraus vaan metsänhoidon menetelmät oli yksinkertaisesti pakko muuttaa jotta metsätalouden taantuminen saatiin käännettyä kasvuun .

    Jälkeenpäin päätös oli täysin oikea.Nyt voimme ietysti tuskailla liian puun kanssa mutta sekin on mahdollistanut uudet investoinnit teollisuuteen .Onneksi silloisilla päättäjillä oli näkemystä.

    Visakallo 8.7.2017, 08:26

    Kokonaisuuden kannalta oli parempi, että niiden metsänomistajien , jotka kokevat metsänhoidon ja -omistamisen jotenkin raskaaksi, hyödyttömäksi tai huonosti kannattavaksi, metsistä luopumista helpotettaisiin ja kannustettaisiin. Samalla annettaisiin mahdollisuuksia niille, jotka haluvat vielä yrittää ja viedä metsätaloutta eteenpäin. Metsänomistaminen ei ole pakollista ja niistä pääsee kyllä kohtuudella eroon. Myykää valittajat metsänne ja sijoittakaa rahat paremmin, älkääkä vain puhuko siitä!

     

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 33 34 35 … 65 66 67