› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 32 33 34 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain 7.7.2017, 07:17

    Keskustelu metsänhoidon paremmuudesta on tarpeetonta, jos lähtökohdat ovat pielessä. Metsänhoitotavoilla ei ratkaista yhtään mitään, eikä sillä ole väliä noudatetaanko jaksollista tai jatkuvaa tai molempia, sillä valinta menee kulloisenkin (sopimus) tilanteen metsän ehdoilla.

    Mutta sillä on jo väliä, minkälaisilla sopimuksilla ja kauppaehdoilla voit niitä valintoja tehdä. Niitä vaihtoehtoja ei vaan ole olemassa, jotka toisivat rahaa metsänomistajan kassaan.

    mehtäukko 7.7.2017, 07:28

    Onko metsätalous alana niin sippi ”bisnes”, ettei välillisillä töillä ja menetelmillä olisi mitään merkitystä?!

    Osatekijöistä muodostuu kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa tulokseen.Niin minä ainakin ajattelen.Ja toimin.

    Näätä 7.7.2017, 07:39

    En voi vastata Reiman puolesta, mutta miksi itse kirjoittelen tänne omia näkemyksiäni on se, että haluan jakaa sekä saada lisää tietoa vaihtoehtoisesta mallista. Ongelma on se, että koko Suomen metsäklusteri on muokkautunut siihen, että puuta pitää tuottaa ja paljon. Monet eri urakointiketjut ja koko Suomen talous on riippuvainen metsäklusterista. Mutta mitä kuuluu sille metsänomistajaraukalle, joka on sitonut pääomiaan metsään? Mielestäni ei hyvää.

    Kun itse lähdin metsänomistamiseen, ei minulle ollut avuksi metsänomistajan kannalta taloudellista ajattelutapaa. MHY ei koskaan puhunut kannattavuuslaskelmista puhumattakaan laskentakorosta. Aina puhuttiin vaan metsänhoitotöiden tärkeydestä ja nopeasta taimikon perustamisesta. Maksoi mitä maksoi.  Vastaavaa ajatuskulttuuria tarjoavat lähes kaikki metsään liittyvä kirjallisuus. Metsäsijoittamisen kannattavuutta käsitellään Suomessa hyvin harvassa kirjassa. Toivon osaltani tuovan ajatuksia uusille metsänomistajille, jotka miettivät miten asioita voi hoitaa oma rahapussi huomioiden.

    Mielestäni palstalla nimimerkit Gla ja Visakallo ovat vahvimmin tämän perinteisen metsänhoidon kannalla. Ennen nimimerkki Puun takaa oli myös saman idealogian edustajia, mutta hän on kadonnut. Nämä nimimerkit nostavat aina esiin Etelä-Suomen metsän ja väittävät, että sinne eivät vaihtoehtoiset mallit päde vaan se on Pohjois-Suomen karujen maiden asiaa. Samat metsäekonomian perusteet toimivat kaikkialla heidän väitteistään huolimatta.

     

    jees h-valta 7.7.2017, 07:44

    Puun takaa nikki katosi jonkinsortin uudelleenkirjautumisongelmiin ja on nyt juuri Näätän mainitsema Visakallo. Näin olen ymmärtänyt.

    Visakallo 7.7.2017, 08:05

    Puun takaa joutui roskakoriin, kun sen sähköpostiosoitetta ei enää ollut, ja olin juuri silloin reissunpäällä kun vaihto olisi pitänyt tehdä. No, elämä jatkuu Visakallona, joka kuvaa minua erittäin hyvin. Reima Ranta oli puolestaan ennen nimimerkki Pöllö. Kyllähän metsäekonomian perusteet ovat aivan samat etelässä ja pohjoisessa, mutta uudistumisolosuhteet eivät. Kysymys ei ole ideologiasta, vaan käytännön elämästä ja omista virheistä oppimisesta.

    Jovain 7.7.2017, 08:06

    Käsitykseni mukaan Mehtäukko olet niitä harvoja keskustelijoita, joka välillisillä töillä ja menetelmillä pyrit paikkaamaan talouttasi. Siitä onnittelut. Jos se toteutuu pystykaupan ehdoilla, niin vielä parempi?

    Puuki 7.7.2017, 08:41

    Ei sitä metsänkasvatuksen kannattavuutta pelkästään oikean laslentakoron valinnalla voi kovin kummoisesti arvioida.  Puun ja työn hinnat + verotuksen kehittyminen pitää koettaa ennakoida myös.   Esimerkikisi vero% on noussut  4 – 8 yksikköä v:n – 95 jälkeen ja puun (reaali)kantohinnat on laskeneet eikä pysyneet ennallaan, kuten usein laskelmissa oletetaan. Toisaalta puun hintakin joskus käväisee/saattaa käväistä tavallista korkeammalla.Työn ja tarvikkeiden hinnat on nousseet melko paljon varsinkin suhteessa puun hintoihin.     Laskentakoron valintaankin  vaikuttaa moni eri asia tilanteen mukaan. Esim. riskilisä on yleensä 0,5 %. Lisäksi siihen vaikuttaa mahdollisen lainarahan korko ja oman pääoman tuottovaatimus.

     

    Gla 7.7.2017, 10:33

    Visakallo: ”Kysymys ei ole ideologiasta, vaan käytännön elämästä ja omista virheistä oppimisesta.”

    Juuri näin. Kun on huomannut, miten epäloogisesti ainakin minun silmin katsottuna luonto metsää uudistaa ja miten työlästä eli kallista epäonnistuneen tuloksen korjaaminen on, vaikuttaa se väkisinkin mielipiteisiin. Lisäksi kyse ei ole pelkästään paperilla lasketusta puumäärästä ja sille oletusta hinnasta. Huonoa leimikkoa voi olla vaikea saada järkevällä sopimuksella kaupaksi, jolloin riesat ei lopu taimivaiheen hoitoon. Toki kauppaamatta jääneen ensiharvennus- tai harsintaleimikon voi vaikka kaataa maahan, sellaista tekee omana työnäkin kohtuullisen nopeasti, mutta 30 m3 puuta maassa on sellainen sotku, mitä en minä omaan metsääni halua. Vaihtoehtoisesti jättää käsittelemättä, mutta minulla ei kasvavia hehtaareita sellaista määrä ole, että niitä olisi varaa jättää metsätalouden ulkopuolelle. Eli koitan välttää tuollaiset jutut, koska ne eivät kerro onnistumisesta.

    Gla 7.7.2017, 10:46

    Näätä: ”Nämä nimimerkit nostavat aina esiin Etelä-Suomen metsän ja väittävät, että sinne eivät vaihtoehtoiset mallit päde vaan se on Pohjois-Suomen karujen maiden asiaa.”

    Viittaat samaan asiaan varmaan alikasvoskuvan kommentissasi. Itse hyödynnän alikasvosta uudistamisessa, jos sitä on riittävästi. Huomioon täytyy kuitenkin ottaa juurikääpä, mikä on tällä suunnalla suuri ongelma. Koivikon alle kasvaneessa kuusikossa riski lienee kohtalaisen pieni, kunhan maaperä on muuten tervettä ja alikasvos harvennettu ajoissa eli puusto saa kasvaa ilman isompaa stressiä. Turkkina kasvavassa kuusikossa uskon tautien leviämisriskin olevan isompi kuin hoidetussa taimikossa. Juuriyhteydet ja ankara kilpailu valosta ja ravinteista pitää siitä huolen.

    Kuvassa on kuitenkin kyse eri asiasta kuin esim. jk-menetelmässä. Alikasvoksen hyödyntäminen on minulla jaksollista kasvatusta ja siihen menen vain, jos alikasvosta on olemassa. Alikasvos on kuusta, jonka alle todennäköisesti uutta alikasvosta tulee epätodennäköisemmin kuin koivikon alle eli jatkuvuus katkeaa siihen. Harvennuksia en tee sillä ajatuksella, että sen jälkeen alikasvosta alkaa tulla, kun sitä Lähteen kirjallisuudessa ja Tahvosen sormiharjoituksissakin tulee.

     

    r.ritva 7.7.2017, 11:07

    Osuipa käsiini juttua Lopen joltain kyläpäivältä.Erkki Lähde oli pitänytänyt puheen perinteisen metsänkasvatuksen puolesta.Pohtii siinä metsän olemusta.Miten se voi reagoida alueelle tuleviin tuoholaiin kehittämällä vastamyrkkyä.

    Lähde ei pidä avohakkuiden jälkeen istutettuja alueita oikeina metsinä.Tuossa voisi olla perää koska uudistusaloille istutetaan yleensä yhtä puulajia vaikka luonnonllisinta olisi monipuolinen puusto jolloin lajit suojelisi toinen toisiaan.

    Eli jatkuvan kasvatuksen malli toimisi näin.Yksipuoliset puumetsät päätehakkuna sopii tietysti näille isoille metsäkoneille.Saadan parempaa tuottoa yrittäjälle.

    Pienmetsänomistajalle uudistuskustannukset sensijaan syö myyntitulosta melkoisesti.Ja seuraavaa tili tulee vasta tulevalle sukupolvelle.

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 32 33 34 … 65 66 67