Keskustelut Metsänhoito Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 662)
  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

  • Timppa

    On siinä ollut puuhaa Yhteismetsä Tuohen kotisivujen  tekijällä sopivien kuvauskohteiden etsimisessä.  Lupaavat 4 %:n tuottoa.  Prosenttihan voi olla mikä vaan, jos lähtöhinta on alhainen.

    sitolkka

    Yläharvennus oli viljelymännikön pahin kirosana muutama vuosikymmen sitten. Ja syystä. Geneettisesti parhaat puut ovat aina isoimpia ja kruunun raakit jää jäljelle ku ne poistetaan.

    A.Jalkanen

    Kävelin juuri tänään kuivan kankaan jk-männikössä, johon on jätetty harvahko siemenpuuston tapainen päälle, ja maanmuokkauksena on pelkästään motolla ja metsätraktorilla ajelu. Taimia hyvin vähän näkyvissä; ei synny kunnon metsää.

    Timppa

    Anneli olet väärässä.  Mene Yhteismetsä Tuohen kotisivuille, niin näet miten männyt taimettuvat.

    Ainakaan vielä tuo Yhteismetsä Tuohi ei näy kovin suurena toimijana yhteismetsäsektorilla.  Tuohelta löytyi Suomen yhteismetsien luettelossa kolme tilaa: Haapavedellä 37,43 ha, Lieksassa  43,36 ha ja Siikalatvalla 83,12 ha.  Siis yhteensä 164 ha.  Toki yhteismetsä voi omistaa sellaisia tiloja, jotka eivät näy rekisterissä.

    Minusta Tuohen asioiden hoito vaatii kyllä melkoista ajelua, sillä hoitokunnan puheenjohtajan osoite on Sammatissa.  Ainakin kilometrikorvauksia saa halutessaan laskutettua.   Mitenkähän tuo ajelu synkkaa vihreiden arvojen kanssa?

    A.Jalkanen

    Katsoin: ihan hyvät markkinointimateriaalit Tuohella. 🙂

    En tiedä miten kauan vie ennen kuin männyntaimet syntyvät, ja syntyykö mitään niihin kohtiin, missä ei ole traktoreilla ajeltu. Kohteeseen ei oltu tehty valmistavia harvennushakkuita. Jatkuvasti väljennetyssä männikössä tilanne on varmasti toinen. Kuvaamassani kohteessa olisi tarpeen vähintäänkin kevyt maanmuokkaus, joskin se on kivisyyden vuoksi hankala toteuttaa. Kuten viime viikonlopun Metsälehden nimimerkkitapaamisessa luonnonsuojelualueella todettiin: oloissamme syntyy metsä ennemmin tai myöhemmin, mutta ei välttämättä halutunlaisena.

    Timppa

    Meillä oli muutama ”jatkuvasti harvennettu”mäntymetsäkohde.  Nimittäin ne olivat niin korkealla, että lumi harventeli niitä.  Talvella 2010 oli paha lumituho ja kuviot hakattiin aukoiksi.  Ei ollut luontaisia taimia.  Äestettiin ja kylvettiin männylle.   Yllättäen putkahti paikoin esiin niin vahva heinä, että niille kohdin ei syntynyt lainkaan mäntytaimikkoa.  Oltiin täydennetty kylvöä kivisyyden johdosta kuusentaimilla, jotka nyt muodostavat paikoin taimikon rungon.

    Kyllä noissa Tuohen ym taimettumislupauksissa on käytetty kohtuullisen vapaasti mielikuvitusta tai asiaa voinee kutsua myös ”vaihtoehtoiseksi totuudeksi”.  Tietysti kannattavuus saadaan näyttämään hyvältä, kun hakataan suurimmat puut eikä tehdä mitään uudistustoimenpiteitä.  Kannattavuudessa pitää kuitenkin aina ottaa huomioon myös tasearvo, siis taimikoiden ja puuston arvon kehitys.

    Visakallo

    Jos kotimainen  metsänkäytön valvonta onkin käytännössä lähes loppunut, näyttää siltä, että saamme jatkossa EU:n taholta pahempaa tilalle. Jos okein huonosti käy, emmekä älyä lähteä kelkasta ajoissa pois, hakkuiden ja hoidon päästö- ym. ympäristövalvonta muistuttaa tulevaisuudessa maatalouden nykyistä valvontaa. Sitä metsänomistajat tuskin haluavat, mutta kysytäänkö heiltä edes mielipidettä asiasta?

    Meillehän voi vaalien kautta myös kotimaassa tulla tilanne, että Vihreille tulee valtakunnan tasolla jopa värisuora: Presidentti, pääministeri, maa- ja metsätalousministeri ja ympäristöministeri. Tunnelmat alkavat olla alkutuottajien keskuudessa kuin aikoinaan DDR:ssä ennen rajojen sulkemista. Maatilojen määrä on supistumassa viidenteen osaan nykyisestä.

    harrastelija

    Puun arvo on kyllä syöty vuosi vuodelta. Nykyisin ei muutaman ha:n myynnillä saa kuin vähän käyttörahaa, verotus on noussut ja metsäteollisuudella menee hyvin.

    Muistan elävästi, kun ”jatkuvan kasvatuksen” periaatteella ajettiin talvella hevosella ja reellä puuta 2 km:n päähän rautatieasemalle. Ei kait niitä kuutioita kovin paljon tullut, mutta komeasti saatiin tarpeellinen kaupparaha elämiseen. Tarvepuuta otettiin parhaasta päästä ja metsää kasvoi koko ajan – ei ehkä niin kovaasti kuin nykyisessä talousmetsässä.

    Jatkuvaa kasvatusta ajetaan kuin ”käärmettä pyssyyn” – onko jopa jonkinlainen kampanja? Metsien hoitamatta jättäminen on helppo houkutin varsinkin vähemmän tietäville etämetsän omistajille – heidän määrä lissääntyy koko ajan. Varsinkin, jos ei ole kovin suuria manttaaleita, ja leipä tulee  muualta, niin ei se tuotto olekaan niin välttämätöntä – pääasia, että saa sanoa omistavansa metsää!

    Näätä

    Gla, sinä nostat aina esille tuon heinittymisen. Laittelen kesän mittaan Lukijoiden kuvat-osioon valokuvia erilaisista kohteista. Käykääpä siellä ihmettelemässä ja kommentoimassa.

    Menninkäinen

    Olosuhteet vaihtelee. Ei voi antaa yhtä ainoaa ohjetta taimettumiselle. Meilläkin on kuivalla kankaalla kohtia johon ei luonnostaan saa tulemaan kunnon tasaista taimistoa. Siemenestäkin on yhtä tappelua heinää vastaan. Kokemuksella alueen parhaaksi vaihtoehdoksi on tullut laikutus ja istutus. Mänty kyllä kasvaa hyvin kun pääsee hietakastikasta voitolle. Muutaman sadan metrin päässä ja muutaman metrin korkeammalle onnistuu luontainen uudistus erittäin hyvin vaikka kaistale hakkuuna. Alue on ollut ilmeisesti jossain vaiheessa jonkunlaisen järven pohjaa. Löytyy myös painanteita jossa ei kasva mikään puulaji. Eikä varpukasvi. Vain sammalta ja vähän heinää. Sekä sateisina kesinä kantarelleja.

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 662)