› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 29 30 31 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • kuusessa ollaan 4.7.2017, 20:38

    <div class=”comment__text”>

    Tässä pientä keskustelua, mihin lienee Jovain viitaneen….

    </div>

    Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

    mehtäukko 4.7.2017, 20:56

    Jjjjjaaa. Tuohan käsiteltiin hyvässä yhteisymmärryksessä kuivaksi.

    Mitään uutta avausta kait ei ollene..??

    Jovain 5.7.2017, 07:38

    On se potentiaali jatkuvassa kasvatuksessakin, kuuluu aiheeseen ja näyttää olevan peikko raatilaisille, verrattuna jaksolliseen kasvatukseen ja avohakkuisiin. Jatkuva kasvatus ei sovellu joukkoon, ei ainakaan raatilaisten ja teollisuuden mielestä ja suljetaan armotta sopimattomana puuntuottamisen muotona kaupankäynnin ulkopuolelle. Laatupuusta ei makseta ja jos maksetaan, niin huomattavasti vähemmän kuin avohakatusta puusta. Kuvaan astuu urakoitsijoiden taksakirja ja metsäosaston vastenmielisyys jatkuvaa kasvatusta kohtaan.

    Pidän jatkuvaa kasvatusta metsänomistajille, puun tuottamisen ja nimen omaan puun tuottamisen kannattavuuden kannalta merkittävänä potentiaalina. Se edellyttää kuitenkin käytyjen kehityskeskustelujen toteutumista ja sitä, että metsänomistajat pääsevät tienaamaan, kohentamaan talouttaan ja nimen omaan siitä marginaalista, josta maksavat tällä hetkellä itsensä kipeiksi.

     

     

    harrastelija 5.7.2017, 08:24

    Ymmärsin, että metsätaloudellisesti jatkuvan kasvatuksen pienempää tuottoa verrataan taloesmetsän tuotto – metsän uudistamiskuluihin. On vaikea kuvitella että korjuu mukaan lukien jatkuva kasvatus / eri-ikäiskasvatus olisi edullisempi kuin pelkästään päätehakkuu. Uudistamiskulujakin voisi vähentää pienaukoilla, jolloin uudistuminen tapahtuu luonnollisesti.

    Jomkimlaisia jatkuvaan kasvatukseen verrattavia voisi olla:

    + koivikko, jonka alle nousee kuusitaimikko, koivikon poiston jälkeen nousee uusi kuusimetsä

    + männiköllä siemenpuuasentoon hakkaaminen. siemenpuiden poistin jälkeen nousee mäntymetsä. Siemenpuun jättäminen oli takavuosina ainakin Metsähallituksellakin yleinen, koska paljasjuuritaimien istutus ei ole mitään herkkua ja kallista.

    Jatkuvan kasvatuksen etuja:

    + meisema säilyy kohtalaisen metsän näköisenä matkailun, marjastuksen ja oman lähimetsän näkymänä.

     

    Gla 5.7.2017, 09:08

    Omat kokemukseni pienaukkojen  avulla saadusta uudistamiskulujen pudottamisesta ovat niin masentavia, etten sitä suosittele kenellekään kokeiltavaksi ainakaan rehevässä kohteessa. Tuloksena on liian suurella todennäköisyydellä heinikkoa, johon ei edes ajan myötä metsää kasva. Sen sijaan kun heinikkoon luontaisen uudistumisen epäonnistumisen jälkeen yrittää istutustaimia kasvattaa, edessä onkin kohtalaisen työläs työmaa. Ainoa hyvä puoli siinä on se, että kyse on pienaukosta. Puolen hehtaarin kuvion kyllä käsittelee, mutta mitään järkeä siinä ei talousmetsäajatuksen pohjalta ole. Ja jos pienaukkoja on esim. 10 kpl, työmäärä onkin jo kohtuuton kenelle tahansa.

    Koivikon alle nouseva kuusikko ei ole jk-metsä, vaan kaksijaksoinen, jaksollisen kavastuksen metsä, jonka elinkaari päättyy kuusikon päätehakkuuseen. Kiertoaikaa saadaan toki kuusilla pidennettyä, mutta jatkuvasti peitteelliseksi se ei sillä muutu. Myöskään männikön luontainen uudistaminen ei kuulu jk:n menetelmiin.

     

    Timppa 5.7.2017, 10:12

    Lisäkommenttina tuohon Gla:n kirjoitukseen.  Ole teettänyt muutaman pienaukon harvennusmetsään ja sitten ollaan istutettu ne.  Kyllä siellä ne istutustaimet kasvavat kohtuullisesti.  Rehevämmillä paikoilla ei kyllä havupuun luonnontaimia löydy.  Ehkä muutama pihlaja ja hieskoivu tai leppä.  Pintakasvillisuus olkoon sitten heinää, saniaista tai vattua estää yleensä havupuiden taimettumisen.  Poikkeuksena ajourat, joilta voi joskus löytää kuusentaimia.

    Planter 5.7.2017, 10:30

    Pienaukkojen tarkoitus on kuitenkin luontainen uudistaminen.

    Tässä eräs luontainen uudistaja:

    http://yhteismetsatuohi.fi/metsanhoitomme/luontainen-uudistuminen/

     

    Reima Ranta 5.7.2017, 11:33

    Tällainen totuus Visakallolta. ”Reima Ranta taas ei olisi tyytyväinen, vaikka aivan kaikki verot, rajoitukset ja velvoitteet poistettaisiin. Sen jälkeen valitus jatkuisi huonosta puun kysynnästä ja hinnasta.”

    En tunne käsitystäsi omakseni. Olen ottanut kantaa ennen muuta metsänomistajan valinnanvapauden puolesta. Ja mitä tulee säädöksiin, olen niihin varsin tyytyväinen tehtyjen muutosten jälkeen. En edes odottanut näin huomattavaa muutosta. Täälläkin otetaan sumeilematta kantaa maksimaalisen puuntuotoksen taloudellisen autuuden puolesta, jonka vuoksi on ollut suorastaan välttämätöntä tuoda esiin mitalin kääntöpuolikin.

    Verotuksen tasoonkaan en mielestäni ole ottanut kantaa. Olen huolissani ollut verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Pahimmat epäkohdat ovat toki poistuneet. Siirtymäkauden säännökset olivat käsittämättömiä. Tasapuolistamiseen ja yksinkertaistamiseen olisi runsaasti vieläkin varaa. Minä en ymmärrä miksi esim. toisen perimää metsä verotetaan murto-osalla toiseen verrattuna jne. Säännöksistä on tullut erilaisten pyrkimysten johdosta niin monimutkaisia, että uhkia ja mahdollisuuksia riittää. Itse en millään muotoa katso kärsineeni tilanteesta. Ennemmin koen huonoa omaatuntoa järjestelmän hyväksikäytöstä.

    Mitä tulee puun hintaan, niin tukki- ja kuitupuun hintaero on kyllä kohtuuton.

    Annetaan nyt kunkin harjoittaa metsätalouttaan omista lähtökohdistaan.

    Visakallon rajojen kepittämistä housut jalassa luin kyllä huvittuneena tuolta toisesta ketjusta.  Eipä tulisi moinen ensimmäiseksi mieleen.

    A.Jalkanen 5.7.2017, 12:06

    Aika vapaaksi on meno mennyt. Hätkähdin hieman, kun luin Juha Aaltoilan viimeisimmästä kolumnista (Aarre 6/2017): ”Metsälain pehmeyden suremisen lopetin, kun kuulin äsken korkealta lainvalvojalta, ettei lakia enää käytännössä valvota muualla kuin metsälain 10. pykälän luontokohteilla.”

    Puuki 5.7.2017, 12:16

    Rehevien pienaukkojen uudistuminen ilman maanmuokkausta, kuivahkojen ja kuivien kankaiden kuusettuminen, puhtaiden kuusikkojen taimettuminen ja taimien liika ryhmittäisyys. Siinäpä ne jk:n ongelmakohdat uudistamisessa pääpiirteissään on, jos ajatellaan pelkästään taloudellista kannattavuutta.

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 29 30 31 … 65 66 67