› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 662)
1 2 3 4 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 7.5.2017, 11:13

    Vaatii aika lailla erityiset olot, että saa sen männikön edes jotenkin uudistumaan.  Ainakin meidän metsissä jäävän puuston runkoluvun on oltava reilusti alle 200 runkoa/ha.  Silloin saattaa saada juuri ajouriin syntymään taimia, mutta suuri osa jää taimettumatta.  Kokemusperäinen havainto tästä aiemmin tehdyn harvennushakkuun jäljiltä on.  Etenkin heinittymiselle alttiin paikat jäävät vain harvan pusikon valtaan.   Hirville maistuu isojen puiden katveessa kasvavat taimet toisin kuin aukkojen taimet, jotka saavat kasvaa rauhassa.  Hakkuussa vahingoittuu suuri osa taimista.  Menetelmä ei ole ainakaan  meidän metsissä taloudellinen.

    Meidän kivisillä mailla ylivoimaisesti paras tapa uudistaa männikkö on laikutus ja käsinkylvö.  Syntyy runsas tasainen taimikko.  Äestys ja konekylvö jättävät taimettumattomia alueita kivikkoon.  Käsinkylvön etuna on se, että siemenet saadaan peitettyä, jolloin ne eivät ole alttiita kuivumiselle tai linnuille.  Myös siemenpuuasento jättää aina laajoja taimettomia alueita vaikka siemensato olisi hyväkin.

    Tämän tyyppistä hakkuuta kuitenkin parhaillaan testaan.  Hakkuussa jätettiin eräällä mäellä n. 150 kuitukokoista runkoa/ha maisemasyistä.  Ongelmaksi muodostui heti myrsky, joka kaatoi osan puista.   Kun haemme varmuutta, niin alue äestettiin ja kylvettiin.  Siis varmasti taimettuu.  Ongelmaksi tulee jatkossa sitten jätettyjen puiden hakkuu myöhemmin.

    Klapikone 7.5.2017, 11:21

    Miten Timmppa olet suunnitellut, korjaatko Männyt  heti tukkikoon saavutettuaan n. 15 v. Kuluttua, vai ensiharvennukselta?

    Muuten noiden kuiturunkojen jättäminen kyllä on erittäin kannattavaa arvonkasvun vuoksi ja kasvutappioiden välttämiseksi.

    Tässä lähellä on mennyt nurin alaharvenettuja männiköitä paljon.

    Sitten vielä, ei ylispuuston alle tarvitse saada yhtä tasaista taimikkoa, kuin avoalalle.

    Timppa 7.5.2017, 11:42

    Mäntyjen korjaaminen on kyllä seuraavan polven murheita.  Paras olisi tietysti tilanne, jossa männyt korjattaisiin vasta ensiharvennuksen yhteydessä.

    Nuo myrskytuhot ovat merkittävä tekijä männyn kasvatuksen taloudellisuudessa.  Jos vaikka jättää 50 siemenpuuta, joista puolet kaatuu vähitellen, niin menetys voi olla luokkaa 15-20 m3 eli n. 1000 euroa/ha.

    Puuki 7.5.2017, 11:43

    Erot samanlaisen männikön jk:n  ja  tasaikäisen kasvatuksen kannattavuudessa riippuu paljon myös käytettävästä laskentakorosta. Jos esim. vaihtoehtoinen sijoitus tuottaa 4 % nettona (on nykyäänkin tavallinen korkotuotto esim. asuntojen vuokrauksessa ja pörssiosakkeissa ),niin päätehakkuu +kylvö antaisi  vähän paremman tuoton kuin jatkuva kasvatus kuivahkon kankaan männikössä, jossa vastaava puusto kuin Pukkalan esimerkkikohteessa ja vuotuinen keskikasvu ~ 5,5 m³/ha/a .

    Metsuri motokuski 7.5.2017, 12:05

    Minusta nuo Timpan havainnot on oikeita ja voin allekirjoittaa ne. Ollaan tehty muutamia noita tasaikäisen metsän jatkuvan kasvatuksen hakkuita. Talvella tehtiin yksi mallikohde metsäkeskukselle jossa puut olivat merkitty juuri noin kun videolla tehtiin.  Samoin ollaan käyty korjaamassa noita Jk-metsän tuulenkaatoja ja samalla on tullut seurattua myös taimettumista. Minulle on muodostunut sellainen käsitys että jos halutaan tasalaatuinen taimikko metsän alle niin kyllä se edellytää jonkinlaista maanrikkomista. Maaperällä on todella suuri vaikutus taimettumisen onnistumiseen ja se ei saa olla kovin rehevää heinittymisen vuoksi. Toisaalta uskon että jk-kierto ei kuitenkaan ole ikuinen vaan jos metsän tuotto halutaan maksimoida niin jossain vaiheessa täydellinen uudistaminen on tehtävä. Siihen voi tosin mennä pari ikäpolvea.

    Klapikone 7.5.2017, 13:17

    Metsuri motokuskin havainnot varmasti oikeita, kun olet niitä tehnyt. Ylispuuston alle ei tosiaan tarvi saada tasaista yhtenäistä taimikkoa. Kokovaihtelu on vain etu jatkuvassa kasvatuksessa. Jos pitkä männikön kierto on 120 vuotta, keretään siinä ajassa tekemään 6-8 harvennusta, jos ne toistuvat 15 – 20v välein. Kierron jossain vaiheessa varmasti syntyy tilanne, joka on hyvin uudistuspainotteinen ja hakkuutulot tämän jälkeen ovat jonkin aikaa pienemmät.

    Kannattavuudesta vielä Puukille ja Timpalle:

    Jk:ssa jäävä puusto on sijoitus tulevaisuuteen, kuten uudistamiskustannukset jaksollisessa kasvatuksessa. Kun jäävä puisto on esim. Se 150 alle 22cm runkoa hehtaarilla, tämän sijoituksen arvo moninkertaistuu lähivuosina. Tätä samaa arvon kasvua hyödynnetään kaikissa hakkuissa.

    Kun siemenpuiksi jätetään pienikokoisia puita, on niiden menettäminen tuulenkaatoina tai pystyynkuivuneina pieni taloudellinen tappio, kun ne olisi normaalisti muutenkin poistettu. Jk; ssa poistetaan juuri taloudellisesti arvokkaat puut, joita on riskialtista seisottaa pystyssä.

    Vaikea on saada jaksollinen kasvatus kannattavammaksi karummalla kasvupaikoilla.

    Timpan malli on erittäin hyvä, siinä pelataan varman päälle. Lisäksi ensiharvennukselta kerätään laadukasta tukkia!

     

     

    Jovain 7.5.2017, 13:48

    Jk:ssa kysymys on hyvin pitkälle valo ja varjopuiden vuorottelusta. Kierrosta, joka voi olla pitkäkin. Siinä mielessä pienaukot eivät ole oikein riittäviä aikaan saamaan kunnon kiertoa. Ainakin omassa toiminnassani annan vanhoille kuusikoille huutia, ennemmin kuin alan niiden kanssa pelaamaan ja uudistan valopuille. Kuusi ehtii myöhemminkin, jos tällaista kiertoa aikoo.

    Jätkä 7.5.2017, 14:56

    Kunhan kaikki metsänomistajat innostuvat jatkuvaan kasvatukseen, on suomen metsissä nyt muhiva ylituotanto ongelma pian muisto vain. Ei ole vaikeuksia puunmyynnissä, eikä klapikaupoillakaan. Kaikki puu menisi kiivaasti kaupaksi.

    Gla 7.5.2017, 15:11

    Metsuri motokuski: ”Maaperällä on todella suuri vaikutus taimettumisen onnistumiseen ja se ei saa olla kovin rehevää heinittymisen vuoksi. ”

    Merkitys on suuri, mutta määrittely vaikeata. Rehevyys ei ole oikea indikaattori, koska minulla on  kostea omt-kuusikko, jossa on pientä taimea vaikka kuinka paljon. Toisaalta samalla kuviolla oleva Tapaninmyrskyn tekemässä n. 1000 m2 aukossa kasvaa nyt pelkkää heinää. Vieressä olisi pari isoa koivuakin, mutta silti heinä vei voiton.

    Toisaalta muutamassa 15-25 vuotiaassa omt-mt koivikossa on paikoin todella tiheä kuusikko odottamassa raivuuta. Paikoin taimia samalla kuviolla ei ole lainkaan. Mitään päälle päin näkyvää selitystä en ilmiölle tiedä.

    Jovain: ”Siinä mielessä pienaukot eivät ole oikein riittäviä aikaan saamaan kunnon kiertoa.”

    Pienaukot eivät ole missään muodossa hyviä. Itselläni on 0,9 ha pitkulainen kuvio, jossa kasvaa n. 15 vuotiasta koivua. Etelän puolelta kuvio rajautuu päätehakkuuta odottavaan kuusikkoon ja kuvion rajalla on 10-20 m leveä heikosti kasvanut kaistale. Täytyy tehdä täydennysistutus kuusikon päätehakkuun yhteydessä. Pohjoisreunalle on kasvanut luontaista kuusta sen verran, ettei täydennykseen ole tarvetta. Toisessa päädyssä on 35 vuotias männikkö, joka sekin varjostaa liikaa.

    Jätkä: ”Kunhan kaikki metsänomistajat innostuvat jatkuvaan kasvatukseen, on suomen metsissä nyt muhiva ylituotanto ongelma pian muisto vain.”

    Annos politiikkaa mahtuu tähänkin keskusteluun. Ei meillä ylituotantoa metsissä muhi. Kun puunkäyttö saadaan kunnon kasvu-uralle, alkaa konservatiivisimmatkin huolestua hakkuiden määrästä. Tällä hetkellä siitä on huolissaan vain vihreät, joiden mielestä tätä uusiutuvaa kotimaista raaka-ainetta ei saa nykyistä enempää käyttää.

     

    Jätkä 7.5.2017, 19:57

    Fundeeratkaa nyt äijät: – Tasaikäinen metsä, viljelymännikkö, jossa kaikki männyt ovat samanikäisiä. Mennään ja otetaan sieltä suurimmat puut pois – ne, joista tulee kaksi tukkia.

    Jäljelle jää yhden tukin puita ja pienempiä…. Nuo yhden tukin puut kasvavat arvokasvua, eli kaikki lisäkasvu on tukkia, jopa hieman enemmänkin kuin vain lisäkasvu.

    Mutta ne ovat hitaampia kasvamaan kuin poistetut päävaltapuut.

    Aikanaan nekin ovat kahden tukin puita ja ne poistetaan, jäljelle jää Välipuita ja muutama aluspuumänty, jotka ovat saman ikäisiä, kuin olisivat ensimmäisessä yläharvennuksessa poistetut päävaltapuut.

    Tulevaisuuden saavutus  tulee olemaan rodunjalostus negatiiviseen suuntaan. Ei ole uudistuskustannuksia, mutta eipä paljoa puunmyyntitulojakaan. No sehän on seuraavien sukupolvien murhe SE!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 662)
1 2 3 4 … 65 66 67