Keskustelut Metsänhoito Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 662)
  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

  • A.Jalkanen

    Sukupolvenvaihdos on aika kriittinen kohta: seuraavan sukupolven metsätalouden kannattavuuteen sen vaikutus on suuri.

    Jovain

    Vanha kansa sanoo, että kirves on metsän paras lääke, mutta eihän sekään auta, jos puun tuottaminen muodostuu kannattamattomaksi.

    Vaikea on uskoa mihinkään harppaukseen puuntuotannossa, varsinkaan sen kannattavuudessa, ellei järjestelmään lisätä uusia elementtejä. Hyväkään metsänhoito ei auta, jos vaihtoehtona on tuotantopääoman lisääminen ja sen menettäminen katteisiin. Menee samaan tapaan kuin kuutioiden tuottaminen ilman tuottovaatimusta. Näin se menee metsänomistajien kannalta, ulosmitataan, mutta sitäkin pidetään hyvänä, jos ja kun tyydytään  puunhinnan laskemiseen.

    Puuhuolto ja metsänhoito on turvattu tehotuotannolla. Metsien haltuunotto, monopoli, kartellit ja toimintaan sisältyvä korruptio, pitävät huolen siitä, että metsänomistajalle jaettava kakku jää vähäiseksi. Metsänomistajan ostamien palvelujen osuus on jo yli 50 % ja mistä hinnasta, laskevasta puunhinnasta ja siitä, että metsänomistajia ei hyväksytä puuntuottajina (korjuu) ja pidetään tiukassa ohjauksessa muutenkin (metsänhoito) . Eli onhan tämä huolestuttavaa ja se, että metsänomistaja maksaa ja maksaa itseään ulos ja tekee sen vielä ilmeisen mielellään ja tehokkaasti? Sanoisin kuitenkin, että käyttämätöntä potentiaalia on tästäkin huolimatta ja siihen metsäomistajien tulisi pyrkiä.

    Reima Ranta

    Samaa mieltä AJ. Verotus on tärkeä yksityiskohta, joka vaatii huomiota.

    Ei ole mitenkään tavatonta, että verotus on vienyt kaiken. Vaihteluväli aikojen saatossa ollut todella suuri. Toinen maksaa 100 % tulosta ja toinen ei maksa veroa ollenkaan.

    Vanhemmat ovat säätäneet metsäänsä ja maksaneet siitä kymmeniä vuosia pinta-alaveroa. (ehkä maksaneet jo omasta saannostaan perintöveron) Näille etukäteen maksetuille veroille tietysti pitäisi laskea joku korkokin. Hakkaamaton metsä sitten peritään ja maksetaan siitä perintöverot. Sen jälkeen metsä hakataan ja maksetaan vero puun myyntitulosta. Kaikki meni hyvään tarkoitukseen – yhteiskunnan pohjattomaan kassaan. Saman kaltaista yhteiskunnan etua metsätalouden neuvontakin on katsonut palvelevan puuntuotannon maksimointipyrkimyksillään.

    mehtäukko

    Kaikki se entinen ja uudet visiot puuntuonnon lisäyksen mahdollistamiseksi vaatisi laajalla skaalalla perusremontin.Siinä verotus kaikkinensa on peruslähtökohta, jonka pitäisi olla niin perinnön kuin ostojenkin osalta kannustava kuin tappava.

    Jovain on tärkeiden kysymysten äärellä, mutta esim. korjuun merkitys tavan metsänomistajan kannalta käytössä olevin keinoin ja kustannusrakentein ei kyllä tuo rahaa kassaan.

    Timppa

    Kumma miten niin mukava asia kuin metsänomistus tuntuu olevan mahdottoman raskasta joillekin.   Tuollaisesta stressistä saa vaikka mitä sairauksia.  Jos aikoo elää pitkän ja terveen vanhuuden, niin suosittelen myymään metsänsä sellaisille, jotka saavat siitä metsästä lisää terveyttä ja elinvoimaa.

    Pete

    Sukupolvenvaihdokseen on vuosien saatossa sorvattu erittäin kannustavat elementit, joista poikkeuksellisen suotuisa on myyntivoiton verovapaus. Tämä toki ohjaa pitämään metsätilat suvussa ja omistajiksi päätyy sellaisia joita metsä ja metsätalous ei juurikaan kiinnosta. Jos tilanne päästetään perikuntamuotoon, niin veroseuraukset ovat ankarat. Suunnitelmallisuudella verorasitus on hyvinkin kohtuullinen. Tämä ei kaikissa perheissä tietenkään ole mahdollista, mutta onko silloin syy yhteiskunnassa vai perheessä?

    Joskus käy niinkin, että omistaja kuolee yllättäin tai pikemminkin reippaasti etuajassa. Nämä ovat hankalia tapauksia. Kuitenkin jos perikunta sitten myy metsätilan alle vuoden kuluessa perunkirjoituksesta, niin maksettavaa veroa kertyy vain perintöverosta. Ei liene realistista tavoitella metsätilan perimiselle alempaa verokohtelua kuin vaikkapa sijoitusasunnolle.

    sitolkka

    Kun omistaa osakkeita ja muuta varallistuutta maailmalla voi muuttaa maahan, jossa perintöveroa ei ole ollenkaan. Suuria metsäomaisuuksia ei kannata eikä voi omistaa, mikäli ajattelee jälkipolvia. Verottaja vie lähes kaiken.

    Rane2

    Jaa?Rane on ollut huomaavinaan että keskusteluissa on ollut halukkuutta uusiinkin veroihin tai maksuihin.Muunmuassa kiinteistövero/metsämaksu on herättänyt ihastusta.

    Timppa

    Makuja on monenlaisia.  Sitolka haluaa ulkomaille veropakolaiseksi.   Meikäläiselle riittää kotimaa.   Jos sitten lapset perivät hieman vähemmän, se on heidän ongelmansa.  Kyllä aivan kohtuullisesti saavat Suomessakin.

    Visakallo

    Äärettömän tyhmästi pitää silloin asiansa hoitaa, jos verottaja sukupolvenvaihdoksessa jatkajilta ja häneltä itseltään kaiken vie!  Tietoa asiasta olisi tarjolla vaikka kuinka!

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 662)