› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 26 27 28 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • harrastelija 2.7.2017, 11:21

    Tuossa videossa oli kyllä hyviä ohjeita metsätilan ostoon. Kun vertaa noita UPM:n myynnissä olevia palstoja, niin karkeasti sanoen puumäärä on ratkaiseva. Osio ”maa ja puusto” antaa osviitan oman kaavan käyttöön. Itse olen käyttänyt karkeaa laskelmaa: tukille 45 – 50 €/m3 ja kuidulle 15 €/m3, niin siitä saa vertailuhinnan pyyntiin. Toinen helppo vertailu on koko puumäärä kertaa 25 – 30 €. Tässä ratkaisee puuston kehitysvaihe. Maapohjan osuus tulee siinä vuotuisessa kasvussa m3/ha/v.

    Petkeles 2.7.2017, 12:38

    Monesti näissä suuren omaisuuden kerryttämistarinoissa jää muutama liudentava asianhaara kertojalta unohduksiin, Mattikaan ei liene aivan anhiton siinä.

    Puuki 2.7.2017, 12:55

    Metsäomaisuuden kartuttaminen ja ostaminen on nykyaikana pienten korkojen ja metsävähennyksen takia   melko helppoa , jos vain on sitten tarpeeksi viitseliäisyyttä  hoitaa metsiä niin kyllä se hyvä harrastus on , joillekin ihan päätyö.

    pihkatappi 2.7.2017, 13:08

    Korkotekijä on se mikä määrittää usein esim. uudistamistavan, vaikka sitä ei ääneen sanota. Karuja pohjia alhaisella lämpösumma-alueella yritetään uudistaa useinmiten luontaisesti, jopa ilman muokkausta. Tasaisempi ja arvokkaampi puusto tulisi varmemmin istuttamalla reilu 2000 runkoa hehtaarille ja saisihan siitä ajanmittaan ”omansa pois”, mutta tuotto on reilusti alle 2%, joka on liian vähän.

    sitolkka 2.7.2017, 16:27

    En edelleenkään tiedä ketään metsänostoilla rikastunutta, eikä sellaisia koskaan tule.

    Gla 2.7.2017, 16:46

    Niin, monestihan metsää hankitaan esim. muusta yritystoiminnasta saaduilla rahoilla, kun halutaan laittaa rahat suht turvalliseen kohteeseen. Ja onhan investoinnin takaisinmaksuajat metsässä aivan älyttömiä moneen muuhun yritystoimintaan verrattuna, joten mahtaako löytyä edes montaa metsätaloudenharjoittajaa, joka pystyisi määrittelemään luotettavasti tilatasolla investoinnin eli metsän hankinnan tuloksen.

    Makarov 2.7.2017, 17:30

    Metsänostoon aktiivisuus on avain sana. Mitä enempi on  turhia metsäkäyntejä, puhelinsoittoja ja tarjouksia niin aina sen parempi. Todennäköisesti teet myös aina parempia kauppoja. Näin se vaan menee. Joka turhasta soitosta ja metsäkäynnistä jää aina jotain mieleen jota pystyt käyttämään hyväksi myöhemmin. Jos et näitä tee uskallan melkein sanoa että et menesty metsienostossa. Toki sama asia pätee muhinkin asioihin. Yleensä joutuu tekemään hirveitä määriä turhia asioita ollkseen jossakin hyvä.

    Timppa 2.7.2017, 18:13

    Itsestään selvää, ettei nykypäivänä, kun inflaatio ei auta, voi metsäkaupoilla saada sellaisia voittoja, joita saa arvaamalla pörssistä nousijaosakkeita.  Eipä toisaalta tule tappioitakaan, jos veikkasikin pörssissä väärin.

    Inflaatio on ollut aika huima.  Appi-vainaa oli osakkaana tilakaupassa, jossa metsämaan nimellishinta  nykyrahassa oli joitain parin euron luokkaa.  Nyt sen metsämaan arvo on tainnut nousta 2000-kertaiseksi.  Isä-vainaa osti juuri parhaassa kasvussa olevaa kuusikkoa 1970-luvulla.  Se ennätti kasvaa päätehakkuuikään vuoteen 2005 mennessä.  Kaikkiaan saatiin käytännössä verovapaita hakkuutuloja ostohinta moninkertaisena.  Lopuksi myytiin palsta kunnalle tonttimaaksi yli 10-kertaisella hinnalla alkuperäiseen ostohintaan verrattua ja vielä verovapaasti.

    Matti Kärkkäinen on tietysti selvin esimerkki onnistuneesta metsäsijoittajasta.  Silloin apuna oli siis pinta-alaverotus.  On niitä muitakin esimerkkejä ollut julkisuudessa.  Eräskin upseeri muutti päätoimiseksi metsäyrittäjäksi.

    Kyllä nykyään paras metsäsijoitus on useimmiten hoitaa metsiään kunnolla.  Apuna on myös verotuksen vipuvaikutus.  Myös se, että kasvu on hyvää, tarkoittaa, että metsätalouden kiinteät kustannukset rasittavat vähemmän.

    sitolkka 2.7.2017, 19:29

    Rajat tulevat metsässä äkkiä vastaan. Kasvu voi jalostuksenkin avulla lisääntyä vain hyvin rajallisesti ja lannoitukset sun muutkin auttaa vain hyvin rajallisesti. Riskejä tulevaisuuteen liittyen löytyy. Joten varma talle rahoille metsäkään ei ole. Avainsana varmuutta haluavalle on varallisuuden hajauttaminen. Eri maihin,  eri mantereille ja erilaiseen varallisuuteen.

    Reima Ranta 2.7.2017, 20:06

    Inflaatio ei sinänsä merkitse. Tilanne on huono vaikka inflaatio olisi 20, jos korko on 22. Se mikä merkitsee on reaalikorko eli korkotaso – inflaatio.

    Metsillä rikastuminen on ollut mahdollista vain ja ainoastaan metsätilakaupalla ja niin on vieläkin, vaikka tilanne on pinta-alaveroajasta, varsinkin verotuksen siirtymäkaudesta, oleellisesti heikentynyt. Siirtymäkauden aikana olisi ollut erittäin viisasta ostaa jokainen välittömiä hakkuumahdollisuuksia sisältävä tila, tietenkin pinta-alaverolle. Verotuksellisetkin edut olivat silloin huikeat.

    Taloudellisia ongelmia on saattanut tulla metsätaloudessa lähinnä yli-investoinneista metsänhoitoon, varsinkin metsänuudistamiseen. Rahat ja luotto saattaa loppua, kun tulot ovat niin tavattoman kaukana. Muutaman prosentin tuotoilla ei rikastuta.

     

     

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 26 27 28 … 65 66 67