Ei laskentatapa olekaan virheellinen. Ongelmat liittyy oletuksiin, joita laskelmaa varten pitää tehdä. Ja kun lasketaan väärillä oletuksilla eli lähtöarvoilla, ei itse laskelmalla ole enää suurtakaan arvoa. Toki silti itsekin suuruusluokat koitan pitää näpeissä laskemalla, kun parempaakaan menetelmää en tiedä.

Gla, ei laskelmassa pidäkään käyttää vääriä oletuksia vaan parhainta sen hetkistä näkemystä. Riskiä voi ja tulee myös huomioida laskelmassa. Sijoituksen tuottoa pitää myös seurata. Jos tulee Planterin esimerkkinä mainitsema kiinteistövero, sen vaikutus lisätään laskelmaan. Jos tuotto-odotus ei enää vastaa tavoitetta ja jostain muualla on samalla riskillä saatavilla parempi tuotto, tarvitaan korjaavia toimenpiteitä.

Tämä ketju on aikoja sitten karannut kauaksi ketjun alkuperäisestä aiheesta. Haluan noudattaa palstan sääntöä ”Keskustele otsikon aiheesta. Jos aihe vaihtuu, aloita uusi ketju”. Minulla onkin suunnitelmissa jossain vaiheessa perustaa ketju metsäsijoittamisesta, missä haluan tuoda esille syvemmin ajatuksiani aiheesta ja toki saada aikaan monipuolista keskustelua ja oppia uutta. Haluan etenkin antaa ajatuksia nuorille ihmisille ja kannustaa heitä sijoittamisen maailmaan.

PS. Tänäänkin on tullut monta tuntia naputeltua exceliä, mihin olen syöttänyt metsäkäynnin perusteella tulo- ja menoarvioita sekä turvamarginaalia. Lopputuloksena on arvo, minkä pystyn tarjoamaan turvallisin mielin. Olisinhan voinut katsoa metsäarviosta puun määrän ja kertoa sen 25 tai 30 eurolla (olen kuullut, että tällaisella kaavallakin joku metsiä ostaa). Tulevaisuus olisi sitten kertonut kumpi oli oikeampi tapa laskea, mutta jälkimmäisessä en olisi kuitenkaan nukkunut yöuniani turvallisin mielin.

Varmasti keinoja metsänhoitoon on monenlaisia. Toiset uskoo tiettyyn tehokkuuteen ja toiset vähemmän tehokkaaseen tuotantoon. Itse kuulun enempi ensimmäiseen mutta käytän toki myös luontaisia keinoja siellä missä ne ovat mielestäni järkeviä.

Samoin metsänostoon on varmasti monenlaisia keinoja. Toiset laskee ja laskee kun sillä aikaa joku muu on jo ostanut palstan. Jotkut taas luottaa enempi omaan vuosikymmenien saatossa tulleeseen osaamiseen/kokemukseen ja  Ostelevat metsiä tuosta vaan sen kummemmin yöuniaan menettämättä. Useimmiten myös vielä onnistuvatkin kaupoissa. Itse kuulun tuohon jälkimmäiseen kategoriaan. Elikkä mennään pitkälle intuition varassa ostoissa.  Kyse on pitkälle itseluottamuksesta käyttää vuosien saatossa kertyneistä kaupoista olevaa tietoa hyväksi. Sehän on aikalailla automaattista kun on vuosikymmeniä pyöritelly päivittäin erillaisia  vaihtoehtoja mielessä ja löytänyt ne oikeat. Lasken hyvin yksinkertaisilla kaavoilla lähinnä pyöritellen päässäni laskelmia mikä on kannattavaa. Mennään semmoisella kokonaisvaltaisella ja loogisella ajattelulla ennemmin kun näprätään pikkuasioiden kanssa. Eikä tällaisia keinoja kannata kenenkään väheksyä koska ne ovat kohdallani toiminnet vallanmainiosti.

Kun tuolla aiemmin kertoilin omasta ”paletista”, tarkoituksenhakuinen valittu tyyli on säilyttää kevyt mutta määrätie toinen logiikka.Toimia olla puuttumatta mahdollisimman vähän orjallisiin säätöihin ja pilkun viilauksiin.

Kun metsätaloudessa on monikymmenvuotisesti jalostuneet ja osin vakiintuneet käytännöt, ne toimivat runkona. Omat ja luetut muidenkin toimijoiden oivallukset lisänä.

Eli säilyttää toiminta hallitusti näpeissä, mutta mahdollisimman vapaallisena.

Ilman muuta niitä korkolaskelmia voi laatia ja muuttuvia tekijöitä sinne kirjata jos kiinnostusta piisaa. Uskon että ”näätä”  kun on alan harrastaja on huomioinut nämä muuttujat mahdollisimman hyvin. Minun kohdalleni ei ole vain sattunut sellaista tilaa, jossa joka paikassa olisi maksimoitu metsän tuotto ja sitä kautta päästy johonkin tiettyyn tavoiteltuun korkotuottoon.  Niin kuin edellä olevissa kommenteista voi havaita niin aika harvoin noita metsän korkotuottoja pohditaan tilakauppoja tehdessä. Hyvin usein mennään pelkällä intuitiolla sekä pyritään laskemaan pystytäänkö metsän tuotolla maksamaan siihen otettu laina sekä saamaan itselle myös tuloja. Toinen tekijä saattaa olla sitten sijainti omiin muihin metsäkohteisiin liittyen joka herättää kiinnostuksen. Kolmas on varmaan se että ”saahan siitä aina omansa pois” toteamus, joka on pitänytkin hyvin paikkansa.

Sen vuoksi kyseenlaistan etukäteen laaditun korkolaskennan oikeellisuuden, koska arvaamattomia sekä arvattuja muuttuvia tekijöitä on niin paljon että todenperäisen korkotuoton ei voi laskea kuin jälkikäteen kun tila on myyty uudelle omistajalle.