Keskustelut Metsänhoito Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 662)
  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

  • Reima Ranta

    Visakallokaan ei ole ostanut metsiään paljaana maana ja maksanut niistä 7000 euroa hehtaarilta (mitä MaalaisSeppo piti taloudellisesti mahdollisena) ja sitten uudistanut ne istuttamalla. Sellainen vaatisi jo todella rahamiehen.

    En millään muotoa vastusta kenenkään voimaperäistä, puuntuotannon maksimointiin pyrkivää metsänhoitoa. Pitää kuitenkin ymmärtää, että taloudellisesti se ei ole ainut autuaaksitekevä.

    Kaiketi lähes kaikki metsänomistaja pyrkivät maksimoimaan puuntuotantoa. Toiset tekevät sen vain korko huomioiden. Perustellustikin korkotekijä eri metsänomistajille erilainen ja aivan varmaa on, että taloudellisesti ajateltuna korkotekijä on huomioitava.

    Hyvää kesää kaikille.

     

     

     

    Makarov

    Luulen että meistä metsänostajista ei kukaan osta pelkkää paljasta maata. Uudistaako sitte luontaisesti taikka istuttaen. Toki voi joskus ostosten yhteydessä tulla uudistamattomia alueita. Nehän otetaan huomioon sitten ostohinnassa.

     

    sitolkka

    Metsätijoitukseen liittyy myös suuria riskejä, mutta ei koskaan mahdollisuutta todella suuriin voittoihin niinkuin muissa riskisijoituksissa.

    Ja joka sanoo, että metsä on vähäriskinen sijoitus, niin hah. Jokainen tietää, että luonto on arvaamaton. Ja lukuisat muut tekijät päälle. Missä on metsäsijoituksesta saatava riskilisä?

    Gla

    Visakallo: ”Voin tarvittaessa esitellä teille kohteita, joihin ei ole tullut markkinakelpoista puuta kymmeniin vuosiin.”

    Riskiä voi ajatella monella tavalla. Reiman näkökulmasta riski on lähellä nollaa olevan investointikustannuksen osoittautuminen kannattamattomaksi eli kun mitään ei ole investoitu, ei vahinkoakaan aiheudu millään kohtuullisella korolla. Tuottoa tulee jos on tullakseen ja vihreiden laskelmissahan sitä tietyillä menetelmillä tulee.

    Jos sen sijaan tonnin uudistusinvestointi menee pieleen, 4% korolla vahinko on jo kohtalaisen iso. Asia ei kuitenkaan ole mielestäni näin yksiselitteinen. Itse ajattelen tuon lisäksi myös riskin todennäköisyyttä ja siinä olen samaa mieltä Visakallon kanssa eli ainakin täällä etelän rehevillä mailla kevyempi uudistamismenetelmä osoittautuu kovin herkästi varsin työlääksi hoitaa tai vaihtoehtoisesti tuloksena on arvoltaan nollaa oleva heinittyt aro tai pusikko. Siellä edes harvat luontaiset kuuset ei itsestään tukkipuuksi kehity, niin paljon lenkoja runkoja kilpailun puristuksesa niistä tulee. Ilman erittäin työlästä metsittämistä tuo on käytännössä pois metsätalouden käytöstä ja se ei ainakaan minulle ole vaihtoehto. Kun tilat ovat täällä pieniä, eikä meistä monikaan ole Matti Kärkkäisen tavoin onnistunut naapureitaan ostamaan ja hakkuissa täytyy kuvioita yhdistaa järkevän kokonaisuuden kauppaamisen kannalta, tilan rapistuminen ei luo edellytyksiä metsätalouden harjoittamiseen jatkossa.

     

    Gla

    Teoriaa voi pyöritellä paperilla ja laskea kuvioille korkotuottoja. Itse en kuitenkaan tiedä, mikä olisi minulle käytännössä vaihtoehtoinen sijoituskohde omt-kuusikon päätehakkuun yhteydessä, josta oman osaamisen ja em. seikat huomioiden saisin vastaavalla riskillä paremman tuoton kuin ko. kuvion keinollisesta uudistamisesta. Muutaman hehtaarin uudistamiskuluilla en sijoitusasuntoakaan saa hankittua.

    2000-luvun alussa minulle yritettiin kaupata eläkevakuutuksia ja silloin luvattiin osakekursseille 10% pitkäaikanen tuotto. Muutama vuosi myöhemmin tuotto oli lupauksissa puolittunut. Mikä lienee tilanne tällä hetkellä. Jos mittakaava on pankkienkin puheissa tuo, lienee parempi vaihtoehto mennä metsään ja päättää hoidosta ihan perinteisin silmin raivaus- ja harvennustarvetta arvioimalla ilman yhtään ainoata korkolaskelmaa. Toki oletuksia voi tehdä, mutta kukapa jk:n luontaisen uudistamisen kasvumalleja oikeasti hallitsee.

    Aikanaan laitoin palstalle kuvan rehevästä pienaukosta, josta on kannotkin nostettu. Puolet kuviosta kasvoi muutama vuosi hakkuun jälkeen pelkkää heinää ja horsmaa. Nyt olen tuota koittanut täydentää ja glyfosaatin avulla alkaa taimet päästä jo heinikon tasolle. Parin vuoden kuluttua alkaa tuloksia näkyä valokuvassakin. Siitä voi kannattavuutta alkaa jokainen ihan vapaasti laskea.

     

    Puuki

    Metsänkasvatuksen kannattavuuden laskeminen on niin monisäikeinen juttu että sitä ei voi pelkkien korkolaskelmienkaan avulla sanoa voitavan arvioida riittävän tarkasti.

    Jos esim. jalostetuilla taimilla saa uudistumisen onnistumaan ja maapohja on tarpeeksi hyväkasvuista, saattaa lopputulos olla paljon parempi kuin heinittyneen aukon ”ilmaisen”uudistumisen odottelun jälkeen saadut tulot vaikkapa 15 vuotta myöhemmin kuin viljelemällä saadut. Korko  pitää laskea myös niille tuloille  15 vuoden ajalla, jotka saadaan kasvuedun avulla.  Toisaalta riski epäonnistua ”uudistussijoituksessa” vaihtelee tilanteen mukaan ja hitaammin kasvavilla alueilla voi olla perusteltua  käyttää luontaista uudistamisketjua tai viljelyn ja sen yhdistelmää edes jonkinlaisen kannattavuuden saavuttamiseksi.

    (Tuon edell. lisäksi pitää tietysti huomioida luonnonolosuhteet ja eri kasvupaikoille niiden asettamat rajoitukset puun kasvatukselle eikä pelkästään tuijottaa kannattavuuslaskelmia)

    Näätä

    Puuki: ”Metsänkasvatuksen kannattavuuden laskeminen on niin monisäikeinen juttu että sitä ei voi pelkkien korkolaskelmienkaan avulla sanoa voitavan arvioida riittävän tarkasti.”

    Pakko vielä kommentoida, sitten jätän tämän ketjun rauhaan, mutta että sinäkin Puuki 🙂

    Oli kyse minkälaisesta yritystoiminnasta tahansa, kaikki investoinnit tulee perustua siihen, että saadut hyödyt ovat suuremmat kuin tehdyt panostukset huomioiden korkokanta. Tämä on ollut aina kannattavan yritystoiminnan ja sijoittamisen perusedellytys ja en todellakaan ymmärrä miksi ette hyväksy että se pätee metsänkasvatuksessakin. Millä muulla te investoinnin kannattavuuden perustelette kuin kannattavuuslaskelmalla?

    Se miksi yritykset tai sijoittajat tekevät kannattamattomia investointeja ei johdu siitä etteikö olla osattu tehdä kannattavuuslaskelmaa oikein (tosin tällä palstalla on erilaisiakin esimerkkejä) vaan siitä, että laskelmassa ei ole osattu huomioida jotain muuttujaa tai riskiä. Myös tulojen ja menojen suuruuden tai niiden ajankohdan ennustaminen on voinut mennä pieleen. Jos istutat sen jalostetun taimen, pitää sinulla olla jokin käsitys kuinka paljon aikaisemmin ja enemmän tuloja se sinulle tuottaa. Vastaavasti sinun pitää osata määriteltävä riskille jokin todennäköisyys ja riskin vaikutus. Muuttuja voi olla myös positiivinen. Puusta voi saada joskus parempaa hintaa, mutta mikä sen puun hinta on ja mikä todennäköisyys puunhinnan nousulle on, riippuu arvion tekijästä. Asuntosijoittajakin miettii ennen asunnon ostoa, että mikä on alueen vuokrataso, mikä on todennäköisyys tyhjille kuukausille, mikä on vuokralaisen maksukyky, mikä on yhtiövastike sekä milloin ja minkä suuruisia isoja remontteja on tulossa.

    Sijoittajat tekevät erilaisia oletuksia ja heillä on erilainen tuottovaatimus. Siksihän metsistä, arvopapereista ja asunnoista ylipäänsä tehdään kauppaa. 

    Metsänkasvatuksessa on monta muuttujaa; puun hinta, hoitokulut, erilaiset tuhot, verotus, tuet jne. Mutta ei tämä eroa mitenkään yritysmaailmasta. Esimerkiksi MetsäGroupin Äänekosken investoinnin kannattavuutta on ollut laskemassa varmasti satoja henkilöitä. Ei siellä ole investointipäätöstä tehty koska jollain on ollut ”musta tuntuu”-fiilis. Itsekin yritysmaailmassa investointilaskelmia tehneenä väitän, että muuttujia on huomattava määrä enemmän kuin metsänkasvatuksessa.

    Olen luonut itselle kannattavuustaulukon, mikä toimii niin uuden metsäpalstan arvon määrittelyssä kuin metsänhoidon vaihtoehtojen vertailussa. Päivitän taulukkoa muutaman kerran vuodessa mm. puun hinnan osalta sijainneittain ja iteroin samalla hakkuuajankohtaa. Vastaavasti kun esim. harvennushakkuita tai hoitotoimenpiteitä tehdään, korjaan taulukkoon aiemman ennusteen tilalle todellisen toteuman. Näin voin koko ajan seurata olenko saavuttamassa tavoitetta vai onko järkevä pistää sijoituskohde lihoiksi. Tämä data myös toimii tulevien sijoitusten kannattavuuksien vertailussa. Vaatii toki aikaa ja vaivaa, mutta en ole toistaiseksi keksinyt helpompaakaan keinoa. Ihan vastaavasti asuntosijoituksiakin seurataan. Asuntosijoittaja seuraa yhtiövastikkeen kehitystä, asunnon arvoa, tyhjiä kuukausia yms. ja tekee niiden pohjalta päätöksiä. Ei tämä kuitenkaan ydinfysiikkaa ole.

     

    MaalaisSeppo

    En ole missään yhteydessä käyttänyt paljaan maan arvona 7000 €/ha.

    Puuki

    Hyvä aputyökalu korkolaskelmat on metsänkasvatuksessakin eikä ole homma mitään  ydinfysiikkaakaan.   Mutta jotain eroja on metsänkasvatuksessa moniin muihin sijoituskohteisiin verrattuna. Esim. kiertoajan pituus ; harvemmassa sijoituksessa joutuu arvioimaan mahdollisia tuloja ja menoja ~70 vuoden kiertoajalle, (jos puhutaan nettonykyarvolaskennasta). Toinen ero että toimintaympäristö on luonnossa. Luonnon asettamat rajoitteet ja mahdollisuudet , jotka voi muuttua ja muuttuvatkin pitkällä aikavälillä muiden muuttuvien osien lisäksi.    Aika paljon löytyy niitä muuttujia joiden vaikutusta on vaikea ennustaa metsänkasvatuksessa juuri pitkän aikahorisontin vuoksi. Firmat toimii enimmäkseen kvartaaleittain ja laskevat kannattavuuttakin aika paljon eri tavalla kuin metsänkasvatuksessa on mahdollista tehdä.

    (Muuten : paljaan maan arvo ei ole sama, kuin nettonykyarvojen tulojen ja menojen erotus ).

    Metsuri motokuski

    Eikös tuo korkolaskelma ole vähän kuin itsensä pettämistä. Jos pyritään johonkin korkoprosenttiin niin eikös se edellytä hyvää ja ajallaan tehtävää metsänhoitoa. Jos metsässä on hoitorästejä tai sitten päätehakkuuta ei tehdä ajallaan vaan seisotetaan metsää liian pitkään voi seraukausena olla korkoprosentin menetys hyvinkin nopeasti.

    Toisaalta metsän laskennallinen kasvukin on hyvin usein teoreettinen laskukaavio. Jos jollain kuviolla saavutetaan laskennallinen kasvu puunkasvulle ja sitä kautta jokin korko, voidaan se menettä helpostikkin jollain toisella kuviolla em syistä.

    Vielä en ole sellaiseen tilaan törmännyt jossa olisi absoluuttisesti päästy ihanne kasvuun ja korkoon koko tilan osalta. Aina siellä on jotain joka vesittää jonkin tilan tuoton joko möyhästyneinä harvennuksina, viivästyneinä päätehakkuina tai myöhästyneinä taimikonhoitoina.

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 662)