Visakallokaan ei ole ostanut metsiään paljaana maana ja maksanut niistä 7000 euroa hehtaarilta (mitä MaalaisSeppo piti taloudellisesti mahdollisena) ja sitten uudistanut ne istuttamalla. Sellainen vaatisi jo todella rahamiehen.

En millään muotoa vastusta kenenkään voimaperäistä, puuntuotannon maksimointiin pyrkivää metsänhoitoa. Pitää kuitenkin ymmärtää, että taloudellisesti se ei ole ainut autuaaksitekevä.

Kaiketi lähes kaikki metsänomistaja pyrkivät maksimoimaan puuntuotantoa. Toiset tekevät sen vain korko huomioiden. Perustellustikin korkotekijä eri metsänomistajille erilainen ja aivan varmaa on, että taloudellisesti ajateltuna korkotekijä on huomioitava.

Hyvää kesää kaikille.

Metsätijoitukseen liittyy myös suuria riskejä, mutta ei koskaan mahdollisuutta todella suuriin voittoihin niinkuin muissa riskisijoituksissa.

Ja joka sanoo, että metsä on vähäriskinen sijoitus, niin hah. Jokainen tietää, että luonto on arvaamaton. Ja lukuisat muut tekijät päälle. Missä on metsäsijoituksesta saatava riskilisä?

Teoriaa voi pyöritellä paperilla ja laskea kuvioille korkotuottoja. Itse en kuitenkaan tiedä, mikä olisi minulle käytännössä vaihtoehtoinen sijoituskohde omt-kuusikon päätehakkuun yhteydessä, josta oman osaamisen ja em. seikat huomioiden saisin vastaavalla riskillä paremman tuoton kuin ko. kuvion keinollisesta uudistamisesta. Muutaman hehtaarin uudistamiskuluilla en sijoitusasuntoakaan saa hankittua.

2000-luvun alussa minulle yritettiin kaupata eläkevakuutuksia ja silloin luvattiin osakekursseille 10% pitkäaikanen tuotto. Muutama vuosi myöhemmin tuotto oli lupauksissa puolittunut. Mikä lienee tilanne tällä hetkellä. Jos mittakaava on pankkienkin puheissa tuo, lienee parempi vaihtoehto mennä metsään ja päättää hoidosta ihan perinteisin silmin raivaus- ja harvennustarvetta arvioimalla ilman yhtään ainoata korkolaskelmaa. Toki oletuksia voi tehdä, mutta kukapa jk:n luontaisen uudistamisen kasvumalleja oikeasti hallitsee.

Aikanaan laitoin palstalle kuvan rehevästä pienaukosta, josta on kannotkin nostettu. Puolet kuviosta kasvoi muutama vuosi hakkuun jälkeen pelkkää heinää ja horsmaa. Nyt olen tuota koittanut täydentää ja glyfosaatin avulla alkaa taimet päästä jo heinikon tasolle. Parin vuoden kuluttua alkaa tuloksia näkyä valokuvassakin. Siitä voi kannattavuutta alkaa jokainen ihan vapaasti laskea.

Puuki: ”Metsänkasvatuksen kannattavuuden laskeminen on niin monisäikeinen juttu että sitä ei voi pelkkien korkolaskelmienkaan avulla sanoa voitavan arvioida riittävän tarkasti.”

Pakko vielä kommentoida, sitten jätän tämän ketjun rauhaan, mutta että sinäkin Puuki 🙂

Oli kyse minkälaisesta yritystoiminnasta tahansa, kaikki investoinnit tulee perustua siihen, että saadut hyödyt ovat suuremmat kuin tehdyt panostukset huomioiden korkokanta. Tämä on ollut aina kannattavan yritystoiminnan ja sijoittamisen perusedellytys ja en todellakaan ymmärrä miksi ette hyväksy että se pätee metsänkasvatuksessakin. Millä muulla te investoinnin kannattavuuden perustelette kuin kannattavuuslaskelmalla?

Se miksi yritykset tai sijoittajat tekevät kannattamattomia investointeja ei johdu siitä etteikö olla osattu tehdä kannattavuuslaskelmaa oikein (tosin tällä palstalla on erilaisiakin esimerkkejä) vaan siitä, että laskelmassa ei ole osattu huomioida jotain muuttujaa tai riskiä. Myös tulojen ja menojen suuruuden tai niiden ajankohdan ennustaminen on voinut mennä pieleen. Jos istutat sen jalostetun taimen, pitää sinulla olla jokin käsitys kuinka paljon aikaisemmin ja enemmän tuloja se sinulle tuottaa. Vastaavasti sinun pitää osata määriteltävä riskille jokin todennäköisyys ja riskin vaikutus. Muuttuja voi olla myös positiivinen. Puusta voi saada joskus parempaa hintaa, mutta mikä sen puun hinta on ja mikä todennäköisyys puunhinnan nousulle on, riippuu arvion tekijästä. Asuntosijoittajakin miettii ennen asunnon ostoa, että mikä on alueen vuokrataso, mikä on todennäköisyys tyhjille kuukausille, mikä on vuokralaisen maksukyky, mikä on yhtiövastike sekä milloin ja minkä suuruisia isoja remontteja on tulossa.

Sijoittajat tekevät erilaisia oletuksia ja heillä on erilainen tuottovaatimus. Siksihän metsistä, arvopapereista ja asunnoista ylipäänsä tehdään kauppaa. 

Metsänkasvatuksessa on monta muuttujaa; puun hinta, hoitokulut, erilaiset tuhot, verotus, tuet jne. Mutta ei tämä eroa mitenkään yritysmaailmasta. Esimerkiksi MetsäGroupin Äänekosken investoinnin kannattavuutta on ollut laskemassa varmasti satoja henkilöitä. Ei siellä ole investointipäätöstä tehty koska jollain on ollut ”musta tuntuu”-fiilis. Itsekin yritysmaailmassa investointilaskelmia tehneenä väitän, että muuttujia on huomattava määrä enemmän kuin metsänkasvatuksessa.

Olen luonut itselle kannattavuustaulukon, mikä toimii niin uuden metsäpalstan arvon määrittelyssä kuin metsänhoidon vaihtoehtojen vertailussa. Päivitän taulukkoa muutaman kerran vuodessa mm. puun hinnan osalta sijainneittain ja iteroin samalla hakkuuajankohtaa. Vastaavasti kun esim. harvennushakkuita tai hoitotoimenpiteitä tehdään, korjaan taulukkoon aiemman ennusteen tilalle todellisen toteuman. Näin voin koko ajan seurata olenko saavuttamassa tavoitetta vai onko järkevä pistää sijoituskohde lihoiksi. Tämä data myös toimii tulevien sijoitusten kannattavuuksien vertailussa. Vaatii toki aikaa ja vaivaa, mutta en ole toistaiseksi keksinyt helpompaakaan keinoa. Ihan vastaavasti asuntosijoituksiakin seurataan. Asuntosijoittaja seuraa yhtiövastikkeen kehitystä, asunnon arvoa, tyhjiä kuukausia yms. ja tekee niiden pohjalta päätöksiä. Ei tämä kuitenkaan ydinfysiikkaa ole.

Hyvä aputyökalu korkolaskelmat on metsänkasvatuksessakin eikä ole homma mitään  ydinfysiikkaakaan.   Mutta jotain eroja on metsänkasvatuksessa moniin muihin sijoituskohteisiin verrattuna. Esim. kiertoajan pituus ; harvemmassa sijoituksessa joutuu arvioimaan mahdollisia tuloja ja menoja ~70 vuoden kiertoajalle, (jos puhutaan nettonykyarvolaskennasta). Toinen ero että toimintaympäristö on luonnossa. Luonnon asettamat rajoitteet ja mahdollisuudet , jotka voi muuttua ja muuttuvatkin pitkällä aikavälillä muiden muuttuvien osien lisäksi.    Aika paljon löytyy niitä muuttujia joiden vaikutusta on vaikea ennustaa metsänkasvatuksessa juuri pitkän aikahorisontin vuoksi. Firmat toimii enimmäkseen kvartaaleittain ja laskevat kannattavuuttakin aika paljon eri tavalla kuin metsänkasvatuksessa on mahdollista tehdä.

(Muuten : paljaan maan arvo ei ole sama, kuin nettonykyarvojen tulojen ja menojen erotus ).