› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 22 23 24 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • sitolkka 29.6.2017, 15:10

    On myös olemassa riski että maapohjan arvo laskee. Siihen vaikutttavat tulevaisuuden kulu- ja hintakehitykset metsätaloudessa ja verotukselliset muutokset.

    MaalaisSeppo 29.6.2017, 15:21

    Metsäpohjan määrä vähenee koko ajan. Niukkenevan hyödykkeen hinta harvoin pitkässä juoksussa laskee.

    Riskinä on myös hinnan nousu heille, jotka vasta pohtivat sijoituksiaan. Asiassa on aina kaksi puolta. Ostaa tai olla ostamatta. Molempiin vaihtoehtoon sisältyy häviön mahdollisuus.

    sitolkka 29.6.2017, 15:28

    Sepolla on ainakin kova usko metsän arvon nousuun. Puuhapalstat ne on hintaa nostaneet suurten ikäluokkien eläköytyessä. Tämän päivän nuoria tuskin koskaan märät kinttaat ja polttopuusavotat  pahemmin kiinnostaa. Onneksi itsellä on jo metsätysmaita tarpeeksi, että ei tarvi köyhän pennosia enää risukoihin laittaa, vaan voi sijoitella tuleville sukupolville järkevämpiin kohteisiin ja muuallekin kuin suomeen ja karuun pohjolaan.

    Näätä 29.6.2017, 15:30

    Näiden keskustelujen logiikka menee näin: perinteisen metsänhoidon kannattajat väittävät toimintatapaa kannattavammaksi ja kun se osoitetaan virheelliseksi väittämäksi siirrytään keskustelussa syyttelemään vaihtoehtoisen tavan toteuttajia ryöstöviljelijöiksi ja niin päin pois. Kannattaisi joskus kuunnella ja yrittää ymmärtää toisenlaisia ajatuksia, voisi oppia jotain.

    Tiedoksi Timpalle, yhdelläkään kuviolla minua ei ole syytetty siitä ettenkö olisi saanut aikaan kasvatuskelpoista taimikkoa. Timppa myös tiedusteli hiilensidontatavoitteisiin osallistumisesta. Jatkuva kasvatus tai luontainen uudistaminen sopivat siihenkin. Heitän kuitenkin vastakysymyksen, miksi minun pitäisi hyväntekeväisyyttäni osallistua puuntuotantomäärien maksimoimiseen tai hiilen sitomiseen? Jos joku haluaa minun tuottavan puuta maksimäärän tai sitomaan hiiltä maksimimäärän, on se hänen minulle korvattava. Minä lähden heti istuttamaan taimia, jos vaan joku sitoutuu maksamaan puusta riittävän hinnan.

    Tässäkin ketjussa on ilmennyt aivan käsittämättömiä puutteita taloustiedossa ja -laskentatavoissa. Toivottavasti näillä lähtötiedoilla lähdetä metsää ostamaan. Jokaiselle joka metsää suunnittelee ostavansa, suosittelen opettelemaan laskemaan tulojen ja menojen diskonttaamisen nykyhetkeen. Se on ainoa oikea tapa vertailla vaihtoehtoisia ratkaisuja tai tehdä investointipäätöksiä.

    Olen aiemminkin palstalla ihmetellyt, että miksi Suomessa asuntosijoittaminen ja arvopaperisijoittaminen ovat huomattavasti metsäsijoittamista kehittyneempiä. Tämä tulee varmasti muuttumaan. Häviäjiä ovat ne, jotka eivät ymmärrä tai osaa talouden perusteita.

    Timppa 29.6.2017, 15:36

    Olen kyllä Sepon kanssa samaa mieltä, että metsäpohjan arvo tuskin laskee.  Maapinta-ala ei lisäänny, mutta väestön määrä ja elintaso.  Tarvitaan lisää hyödykkeitä, joita saa metsäteollisuuden tuotteista, jotka eivät ehdy kuten fossiiliset polttoaineet.

    Hyvin hoidettu metsä on mielestäni kaikkein turvallisin sijoitus.  Tietysti se näkyy tuotossakin.   Firmoja menee konkurssiin.  Vaikkapa Nokia oli lähellä sellaista. Kerran meni konkurssiin maailman suurin rakennusliike.  Riskejä voi hallita hajauttamalla, mutta maailmansuuruiset lamat tulevat arvaamatta.

    Jätkä 29.6.2017, 15:48

    Viimeaikojen markkinahinnat ovat vesittäneet perinteisen metsätaloudellisen laskenna, koska käytetään joka saumassa korkoprosenttina 4 %. Se on tietenkin aika sopiva, jos vertailukorkona on ns. vekselikorko, mutta muuten se on aika horjuva. Jos kantohinnat olisivat nousseet ”kuin silloin ennen”, olisi tuo laskentakorko suht paikallaan, mutta kun se on pahimmillaan sellainen ollut tuo hintakehitys, että lisäkasvu on hävinnyt hintamuutokseen, niin laskennan perusteet kärsii.

    Jos vielä lisäkasvusta listitään (arvokasvu huomioiden) – puolet pois jatkuvassa kasvatuksessa, niin sellainen metsä on sijoitusmielessä kehno lukuunottamatta ensimmäistä rajua harsintaa. Sen jälkeen kannattaisi metsä myydä, jos löytyy hyvä kaupunkilais-vihreä, jolle sellainen on autuuden kehto.

     

    pihkatappi 29.6.2017, 15:48

    Kun yli 5% tuottoa ei MT-pohjan istutus-hoitotyölle tule ja jos muualta saisi varmasti vaikkapa 7% tuoton seuraavaksi 50 vuodeksi, niin metsäkuvioon ei kannata sillähetkellä sijoittaa. Eikös tämä ole päivänselvää, mitä tässä yhteydessä tarvitsee jaaritella jatkuvasta kasvatuksesta tai mistään muustakaan taimettumisesta, päivänselvä asia. Mutta jos hyväksyy että MT-pohjan arvo on alle 400 euroa ja tyytyy 4% tuottoon, niin kannattaa moni kuvio viljellä. Eihän tässä sen kummemmista asioista ole kysymys. Jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta en osaa sanoa mitään ja turha siitä on puhua, kun kukaan ei osaa muuta kuin olla jyrkästi puolesta tai vastaan ja vissiin molempi parempi silmät ummessa tosiasiat kieltäen.

    A.Jalkanen 29.6.2017, 17:09

    Jatkuvan kasvatuksen kannattavuutta parantaa, jos uudistamiseen tarvitsee panostaa vähemmän ja jos puuta myydään hieman vähemmän, mutta korkeammalla keskikuutiohinnalla (suurempi osuus tukkia). Siinä on jo kaksi jos-sanaa, eli epävarmaa on.

    sitolkka 29.6.2017, 17:14

    Maatahan tulee suomessa koko ajan lisää. Tuossakin huojuu tukkimetsää missä 500-vuotta sitten pyydettiin vielä kalaa merestä.

    Ja arvokasta on joskus rehevämpi maa, jossa voi kasvattaa syötävää, mieluummin suomea eteläisemmillä leveyksillä. Puusta ei koskaan tule pulaa. Sitä kasvaa tropiikissa ja Venäjän metsätkin ovat vielä lähes täysin hyödyntämättä. Mikäli puusta tulee pulaa sieltä löytyy ja infrakin sitä varten varmasti rakennetaan vielä joskus mikäli puuta tarvitaan.

    Timppa 29.6.2017, 17:19

    ” mutta korkeammalla keskikuutiohinnalla (suurempi osuus tukkia)”

    Eipä taida keskikuutiohinta nousta jatkuvassa vaikka möisikin suuremman tukkiprosentin.  Ostajien toiveet kun ovat toisenlaisissa leimikoissa.  Jos haluaa, niin jaksollisessa voi tukit kasvattaa suuremmiksi, jolloin saa kunnon hinnan tyvitukeista ja uudistuskulujen osuus pienenee.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 22 23 24 … 65 66 67