› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 21 22 23 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • MaalaisSeppo 29.6.2017, 06:01

    Jos haluaa maapohjan arvoa kuolettaa puun myynnillä, niin kannattavuuslaskelmissa on otettava huomioon myös maapohjan arvon kehittyminen. Oman tilani maapohjan arvo oli n 20 v sitten tila-arvion mukaan 175€/ha. Uskoakseni arvo on kohtuullisesti noussut, eli tuottoa on tullut maapohjallekin.

    Osakekauppojen puolella merkittävä tulonlähde on osakkeiden arvomuutokset. Pelkkää osinkoa (vrt puun myynti) tuijottamalla joutuu harhapoluille.

    Metsän hoitotapojen keskinäiseen tulosvertailuun ei maapohjan arvolla ole merkitystä. Sama maapohjahan se on kaikilla.

    Näätä 29.6.2017, 06:32

    MaalaisSeppo: ”Mielestäni laskelmani osoittaa, että hoidetusta metsän tulo realisoituu päätehakkuussa ja että metsän arvo nousee hakkuun lähestyessä.”

    Siis olet edelleen sitä mieltä, että laskelmasi meni oikein? Jos olet, niin sinun kannattaa hakea niin paljon lainaa pankista kuin antavat ja sijoittaa se metsään. Minä myyn laskemaasi paljaan maan arvoon yhdellä kiertoajalla  (lähes 7000 euroa/ha) kaikki aukot ja saat samaan hintaan kaikki valmiit taimikotkin. Laitetaan vielä samaan kauppaan kaikki 02-luokan metsätkin…

    Kyllä nyt keskustelussa tunteet ja vanhat näkemykset painavat niin paljon, että faktat jäävät toissijaiseksi.

    MaalaisSeppo 29.6.2017, 09:26

    Missä olen käyttänyt paljaan maan arvona 7000 €?

    Pankistahan saa lainaa alle 2 % korolla. Kyllä kannattaa ostaa metsää, jonka tuotto on esim. 4%. Voi olla, että jopa jatkuvalla kasvatuksella pystyisi lainansa hoitamaan.

    Timppa 29.6.2017, 10:01

    Kannattasikohan näiden kiihkeiden ryöstöviljelijöiden muistaa se, että metsälaki edellyttää metsään syntyvän kasvatuskelpoisen taimikon.  Sellaista ei syntynyt 1914 ilman metsänomistajan panosta.  Ei synnyt nytkään.

    Jos panostaa vähän, syntyy huono tai kelvoton metsä, jossa panostukselle saa huonon tuoton.  Jos panostaa riittävästi syntyy hyvä metsä, josta panostukselle saa kohtuullisen tuoton.  Sitähän voivat nämä Exelin vääntäjät laskea vaikka maailman loppuun.

    Reima Ranta 29.6.2017, 11:38

    Seppojen ja Timppojen pitäisi vähän vaivautua selvittämään itselle metsäekonomian perusteita, jos kerran on alasta kiinnostunut.

    Näitä asioita on ihan oikeasti  tutkineet alan henkilöt leipätyönään. Henkilöt, jotka osaavat vähän muutakin kuin yhteen ja vähennyslaskua. Aika tuoreita oppikirjojakin löytyy, joita esim. metsänhoitajaksi nyt opiskelevat lukevat.

    MaalaisSeppokin ihmettelee oman laskelmansa maan hintaa. Maan hintaahan on juuri se, mitä ko. korolla laskien jäi ylijäämäksi – sitähän se ylijäämä nimen omaan tarkoittaa.

    Meillä tietysti hyvin ymmärrettävistä syistä on vuosikymmenet tavoiteltu maksimaalista puuntuotosta,  Suomi on elänyt takavuosina puuntuottamisesta. Tähän on kaikki viranomaistoiminta ja neuvontakin on tähdännyt. Kannattavuus on ollut sivuseikka. Oppi on mennyt toisille niin hyvin perille, että totuudenmukaisen kuvan muodostaminen on käynyt mahdottomaksi. Opista  on tullut uskonlahko, joka ei kykene enää näkemään todellisuutta.

    Maailma kuitenkin muuttuu, jolloin menet asiat kääntyvät päälaelleen. Ainut varma maailmassa on muutos, joka olisi kyettävä hyväksymään.

     

     

    MaalaisSeppo 29.6.2017, 11:47

    Reima sitten viisaampana heittää kehiin laskemansa sanahelinän sijaan.

    Timppa 29.6.2017, 12:42

    Mielenkiintoista olisi tutustua metsätalousoppaaseen, joka kertoo, ettei metsissä tarvitse tehdä mitään taimikoiden hyväksi.  Lähetä Reima muutamia nimiä.  Toki olen lukenut noita Innoforin juttuja.  Valitettavasti meidän metsät eivät osaa käyttäytyä niiden mukaan.

    Miten nuo Reiman opit muuten soveltuvat hiilensidontatavoitteeseen?

    A.Jalkanen 29.6.2017, 13:21

    Taloudellisuus ja korkotavoite eivät yksin ratkaise metsänkasvatusmenetelmien soveltuvuutta yksittäiselle metsänomistajalle. Täytyy huomioida myös riskinsietokyky. Jk:ssa joutuu stressaamaan uudistumista ja juurikääpää, jaksollisessa kaikenlaisia muita tuhoja.

    Timppa 29.6.2017, 14:49

    Anneli kiinnitti huomiota oleelliseen asiaan nostaessaan riskin esille.  Jatkuvassa kasvatuksessa ei voi vakuuttaa enempää huonoa uudistumista ja/tai kasvua kuin juurikääpääkään vastaan.   Jopa hirvituhoista taitaa olla käytännössä mahdoton saada korvauksia.  Jaksollisessa on mahdollista vakuuttaa käytännössä kaikki tuhot kohtuullisilla vakuutusmaksuilla, jotka tietenkin on yksinkertaista kattaa  hyvillä puunmyyntituloilla.

    sitolkka 29.6.2017, 15:07

    Metsäomaisuuteenkin liittyy suuria riskejä. Metsään tehdään hyvin pitkäaikaisia sijoituksia ja maailma muuttuu vuosikymmenissä paljon. Kukaan ei tiedä mitä puuta kymmenien vuosien kuluttua tarvitaan. Ympäristöriskeistä puhumattakaan. Ja kasakkakin voi metsät sitä ennen viedä.  Ja se että maan arvo on kohonnut ei tarkoita, että laskelmissa sitä ei tulisi huomioida. Jokatapauksessa ollaan jo nyt tilanteessa, jossa raakamaan arvo ei voi enää nykyisellä puunhinnnan kehityksella ja metsänhoidon kulurakenteella juurikaan nousta.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 21 22 23 … 65 66 67