Keskustelut Metsänhoito Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 662)
  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

  • pihkatappi

    Joo, ei MaalaisSepon laskenta mennyt ihan nappiin, taitaa oikea tulos olla alle tuhat euroa, joka kolkassa Suomessa MT-pohjalla, mikäli vielä heinäyksiäkin joudutaan tekemään ja pidetään 70 vuotta puita pystyssä. OMT-pohjalla voidaan olla 2000 euron kantturoissa 4% laskentakorolla 1300 lämpösumma-alueella mtästys-kuusenistutus, varhaisperkaus, taimikonhoito, 1-harvennus ja päätehakkuu ketjulla reilun 50 vuoden kiertoajalla.

    sitolkka

    Mistä Seppo saa ilmaista maapohjaa? Missä laskelmassa näkyy maapohjan arvo? Pitäähän siihenkin sijoitetulle pääomalle laskea korko.

    pihkatappi

    Sitä yritetään selvittää tulojen ja menojen nykyarvoa, eikös se nykyarvo ole sitten se lähtötilanne. Sepon laskelmassa se maapohjan arvo on se tulos (6000 e), joka siis on väärin, pitäisi olla alle 1000 euroa noilla parametreillä.

    Visakallo

    Uudistamisvertailuissa lasketaan puuston arvon kehitys, mutta koko metsän arvon kehitys tahtoo joskus unohtua.  Jos laitat myyntiin saman määrän samanikäistä halvalla syntynyttä hieskoivikkoa ja asiallisesti uudistettua rauduskoivikkoa, kuusikkoa tai männikköä, niin miten mahtaa käydä?

    pihkatappi

    Istutettu vakiintunut kuusentaimikko OMT-pohjalla on ihan eri juttu kuin vajaatuottoinen heinittynyt OMT-pohja. Mitähän nuo maksaisivat markkinoilla, kuviokohtaisissa laskelmissa ovat yleensä hieman alihinnoiteltuja, kun taas vakiintuneet VT-mäniköt kuvioluettelossa ylihinnoiteltuja. Jos kuvioluettelon hintojen mukaan myy terveen OMT-kuusentaimikon, niin ei ole parasta bisnestä. 2000 euron maapohjan muokkaus ja istutus kuusille ja varhaisperkaus ja myynti 10 vuoden päästä vajaalla 3000 eurolla.

    Jätkä

    ”-Mistä Seppo saa ilmaista maapohjaa? Missä laskelmassa näkyy maapohjan arvo? Pitäähän siihenkin sijoitetulle pääomalle laskea korko.”

    Eipä pelkälle maapohjalle kannata kovin korkeaa hintaa räknäillä. 1000 € riittää monessa tapauksessa kappahinnaksi, jos muita arvoon korottavasti vaikuttavia tekijöitä ei ole.

    Joissakin tapauksissa metsänsä avohakkuulla hoitanut isäntä on lahjoittanut maapohjan seurakunnalle, jonka vastuuhenkilöt ovat olleet tempusta käärmeissään.

    Näätä

    MaalaisSeppo: ”Tulos plussalla 6946 €/ha”

    Niin kuin aiemmin todettu, ei mennyt ihan putkeen tuo laskelmasi. Nettonykyarvon laskeminen pitäisi olla jokaisen sijoittajan hallussa. Sen jälkeen vasta voidaan realistisesti keskustella eri vaihtoehtojen kannattavuuksista. Lisäksi aika hyvin saa metsä kasvaa jos tuollaiset hakkuutulot verot huomioituna saa etenkin päätehakkuusta. Ei ihan joka kolkassa Suomea onnistu.

    sitolkka

    Pitäähän maapohjan arvollekin laskea siihen sijoitetun pääoman tuotto. Jos maapohjan arvo on vaikka 1000 euroa/ha niin aika paljonhan se jo muutaman prosentin tuottovaatimuksella tekee esimerkiksi 70-vuodessa. Ja tuollaiselle pitkälle sijoituksellehan tuottovaatimus tulisi olla yli 5% aina.

    Puuki

    Tuossa esimerkin mukaisessa tapauksessa pääsisi omilleen , jos olisi maksanut maapohjasta 419 € .  Voittoa saisi sen maapohjan myyntivoiton verran 70 vuoden päästä tai jos maapohjan on hankkinut halvemmalla kuin 419 €/ha, niin sille voisi laskea voittoa .  Mutta 70 vuoteen ehtii tapahtua yhtä sun toistakin mm.puun hinnassa, joten laskelma on vain jonkinlaista suuntaa antava tapa arvioida pitkän ajan kannattavuutta.  Esim. keskimäärin 17 vuoden välein tapahtuneet puun hinnan hyppäykset on mahdollisia, samoin se  että puun reaalihinta laskee edelleen suhteessa muuhun hintatasoon jne.

     

    pihkatappi

    Yli 5% korkokannalla MT-pohjan arvo on moninpaikoin jo varmaan lähellä nollaa, eli sama sitten jättää luonnon hoidettavaksi jos yli 5% korko on takuulla saatavissa. Tuottoa voi parantaa jonkinverran tekemällä hoitotöitä itse ja MT-pohjallakin yli 5% korkovaatimus onkin jo realistinen ja kun vielä lannoittelee välillä tuotto monesti paranee.

    Jäi tuolla toteamatta, että OMT-pohjan arvo laskee, jos sen jättää luonnontilaan ja sinne syntyy leppiä, hieskovuja, pihlajia yms. El kyllä se istuttaminen ja hoitaminen kannattaa OMT:llä jokatapauksessa, kun luonto hoitaa sen huonosti.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 662)