› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 17 18 19 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 27.6.2017, 18:59

    Pelimerkkejä puuttuu.

    Jos puulajeja olisi niin, että kuiville männynkasvukankaille olis edes kuusen varjostuksen veroinen tanakka puulaji ja reheville maille hirvelle kelpaamaton rauduksen korvike, jk:n ”menestys” moninkertaistuisi…

    Jätkä 27.6.2017, 19:05

    Kun nykyisin tuskaillaan kuusikon tyvilahon kanssa ja lisääntyvän männyn tyvitervaksen kanssa, unohtamatta koivuun syntyvien vaurioiden aiheuttamia väri – ja lahovikoja. – Niin on vaikea alkaa täysillä puhumaan jatkuvan harsinnan puolesta.

    Jos kuvitellaan, että pienaukkoihin istutettaisiin jalostettuja männyntaimia muokkaamattomaan maahan, niin luulenpa, että niiden kasvuvauhti ei vastaa sitä, mikä oikealle uudistusalalle istutettuna olisi mahdollinen.

    Kyllä sillä menetelmällä metsä heikkenee jokaisessa hakkuussa, jossa poimitaan suurimpia puita pois.

    Tulee mieleen vertailu Lappilaisten porojen ja venäläisten porojen välillä. Lappalaiset ovat aina syöneet isot porot pois , mutta venäjällä ne säästetään jatkamaan sukua ja hyvää perimäänsä.

    Kurki 27.6.2017, 19:11

    Aukkohakkuussa vuosia  sitten leimasin jättöpuiksi kymmenkunta hyvin karsiutuneita pienempiä mäntyjä kokoluokkaa <20cm ja 15m. Ajatuksena oli harvassa lihottaa nopeasti laatutukkia ja toimisivat samalla siemenpuina.

    Lumi katkoi kaikki 5 vuoden sisällä. Se siitä hoikkien ja pitkien puiden lihottamisesta tai mäntyjen jatkuvasta kasvatuksesta minun osaltani.

     

    Jätkä 27.6.2017, 19:23

    Kurki. Sehän meni juurikin jättöpuuideologian mukaan. puut joutuivat osittain maahan ja osa jäi pökkelöiksi. Ethän hakenut niitä jättöpuita pois?

    Timppa 27.6.2017, 19:41

    ”Vaikea uskoa, että jatkuvaan kasvatukseen vakiintuneesta metsästä voidaan hakata kerralla paljoakaan yli 100 m3/ha. Tuloja tällöin kertynee korkeintaan 5000€/ha korkeintaan 15 vuoden välein.”

    Oletpa Seppo optimistinen.  Tuo 100 m3 15 vuodessa tarkoittaisi 6,7 m3 vuodessa, mikä jatkuvan kasvatuksen metsässä on pysyvästi mahdotonta saavuttaa.  Myös hinta on optimistinen.  Oikeampi määrä olisi 60 m3/15  vuotta a 38 euroa.  Siis 2280 euroa, mistä vielä vähennettävä tarvittavat täydennysistutukset ja perkaukset.  Kestävästi voinee siis saada jatkuvan kasvatuksen metsästä enintään 100 euroa/ha/v, mistä on vähennettävä vielä metsänomistajan kiinteät kulut (tiekuluja, vakuutuksia, matkakuluja ym).  Kannattaa pitää jalat maassa.  En kyllä yhtään ihmettele metsänhoitoyhdistysten porukkaa, joka ei vapaaehtoisesti halua johtaa metsänomistajia harhaan.

    MaalaisSeppo 27.6.2017, 20:06

    Todella hyvillä maapohjilla on ehkä saatavissa ko 5000 -verot. Keskimäärin tietysti huomattavasti vähemmän hyvälläkin maapohjalla. Täydennysistuksiahan jatkuva kasvatus ei tarvitse. Jos istutetaan, kyseessä ei ole jatkuva kasvatus.

    Näätä 27.6.2017, 20:19

    En nyt ota kantaa paljonko jatkuvilla yläharvennuksilla tulee tuloa, mutta ei unohdeta MaalaisSeppon alkuperäistä kirjoitusta. Tuon siis ymmärtää niin, että ensimmäisestä yläharvennuksesta saadaan tuo 5000 €/ha. Se tuossa oli pielessä, koska metsään jäisi aivan liikaa puustoa, jotta uudistuminen käynnistyisi.

    MaalaisSeppo: ”Kun hakataan aukko, saadaan siitä esim 15000 €/ha. Kun samalle alueelle tehdään jatkuvan kasvatuksen hakkuu, saadaan n. 5000 €/ha.”

    Aivan eri asia onkin sitten keskustella, että jos metsä on päätehakkuukunnossa ja puusto on kohtalaisen samankokoista, onko siirtyminen enää jatkuvaan kasvatukseen järkevää. Mielestäni siinä tapauksessa siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen on liian pitkä tie sekä voimakas harvennus altistaa päätehakkuukelpoisen metsän tuulituhoille.

    Makarov 27.6.2017, 20:49

    Taitava metsänomistaja  pystyy hyvin hoidetulta metsätilalta realisoimaan vuosittaisen kasvun määrän joka vuosi mikäli tarvetta on. Samoin hyvin hoidetulla metsätilalla myydään joka vuosi uudistushakkuita ja erillaisia harvennuksia joista joilla on toki erihinta. Itse seuraan keskikuutio hintoja vuosittain ja ne liikkuvat 30-40€ välillä, mukana onmyös ensiharvennukset. Kemeroita ei ole huomioitu puunhintaan vaikka ensiharvennuksiin niitä saa varsin helpostikkin kun vähääkään on risukkoa alla. Hyvin hoidetulla metsätilalla kasvu on varmasti n.puolet parempaa kun jatkuvassa kasvatuksessa. Omat metsät kasvavat vuosittain 3000-4000 kiinnon vuosikasvua. Itse olen järkeillyt asian niin että vaikka jk:ssa hakataankin tukkia niin vuosittainen puumäärä on kuitenkin sen verran pienempi että häviän näillä nykyisillä keskikuutio hinnoilla tuotossa vaikka n.15% vuodessa meneekin metsienhoitoon.

    Mutta taitava metsänomistaja käyttää luontaista uudistamista hyväksi silloin kun se on järkevää. Kevät talvella hakkuutin itsekkin 10 ha alueella  varovaisen yläharvennuksen josta lähti puuta 80 m3. Tukki% oli n. 60 korvilla. Kyse on korpimaasta jossa on edellytyksiä taimettumiselle. Suosin varovaista hakkuutapaa tuulituhojen vuoksi joten seuraava väljennys on n. 10 vuoden päästä.

    Makarov 27.6.2017, 20:53

    Siis 80m3/ha lähti puuta

    mettämiäs 27.6.2017, 21:24

    Menee taas kerran hakkuutavat suloisesti sekaisin, mutta pääasia, että ollaan oman metsän hakkuutuloksiin tyytyväisiä…

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 17 18 19 … 65 66 67