› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 16 17 18 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 27.6.2017, 09:41

    Näätä.  En mielestäni mollaa sinua enkä ketään muutakaan.   Kuten itsekin totesit, että lukusi ovat oletuksia.  Siksi niillä ei ole arvoa.  Ei auta vaikka Exel olisi kuinka hallussa, jos lähtöolettamukset ovat väärät.

    Näätä 27.6.2017, 10:08

    Tuo laskentaesimerkkini oli osoitus sinulle, että lyhyempi kiertoaika ja suurempi puumäärä eivät takaa välttämättä parhainta taloudellista lopputulosta. Siinä käytin sinun mainitsemiasi hoitokuluja, itse tein oletukset kiertoajasta ja puun myyntituloista. En voi yleispätevää laskelmaa sinulle tehdä, koska se riippuu puun hinnasta, kasvupaikasta, lämpösummasta jne. Tuo laskelma kuitenkin kumosi täysin väittämäsi siitä, että istutettu taimikko tuottaa vähintään 50 % paremman tuoton.

    Ei nuo käyttämäni luvut ihan kuitenkaan tuulesta temmattuja olleet. Hiljattain tein ensiharvennuksen metsään, missä osa oli istutettua ja osa luontaisesti uudistunutta. Turhaan siis mollaat minua virtuaalitodellisuudesta.

    Vaikken ole saanut metsäalan koulutusta, on minulla ollut matkan varrella pari hyvää sparraajaa. Tärkeimmät opit heiltä ovat olleet keskittyä taloudelliseen näkökulmaan ja unohtaa mottien tavoittelu.

    MaalaisSeppo 27.6.2017, 12:31

    Luontainen uudistaminen on eri asia kuin jatkuva kasvatus.

    Itse tein juuri taimikon perkausta hakkuuaukolla, josta suunnilleen puolella alueesta on kehityskelponen luontainen taimikko. Kohde on siis jaksollisessa kasvatuksessa. Luontaiset taimet ovat reippaassa kasvussa. Jatkuvassa kasvatuksessa niidenkin kasvu olisi heikompaa.

    Verohyödyn jälkeen kulut perkauksineen ja heinäyksineen luokkaa 700 €/ha. Puun myyntitulot olisivat pitkässä juoksussa oleellisesti pienemmät jatkuvassa kasvatuksessa.

    On typerää olettaa, että jatkuvassa kasvatuksessa säästetyt uudistamiskulut (siis n 70 % kuluista verot huomioiden) voidaan sijoittaa muihin kohteisiin. Kun hakataan aukko, saadaan siitä esim 15000 €/ha. Kun samalle alueelle tehdään jatkuvan kasvatuksen hakkuu, saadaan n. 5000 €/ha. Uudistamiskulujen jälkeen aukkohakkuun tuloista jää sijoitettavaksi 9000 €/ha enemmän näihin tuottavampiin kohteisiin. Raha puhuu kylmää faktaa.

    Jätkä 27.6.2017, 13:16

    MaalaiSepon kommentti edellä on melko tyhjentävä.. Kun otetaan vielä huomioon, että jatkuvassa kasvatuksessa vapautetut ”taimet” ovat kenties kuinka vanhoja, niin niiden kasvukyky on varmasti heikompi kuin jalostettua alkuperää olevien istutustaimien taikka uudistushakkuun aikoihin syntyneillä nuorilla taimilla.

    Näätä 27.6.2017, 13:59

    MaalaisSepon kanssa enemmän kuin samaa mieltä seuraavista lauseista: ”Luontainen uudistaminen on eri asia kuin jatkuva kasvatus.” ja ”Raha puhuu kylmää faktaa.”

    En tiedä kenelle tuo MaalaisSepon viesti on kohdistettu, mutta minä olen koko ajan tuonut sitä esille, että jatkuvan kasvatuksen haaste on se, että puun hinta ei vastaa päätehakkuutuloja sekä se, että tasaikäisrakenteisen metsän muuttaminen jatkuvan kasvatuksen metsäksi kestää liian kauan. Täysin eri asia onkin, jos metsä on valmiiksi jatkuvalle kasvatukselle sopiva.

    Minun toimintatapani ei ole jatkuvaa kasvatusta vaikka yläharvennuksia ja luontaista uudistamista käytän. Yläharvennuksia tukee kannattavuus ja sillä saadaan paremmat lähtökohdat alikasvoksen syntymiselle.  Se mistä nyt olen koko ajan puhunut on alikasvoksen hyödyntäminen ja luontaisen uudistamisen täydentäminen. Siirryn siis tasarakenteiseen metsänkasvatukseen vaikka taimissa on tietysti eroa koossa ja iässä.

    MaalaisSeppo: ”Kun hakataan aukko, saadaan siitä esim 15000 €/ha. Kun samalle alueelle tehdään jatkuvan kasvatuksen hakkuu, saadaan n. 5000 €/ha.”

    Minua on syytetty virtuaalisista luvuista, mutta tuosta voi todeta suoraan, että sinulla ei taida olla omakohtaista kokemusta jatkuvan kasvatuksen hakkuista ainakaan voimakkaan yläharvennuksen osalta? Jos tuo lukujen ero on oikein niin jatkuvan kasvatuksen hakkaaja ei ole tiennyt mitä tehdä.

     

    kuusessa ollaan 27.6.2017, 15:28

    JK perusteluissa on hiukan epämääräistä puhua sen kannattavuudesta vs jaksollinen, ihan siitä syystä, ettei ole täydellisiä vertailukohtia riittävän pitkältä ajalta.

    JK ongelmakohdat tullee vastaan kolmannen tai neljännen käyntikerran jälkeen. Niitä ovat MAHDOLLISESTI laho, puustopääoman lasku heikentyneen taimivaiheen kasvun vuoksi, hoitokulujen osuus…puusta saatu hinta, kompensoiko tukkiosuuden mahdollinen nousu korjuukustannuksia, jne…

    On hyvä, että jatkuva kasvatus on vaihtoehto, mutta mustavalkoisuus ääripäiden osalta ärsyttää.

    nimim. kumpiakin kokeillut, sekä käyttävä.

    pihkatappi 27.6.2017, 17:02

    Niin samaa mieltä tuosta mustavalkoisuuden määrästä. Kosteikkopaikoille tulee alle käyttökelpoinen vaihtuva taimiaines halusi tai ei, hyödyntäminen voi onnistua hyvin tai huonosti ja kannattavuus tulee sitä kautta ja myös siitä että taimikko on jo hyvässä kasvussa, osa kuitupuu koossa, kun suuremmat tukit hakataan pois. Ihan varmasti joku onnistuu jollakin kuviolla jatkuvalla kasvatuksella paremmin kuin 20000 eur/70 vuotta, mutta valtavirta kyllä sössii tuossakin kasvatusmallissa ja jatkuvaan kasvatukseen pyrkiminen ilman olemassa olevaa kerroksellisuutta voi tulla kalliiksi. Itse en aktiivisesti pyri jatkuvaan kasvatukseen, mutta ei se minulta pois ole, jos joku sillä menestyy tai ei. No Pohjoisessa joku kuvio on sillä mallilla että ehkä käytän jatkuvaa kasvatusta, puun hinta kuitenkin ratkaisee miten päin tuo menee.

    mehtäukko 27.6.2017, 17:31

    Kyllä se noin suunnilleen menee.

    Tällaisissa mielipiteiden vaihdoissa ei pitäisi olla tärkeintä se, että asia vuorenvarmasti on näin. Näkökantojen puntarointi ja eri seikat laajassa kaaressa avaavat monen lukijan silmiä omakohtaisille työtavoille ja etenkin sen, ettei sinisilmäisesti kaikkea ”tiedettä” kannata uskoa.

    Mhy:n toimihenkilöiden kanssa keskustellessa en ole tavannut yhtään jk:n kannattajaa?!

    Syyt löytyvät arvaamattakin: kukaan sivullinen ei uskalla neuvoillaan ottaa vastuuta pieleen menneestä työmaasta.Jos esim. jk;n työmaita laitettaisiin ketjuun, siinä voi aikataulut ropista ja lumitalvella linkomies työllistyä.

    Puuki 27.6.2017, 17:52

    Ei ole ihmekään että jk:n hakkuissa kantohinta laskee suht. paljon, kun niissä korjuissa joutuu varomaan tavallista enemmän jäävää puustoa eikä useimmilla motokuskeilla ole kokemusta ko. hakkuutavasta. Aikaa menee helposti paljon , jos hyvän jäljen aikoo jättää. Koulutusta hakkuisiin on kuitenkin varmaan miltei jokainen firma jonkin verran antanut (?).  Kokemuksen kautta osa hakkuuyrittäjistä erikoistuu luultavasti myös jk-hakkuisiin jos ne yleistyy enemmälti.  Hyvä lisä jk on metsänkasvatukseen , mutta vain sille sopivilla kohteilla taloudellisesti kannattavaa ja mo:en omien toiveiden mukaan tietysti pitää tehdä. Joskus esim. maisema-arvot on tärkeimpiä ja kauneus on katsojan silmissä metsäluonnossakin.

    Helposti mennään äärimmäisyyksiin mielipiteissä ja lausutaan omituisia väittämiä julkisuudessakin. Inhimillinen tekijä-ohjelmassa ns. asiantuntija kertoi kuinka tasaikäiskasvatus on huono malli koska hakkuutuloja saa vasta 70 vuoden päästä edellisen hakkuun jälkeen ja jatkuvassa voi poimia puita silloin tällöin. Ei siinä ollut kyllä oikein asiaa kuin vähän siteeksi. Mutta kukin tavallaan…

     

     

    MaalaisSeppo 27.6.2017, 18:38

    Metsän kehittyminen vakiintuneeksi jatkuvan kasvatuksen metsäksi kestää varmaankin vähintään 50 vuotta. Vakiintuneessa jatkuvan kasvatuksen metsässä on eri kokoisia puita, jolloin puuston määrä on huomattavasti pienempi kuin jaksollisessa päätehakkuukypsässä metsässä. Vaikea uskoa, että jatkuvaan kasvatukseen vakiintuneesta metsästä voidaan hakata kerralla paljoakaan yli 100 m3/ha. Tuloja tällöin kertynee korkeintaan 5000€/ha korkeintaan 15 vuoden välein.

    Jos alkupuuston määrä on suuri, siirtymisvaiheessa jaksollisesta jatkuvaan voi ehkä ensimmäisessä hakkuussa tulla hieman enemmän tuloja, mutta kyseessä ei vielä ole jatkuvan kasvatuksen metsä. Vasta vuosikymmenien jälkeen nähdään jatkuvan kasvatuksen mielekkyys.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 16 17 18 … 65 66 67