Kyllähän se on niin että ainakin täällä keskisessä suomessa kun taimikko perustetaan kunnolla ja maa muokataan ohjeiden mukaan niin taimien lähtö on 100 %. Poikkeuksena voi olla jokin myyrävuosi mutta ainakin täällä viimeiset viisi vuotta kun olen taimia maahan lätkinyt niin hyvin ovat lähteneet. Minusta metsän perustaminen nykyohjeilla onnistuu lähes aina. On ihan sama kylvääkö vai istuttaako  kunhan maapohja ja muokkaustapa ovat oikeat. Se on sitten eri asia tuhoaako työnsä jäljen sitten raivauksilla niin riippuu ihan metsänomistajasta.  En usko että kenekään joka asiaa järkevästi ajattelee niin metsänhoitotöidenosuus ole niin suuri että se estää kunnon taimikon perustamisen. On tähän niin paljon tungettu halpatyövoimaa (metsurit) sekä valtion tukieuroja.

”. Mutta heti kun puhutaan luontaisesta uudistamisesta ja jatkuvasta kasvatuksesta niin taudit, tuhot jne. tulevat mukaan keskusteluun…”

Eipä niitä tarvitse ottaa huomioon, sillä jaksollisen kannattavuus on vähintään 50 % parempaa, vaikka siinä on joskus tuhoja.

Olen moneen kertaan selvittänyt asian, mutta ehkä kertaus on oppimisen äiti.  Kuten tiedetään päätehakkuusta saa paremman hinnan kuin harvennuksista.  Meillä ero vaihtelee hehtaaria kohden rajoissa 1600-2600 euroa siis päätehakkuun eduksi.  Jos oletetaan keskiarvoksi vaikka 2000 euroa, niin sillä saa taimikon ja kaksi harvennusta.  En siis joudu sijoittamaan ”omaa rahaa”. Kuten Emil Vesterinen jo yli 100 vuotta sitten tiesi, kaikkia taimikoita on hoidettava, jotta saa syntymään kunnon metsän.  Niin myös jatkuvassa kasvatuksessa.  Siinä tarvitaan täydennysistutuksia ja perkauksia.  Ne joutuu Näätä maksamaan huonommista myyntituloistaan.  Menot ovat helposti puolet jaksollisen kasvatuksen menoista, siis 1000 euroa/ha, eikä niitä vähennä Kemera-tuki, jota jatkuvaan kasvatukseen ei saa.

Ratkaiseva ero on kuitenkin metsänkasvussa.  Meillä metsät kasvoivat jatkuvan kasvatuksen aikaan 3,2 m3/ha/v.  Olettaisin, että tuo taimikoiden parempi hoito nostaisi niiden kasvun tasolle 4 m3/ha/v.  Jaksollisessa meillä kasvu on nykyään ”vain” 5,1 m3/ha/v.  (Johtuu siitä, että miellä on vielä runsaasti hakkaamattomia hitaasti kasvavia vanhoja metsiä)  Kun saadaan kaikki metsät tavoitteiden mukaiseen kuntoon, niin siementen ja taimien jalostushyöty huomioon ottaen päästäneen  tasolle 6,5 m3/ha/v, mikä on meillä nykyään 0-50-vuotiaiden metsien keskikasvu.   (Meillä ei ole soita, joiden ojituksen vaikutus näkyy valtakunnan tilastossa)

Siis en ole käyttänyt mitään korkokantaa jaksollisen kasvatuksen uudistuskuluille, koska en joutunut sijoittamaan niihin rahaa verrattuna jatkuvaan kasvatuksen.  Tarkoitin siis, että metsätaloudesta jaksollisessa kasvatuksessa saatava nettotulo on edellä esitetyn perusteella erittäin varovaisestikin arvioituna 50 % suurempi kuin jatkuvassa kasvatuksessa, silloin kun ollaan saavutettu tavoitteiden mukainen lopputilanne eli kaikkia ikäluokkia on yhtä paljon.

Lapin tilanteeseen en osaa ottaa selvää kantaa.  Kyllä 4-tien varrella näkyy kuitenkin aika hyvännäköisiä männiköitä.  Selvä tietenkin on se, että Lapissa hoitotöihin kuluu suhteessa suurempi osa myyntituloista.  Huonompi tuotto sitten vastapainoksi pudottaa metsähehtaarin hintaa verrattuna Metsä-Suomeen.  Tämä tasoittaa kannattavuuseroja. Epäilemättä Lapista löytyy runsaastikin metsiä, joiden käsittely on taloudellisessa mielessä haastavaa, kun tavoitteeksi otetaan se, ettei metsää hävitetä.  Kaikessa metsätalouden kannattavuustarkastelussa tulee kuitenkin  ottaa huomioon myös tasearvon muutos.  Muuten pettää itseään.  Se on sama kuin kusisi housuihinsa talvipakkasella.

Oletko Näätä siis kanssani samaa mieltä?

Sen verran tiedoksi Näätä, että se 1000 euroa/ha taimikonhoitokuluja muodostuu vähäisestä määrästä täydennysistutusta ja kahdesta perkauksesta.  Sen verran on tullut tehtyä myös pienaukkoja, että tiedän niiden perkausten vievän lähes yhtä paljon aikaa kuin tavallisen taimikon perkauksen.  Kuten tiedät niihin ei saa euroakaan Kemera-tukea.  En toki ottanut sitä huomioon jaksollisessakaan kasvatuksessa.

Sellainenkin ”koeala” on, jossa aukko tehtiin reilun 20 vuotta sitten, mutta Valtio halusi sen Naturaan. Sille ei tehty siis mitään.   Arvaapa mitä siellä nyt kasvaa.

Voi laskea miten vaan niitä hakkuiden viivästymisiä, mutta voit olla varma, että aina sinun systeemissä hakkuumäärät ovat vähäiset.  Minä en arvaile vaan laskelmat perustuvat luonnosta tehtyihin  havaintoihin.  Sinulla taas ”virtuaalitodellisuutta”