Keskustelut Metsänhoito Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 662)
  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

  • Metsuri motokuski

    Kyllähän se on niin että ainakin täällä keskisessä suomessa kun taimikko perustetaan kunnolla ja maa muokataan ohjeiden mukaan niin taimien lähtö on 100 %. Poikkeuksena voi olla jokin myyrävuosi mutta ainakin täällä viimeiset viisi vuotta kun olen taimia maahan lätkinyt niin hyvin ovat lähteneet. Minusta metsän perustaminen nykyohjeilla onnistuu lähes aina. On ihan sama kylvääkö vai istuttaako  kunhan maapohja ja muokkaustapa ovat oikeat. Se on sitten eri asia tuhoaako työnsä jäljen sitten raivauksilla niin riippuu ihan metsänomistajasta.  En usko että kenekään joka asiaa järkevästi ajattelee niin metsänhoitotöidenosuus ole niin suuri että se estää kunnon taimikon perustamisen. On tähän niin paljon tungettu halpatyövoimaa (metsurit) sekä valtion tukieuroja.

    Näätä

    Metsuri motokuski: ”En usko että kenekään joka asiaa järkevästi ajattelee niin metsänhoitotöidenosuus ole niin suuri että se estää kunnon taimikon perustamisen”

    Sinä siis tyrmäät aiemmin kirjoittamani väittämän (kukaan muu ei ole sitä toistaiseksi tehnyt): ”Muistakaa, että sen istutetun taimikon tulee tuottaa vähintään sama kuin luontaisesti syntyvän taimikon sekä sen vaihtoehtoisen sijoituksen!”

    Palstalla kyllä puhutaan hirvistä, myyristä, tuomiruosteista, mustakoroista jne., joten en lähtisi 100 % varmuutta antamaan istutetullekaan taimikolle. Mutta heti kun puhutaan luontaisesta uudistamisesta ja jatkuvasta kasvatuksesta niin taudit, tuhot jne. tulevat mukaan keskusteluun…

     

    Timppa

    ”. Mutta heti kun puhutaan luontaisesta uudistamisesta ja jatkuvasta kasvatuksesta niin taudit, tuhot jne. tulevat mukaan keskusteluun…”

    Eipä niitä tarvitse ottaa huomioon, sillä jaksollisen kannattavuus on vähintään 50 % parempaa, vaikka siinä on joskus tuhoja.

    Näätä

    Timppa: ”Eipä niitä tarvitse ottaa huomioon, sillä jaksollisen kannattavuus on vähintään 50 % parempaa, vaikka siinä on joskus tuhoja.”

    Mitenköhän tuon termin ”parempaa” määrittelet? Tarkoitatko sillä taloudellisesti kannattavampaa, nopeampaa kiertoaikaa, suurempaa puumäärän saantia vai jotain muuta? Nämä kun eivät ole suoraan verrannollisia toisiinsa. Voisit myös laittaa hieman laskelmia kun kerran noin tarkan luvun osaat sanoa. Onko laskelmasi yleispätevä Etelä-Suomen OMT-metsään kuin Lapin CIT-metsään? Mitä korkokantaa olet laskelmassasi käyttänyt?

    Timppa

    Olen moneen kertaan selvittänyt asian, mutta ehkä kertaus on oppimisen äiti.  Kuten tiedetään päätehakkuusta saa paremman hinnan kuin harvennuksista.  Meillä ero vaihtelee hehtaaria kohden rajoissa 1600-2600 euroa siis päätehakkuun eduksi.  Jos oletetaan keskiarvoksi vaikka 2000 euroa, niin sillä saa taimikon ja kaksi harvennusta.  En siis joudu sijoittamaan ”omaa rahaa”. Kuten Emil Vesterinen jo yli 100 vuotta sitten tiesi, kaikkia taimikoita on hoidettava, jotta saa syntymään kunnon metsän.  Niin myös jatkuvassa kasvatuksessa.  Siinä tarvitaan täydennysistutuksia ja perkauksia.  Ne joutuu Näätä maksamaan huonommista myyntituloistaan.  Menot ovat helposti puolet jaksollisen kasvatuksen menoista, siis 1000 euroa/ha, eikä niitä vähennä Kemera-tuki, jota jatkuvaan kasvatukseen ei saa.

    Ratkaiseva ero on kuitenkin metsänkasvussa.  Meillä metsät kasvoivat jatkuvan kasvatuksen aikaan 3,2 m3/ha/v.  Olettaisin, että tuo taimikoiden parempi hoito nostaisi niiden kasvun tasolle 4 m3/ha/v.  Jaksollisessa meillä kasvu on nykyään ”vain” 5,1 m3/ha/v.  (Johtuu siitä, että miellä on vielä runsaasti hakkaamattomia hitaasti kasvavia vanhoja metsiä)  Kun saadaan kaikki metsät tavoitteiden mukaiseen kuntoon, niin siementen ja taimien jalostushyöty huomioon ottaen päästäneen  tasolle 6,5 m3/ha/v, mikä on meillä nykyään 0-50-vuotiaiden metsien keskikasvu.   (Meillä ei ole soita, joiden ojituksen vaikutus näkyy valtakunnan tilastossa)

    Siis en ole käyttänyt mitään korkokantaa jaksollisen kasvatuksen uudistuskuluille, koska en joutunut sijoittamaan niihin rahaa verrattuna jatkuvaan kasvatuksen.  Tarkoitin siis, että metsätaloudesta jaksollisessa kasvatuksessa saatava nettotulo on edellä esitetyn perusteella erittäin varovaisestikin arvioituna 50 % suurempi kuin jatkuvassa kasvatuksessa, silloin kun ollaan saavutettu tavoitteiden mukainen lopputilanne eli kaikkia ikäluokkia on yhtä paljon.

    Lapin tilanteeseen en osaa ottaa selvää kantaa.  Kyllä 4-tien varrella näkyy kuitenkin aika hyvännäköisiä männiköitä.  Selvä tietenkin on se, että Lapissa hoitotöihin kuluu suhteessa suurempi osa myyntituloista.  Huonompi tuotto sitten vastapainoksi pudottaa metsähehtaarin hintaa verrattuna Metsä-Suomeen.  Tämä tasoittaa kannattavuuseroja. Epäilemättä Lapista löytyy runsaastikin metsiä, joiden käsittely on taloudellisessa mielessä haastavaa, kun tavoitteeksi otetaan se, ettei metsää hävitetä.  Kaikessa metsätalouden kannattavuustarkastelussa tulee kuitenkin  ottaa huomioon myös tasearvon muutos.  Muuten pettää itseään.  Se on sama kuin kusisi housuihinsa talvipakkasella.

    Näätä

    Timppa: ”Siis en ole käyttänyt mitään korkokantaa jaksollisen kasvatuksen uudistuskuluille, koska en joutunut sijoittamaan niihin rahaa verrattuna jatkuvaan kasvatuksen.  Tarkoitin siis, että metsätaloudesta jaksollisessa kasvatuksessa saatava nettotulo on edellä esitetyn perusteella erittäin varovaisestikin arvioituna 50 % suurempi kuin jatkuvassa kasvatuksessa, silloin kun ollaan saavutettu tavoitteiden mukainen lopputilanne eli kaikkia ikäluokkia on yhtä paljon.”

    Tuossapa se oleellinen tulikin…

    Timppa

    Oletko Näätä siis kanssani samaa mieltä?

    Näätä

    Täysin eri linjoilla :). Huijaat itseäsi jos viet tänään euron pankkiin ja haet sen sieltä 50 vuoden päästä ja luulet tehneesi voittoa.

    Olet tuossa yllä myös tehnyt seuraavan oletuksen: ”Menot ovat helposti puolet jaksollisen kasvatuksen menoista, siis 1000 euroa/ha, eikä niitä vähennä Kemera-tuki, jota jatkuvaan kasvatukseen ei saa.”. On se kumma jos kaikkineen ennakkoraivuineen, maanmuokkauksineen, istutuksineen, heinäyksiin, taimikonhoitoineen kustannukset ovat X euroa ja sitten jos käydään tekemässä täydennysistutusta niin se maksaakin 0,5X.

    Tein myös oletuksia ja laskelmia. Oletuksena käytin, että luontaisen uudistamisen myötä ensiharvennus tulisi 5 vuotta myöhemmin, toinen harvennus 8 vuotta myöhemmin ja päätehakkuu 12 vuotta myöhemmin verrattuna taimikon istuttamiseen ja hoitotöineen antamillasi euroilla. Lisäksi huomioin, että luontaisen uudistamisen myötä syntyneessä metsässä ensiharvennuksessa puun myyntitulot ovat 10 % pienemmät, toisessa harvennuksessa 20 % pienemmät ja päätehakkuussa 30 % pienemmät verrattuna istutettuun taimikkoon. Osaat jo varmaan arvata, että pienillä laskentakoroilla istutus on kannattavaa, mutta uskotko, että kun korkoa nostetaan niin tilanne muuttuu? Jos et niin suosittelen tutustumaan excelin ja koronlaskennan saloihin…

    Timppa

    Sen verran tiedoksi Näätä, että se 1000 euroa/ha taimikonhoitokuluja muodostuu vähäisestä määrästä täydennysistutusta ja kahdesta perkauksesta.  Sen verran on tullut tehtyä myös pienaukkoja, että tiedän niiden perkausten vievän lähes yhtä paljon aikaa kuin tavallisen taimikon perkauksen.  Kuten tiedät niihin ei saa euroakaan Kemera-tukea.  En toki ottanut sitä huomioon jaksollisessakaan kasvatuksessa.

    Sellainenkin ”koeala” on, jossa aukko tehtiin reilun 20 vuotta sitten, mutta Valtio halusi sen Naturaan. Sille ei tehty siis mitään.   Arvaapa mitä siellä nyt kasvaa.

    Voi laskea miten vaan niitä hakkuiden viivästymisiä, mutta voit olla varma, että aina sinun systeemissä hakkuumäärät ovat vähäiset.  Minä en arvaile vaan laskelmat perustuvat luonnosta tehtyihin  havaintoihin.  Sinulla taas ”virtuaalitodellisuutta”

    Näätä

    Timppa: ”Minä en arvaile vaan laskelmat perustuvat luonnosta tehtyihin  havaintoihin.  Sinulla taas ”virtuaalitodellisuutta””

    Kun perusteluita ei enää keksitä niin lähdetään sitten syyttelemään ja mollaamaan. Minä pystyn puhumaan ihan omien kokemusten pohjalta. En ole metsätalouden koulutusta saanut, mutta kannattavuuslaskenta on hallussa.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 662)