› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 14 15 16 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Näätä 25.6.2017, 20:23

    Visakallo, metsäsi taitavat sijaita etelässä? Kyllä Pohjois-Suomessa kivennäismaillakin alkaa kannattavuus kärsiä, jos taimikkoa lähdetään perustamaan alusta alkaen, riippuen toki laskentakorosta.

     

    Timppa 25.6.2017, 21:12

    Johan se Emil Vesterinen tiesi, että taimikoita syntyy luontaisesti tai keinollisesti, istuttaen tai kylväen.   Tiesi senkin, että niitä tarvitsee usein täydentää.  Kuten täällä on todettu, niin ei se taimikon perustaminen hirveän kallista ole, kun vielä tiedetään, että kulut saa vähentää verotuksessa.  Täytyy olla todella ökyisäntä, joka verotuksen jälkeen jääneillä istutuskuluilla asuntoja ostelee.  Luulisin, että sellaiset huolehtivat omaisuudestaan ja siis myös kunnollisesta taimikon perustamisesta.

    Ammatissa toimiessani opin sen, että kaikkein kalleinta on yrittää tehdä halvalla.   Jotta saa kunnon tuloksen aikaan, joutuu kyllä tekemään myös sen kalliin version.  Täytyy kyllä olla tosi hyvä ammattilainen, että jatkuvasti saa hyvän uudistustuloksen ilman mitään panostusta.

    Jovain 26.6.2017, 08:17

    Se kauneus on usein katsojan silmissä. Mitä järkeä on jakaa metsänhoito ääripäihin, pitää jaksollinen ja jatkuvakasvatus tiukasti erillään. Siihen täytyy olla jokin erityinen syy, joka lähtee jostain muualta kuin metsänhoidosta? Sillä samoja (eri) metsähoitomuotoja voidaan toteuttaa samassa metsässä. Sitäkin täällä on pyritty avaamaan, mutta heikoin tuloksin.

    Tässä mielessä raati on jämähtänyt paikoilleen, ainakin tämän palstan raati on kaivautunut tiukasti poteroihinsa.

    Esim. hyvää metsänhoitoa ei ole, eikä fifhti fihfti tarkoita sitä, että hinnoittelulla ohjataan metsähoitoa teollisuuden ja konemiesten toivomalla tavalla. Hinnasta kymppi pois, näin se taksakirja ohjeistaa ja hups. ollaan tilanteessa, jota ei toivoisi olevan.

    Hyvin äkkiä ollaan tilanteessa, jossa palvelut ja kauppamuoto ratkaisevat mitä tehdään. Jätkälle vaan tiedoksi, että hankintakauppa ei ole vaihtoehto pystykaupalle, ja että pystykauppa on se kauppamuoto, jolla metsänomistajat on suljettu ulkopuolelle.

     

     

     

    Jätkä 26.6.2017, 08:31

    HekoHeko. Vieläkin tehdään pystykauppoja, joissa puun myyjä palkkaa vastaan tekee puunkorjuun sovotussa aikataulussa.

    On sopimuksia, jossa puunmyyjällä on diili ajaa yhtiön hakkuuttamat puut varastolle. On myös mahdollista, että – varsinkin talvella, MO hakkaa puutavarat valmiiksi ja yhtiön kone ajaa ne pois.

    Ketään ei olla suljettu pois puukaupoista. MO:t vaan eivät yleensä pysy sopimuksissa aikataulullisesti, eikä omistajan tekemät tukit ole laadultaan sovitun kaltaisia.

    Timppa 26.6.2017, 09:13

    ”Esim. hyvää metsänhoitoa ei ole, eikä fifhti fihfti tarkoita sitä, että hinnoittelulla ohjataan metsähoitoa teollisuuden ja konemiesten toivomalla tavalla.”

    Mitähän tämä käytännössä tarkoittaa?   Kyllä meillä metsien hoidossa lähdetään luonnon  ehdoilla.  En sinänsä näe mitään pahaa siinäkään, että otetaan asiakkaan toiveet huomioon.  Niinhän jokainen yrittäjä tekee.  Tai pian on entinen yrittäjä.

    On se onni, ettei tarvitse itse huolehtia hakkuista.  Näin varmasti ylivoimainen osuus minun tavallani ajattelee.   Jos hakkuiden järjestäminen olisi ollut metsänomistajien vastuulla, niin eipä Suomessa olisi nykyistä huippuunsa viritettyä korjuuketjua.  Eipä näin laajaa teollisuuttakaan. Metsänhoitoon ei olisi panostettu.  Ei olisi nykyistä puuvarantoa hiilinieluna.  Suomi olisi ratkaisevasti köyhempi maa.  Metsänomistajien tulot olisivat vain murto-osa nykyisistä.  Ehkä se olisi Jovainin mieleen.

    Jovain 26.6.2017, 09:29

    Timppa ei se ole metsänomistajien vastuulla hakkuiden järjestäminen, jos metsänomistajat hyväksytään mukaan. Metsäosasto se on, niin kuin tälläkin hetkellä.

    Timppa 26.6.2017, 09:37

    Nyt menin lopullisesti ulalle.  Tarkoitatko Jovain, että kaikki metsänomistajat pomottaisivat yhtä aikaa jonkun metsäyhtiön metsäosastoa.  Siinä sitä korjuuesimiehillä olisi ihmettelemistä.  Ja erilaisiin viesteihin vastaamista.  Taitaisivat varsinaiset työt jäädä tekemättä.

    Tolopainen 26.6.2017, 11:18

    Nykyisin tehdään paljon puukauppoja, joiden kate on nollan lähella, jotkut jopa alle. Toiminta on tehokasta, mutta metsänomistajan tilipussi ei paljon kasva, jos antaa ensiharvennuksen yhtöiön hoidettavaksi, helppoudella on hintansa. Metsänhoito ei nykyisin paljon eroa sijoitussalkun hoidosta, jos ei itse halua mitään tehdä.

    Timppa 26.6.2017, 11:35

    Viime vuonna tehdyssä kaupassa ensiharvennuspuusta saatiin bonuksineen 12,50 euroa kuutiolta.  Paljon tai vähän, sen saa jokainen päättää.  Sen tiedän, ettei meidän porukasta kenestäkään ole niitä puita omatoimisesti hakkaamaan.  Ei siis ole vaihtoehtoa.  Sijoitussalkun hoitoon taas on lukemattomia vaihtoehtoja.  Yleensä siinä omatoimisuus kannattaa.

    mehtäukko 26.6.2017, 13:32

    ”Hinnoittelulla ohjataan teollisuuden ja konemiesten toivomalla tavalla..”

    Mistä löytyy ne löysät??

    Sahateollisuus on jo kauan vaikeroinut huonolla katteella.

    Konemiesten työllisyys, taksataso ja kustannusrakenne ovat siinä jamassa, että eipä ole juhlaa.Lisäksi monenmoista lisätyötä on sälytetty ilman korvausta.

    Mo:t eivät kummoisia kehu harvennustileistä, mutta ne on vain tehtävä ja teetettävä.

    Jos vielä tekemällä tehdään hommat hankaliksi, tyhjän saa pyytämättä joka osapuoli.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 14 15 16 … 65 66 67