Timppa: ”En kyllä ymmärrä miksi näin päivänselvää asiaa joidenkin  pitää yrittää kiistää.”

Kukaan ei kiistä, etteikö 80 vuoden päästä olisi perillisilläsi tai heidän perillisillään hieno metsä hakattavana. Mutta kumpikaan meistä ei osaa ennustaa paljonko tuolloin tai välillä tapahtuvissa harvennushakkuissa saadaan myyntituloja. Lähivuosien taimikon perustamiskustannukset ja taimikonhoitotoimenpiteiden kustannukset osaamme aika tarkastikin ennustaa. Asia mikä ei ole päivänselvää, on se, että onko taimikon istuttaminen taloudellisesti kannattavin ratkaisu. Kyllä sinne 80 vuodessa muutakin kuin heinikkoa syntyy, vaikka palstalla muuta väitetäänkin.

Päivänselvä asia on se, että saamme vuosittain myymistämme avohakkuista niiden paremman hinnan vuoksi uudistuskuluihin käyttämämme rahat verrattuna jatkuvien harvennusten hintoihin.

Rehevillä mailla istutus on ainut mahdollinen vaihtoehto kunnollisen metsän perustamiseksi.  Toki aina jotain kasvaa, mutta sehän on ryöstöviljelyä, jos jälkipolville jätetään huonompi metsä kuin mitä aukossa kasvoi.  Kuka sellaista haluaisi?  Näätäkö?

Karuilla mailla on mahdollista käyttää luontaista uudistamista tai kylvöä sen mukaan millaisiin lopputuloksiin haluaa päästä.   Itse näen tilanteen sellaisena, että pyritään saamaan jalostushyöty kylvösiemenillä.

Tässä jaksottaisessa uudistusjärjestelmässä ei tarvitse ennustaa mitään.   Riittää, että osaa valita kullekin maapohjalle sopivan uudistustavan.

Jatkan tuohon jätkän kommenttiin,että ei ole pitkäkään aika siitä , kun neuvottiin metsänomistajia raivaamaan hakkuualue koneellisen harvennuksen JÄLKEEN, että alueelle saadaan kemerat . Kenenkään mieleen ei tullut tehdä raivausta ennen hakkuuta , jolloin siitä olisi ollut jotain todellista hyötyä . Huonosti suunnattu tuki tukee vääriä valintoja ja on kokonaistaloudellisesti kelvoton vaihtoehto . Virheistä ja laiminlyönneistä tulee jokaisen kantaa henkilökohtainen vaastuu. Niistä ei ainakaan pidä palkita .

Timpan ja Jätkän ajatusmaailmassa asetukset ovat kohdallaan . Tulevaisuuteen on ainakin pyrittävä panostamaan .

Kyseessä ei pitäisi olla mitenkään poikkeuksellinen tai ylivoimainen asia . Teollisuus investoi tulevaisuutta silmällä pitäen. Asuntoja rakennetaan uusille sukupolville . Liikenneväylätkin tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin . Miksi metsä olisi poikkeus ? Vapailta markknoilta ostetun ”halvan” taimikonkin on joku istuttanut tai kylvänyt . Tuotantopanoksia on siihenkin käytetty vaikka” jovain ”on onnistunut palstaan pilkkahinnalla ostamaan . Rusinoita pullasta noukkimalla ei kovin pitkälle pötkitä .

Voihan sitä kustannuksia verrata noinkin. Melkein oikein oli Mm:n lukemat; kemeratuki on nykyään verollista eli vähän nousee kustannukset tuosta.

Hyväkasvuisilla kohteilla kannattaa sijoittaa mm. hyviin taimiin joilla saa nopeutettua kasvua. Mutta jos saman sijoitukset tekee alueella, jossa kasvu on esim. 1/3-osa siitä , niin kauan saa odotella että sijoitus tulisi takaisin. Esim.luontaisen uudistamisen ja viljelyn yhdistäminen on silloin useimmiten järkevämpää kuin kalliin uudistamisketjun käyttäminen.

Olen aika monta luontaisesti syntynyttä taimikkoa auttanut tähän maailmaan ja vastaavasti aika monta kylvänyt ja istuttanut, eli vertailumateriaalia on käytettävissä. Ainostaan karummilla ja suoperäisillä mäntymailla luontaisesti syntynyt männyntaimikko pystyy jotenkuten kilpailemaan edullisuudellaan. Muulla maapohjalla tai puulajilla näin ei tapahdu.