› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 11 12 13 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 20.6.2017, 19:17

    Nuo ”Määrämittahakkuut” oli tietenkin luonnollinen seuraus sillosesta puun tarpeesta, jolloin sahat ostivat vain järeää tukkia, eikä kuiduttavaa teollisuutta ollut. Pientä puuta käytettiin vain tervanpolttoon ja polttopuuksi.

    Nyt on lähes tilanne, jossa siedettävää hintaa maksetaan tukista, kuidusta ei juuri mitään, eikä suurta määrää hakata.

    Totuus puunjalostuksesta on kuitenkin, että sahaaminen tuottaa heikonlaisesti, selluntuottaminen on hyvää tienestiä, niin hyvää, että rahat pitää saada oikein hyvään talteen. Kuitenkaan ei haluta ostaa liikaa kuitupuuta kotimaasta, että voidaan hintaa pitää alhaisena.

    Pienten runkojen käyttöä pitää kuitenkin saada lisättyä, muuten me emme pysty tuottamaan järeää puuta.

    pihkatappi 20.6.2017, 19:22

    Eli hyvähänhän se on, kun saa käsitellä metsiään vapaammin. Valitettavasti liian suurien hirvikarjojen takia taimikoiden perustaminen on joissain paikoissa pöljyyttä. Voi vain miettiä, mitkä voimat ajavat nyt yli suuren hirvikarjan ylläpitoa ja ratkaisukin on olemassa, jatkuvan kasvatuksen metsissä ei hirvituhoja liiemmin ole. Ampukaa ne sarviäät vähiin, ei YLE tee propagandaa, se on faktaa että on pitäjiä, missä mäntyä ei kannata varmuudella istuttaa ja maannousema on samalla vaivana.

    Timppa 20.6.2017, 19:47

    ” jatkuvan kasvatuksen metsissä ei hirvituhoja liiemmin ole.”

    Eipä tietenkään, jos ei ole syötävää mäntytaimikkoa.  Jos kuitenkin sattuu sitä mäntytaimikkoa löytymään, niin silloin se varjossa kasvaneena maistuu hirville paremmin kuin aukossa kasvanut.

    Tolopainen 20.6.2017, 19:55

    Muokatussa maassa kasvavat taimet ovat hirville mieluisimpia. Puu kasvaa nopeammin ja neulaset rehevämpiä.

    pihkatappi 20.6.2017, 19:56

    Taitaa tämä ylisuuren hirvikarjan ylläpito olla suunnitelmallista jaksollisen kasvatuksen alasajoa. Helppo suositella metsänkasvatusta, ilman hirvituhoja, jos niistä hirvituhoista on kokemusta. Viher-vasemmistolaiset nauravat partaansa kun hommat hoituvat ja pökkelöpuita on kohta metsät täynnä.

    Ja jos teet pienaukon ja siellä mäntyjä katkotaan, niin paljonkos sitä olikaan investoitu siihen metsikön perustamiseen.

    pihkatappi 20.6.2017, 19:57

    Tolopaisen kanssa samaa mieltä. Tiettyjä ravinteita on neulasissa ilmeisesti enempi ja siten ovat maukkaampia.

    Timppa 20.6.2017, 22:05

    Turha teidän kanssa on inttää, mutta erityisesti syödään aukon reunoilla mäntyjen katveessa olevat taimet.  Itselläni on sellainen havainto, että suojuspuuasennossa olleesta männiköstä syötiin taimia, mutta vieressä olleesta aukosta ei.  Tällaisen havainnon oli joku muukin näille sivuille kirjoittaja tehnyt.

    Ei kiirettä. 21.6.2017, 12:46

    Niin ja turha on inttää hirvistä!.Jos metsänomistaja ei viitti sen vertaa vaivautua että osallistuu omalla panoksellaan metsästykseen vaan odottaa toisen sen tekevän sen puolestaan..Meillä pääsee porukkaan jokainen maanomistaja,oli pyssyä eli ei.

    Mutta eipä näy kuin yksi nainen.

     

    pihkatappi 21.6.2017, 16:22

    Minusta asia ei ole ollenkaan niin että metsänomistajan pitäisi katsoa peiliin, jos ei ehdi joka seurueen jahteihin osallistumaan. Maat on vuokrattu metsästysseuralle ja usein vielä ilmaiseksi, jotta saavat metsästää ja pitää riistakannat kunnossa ja kohtuullisina. Mielestäni metsästysseuran ja metsänomistajan sopimus siis velvoittaa metsästysseuran pitämään esimerkiksi hirvikannan puntuotannon kannalta riittävän alhaisella tasolla, näinhän ei kaikissa metsästysseuroissa kuitenkaan ajatella ja vaikka ajateltaisiinkin niin lupia ei myönnetä tarpeeksi.

    Ei kiirettä. 21.6.2017, 16:56

    Pihkatappi!.Pitää vähä rajoittaa sitä omistamisen autuutta,että pystyy sitä hallitsemaan.

    Ei täälläkään kitistä,vaikka on juhannus ja räntää sattaa.Vai pitäskö mielestäsi?.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 11 12 13 … 65 66 67