› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 9 10 11 … 65 66 67

  • Jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä

    Lähetetty: 6.5.2017, 14:45

    Ainakin Puukin kanssa on ollut kekustelua tuosta, että miten määritellään jatkuva kasvatus, erirakenteinen kasvatus ja peitteinen kasvatus. Myös kannattavuus on ollut puheena. Aihe on mielenkiintoinen, etenkin kannattavuus, ja tässä yksi näkökulma vielä asiaan:

    Vastikään oli Sauli valkosen innoittamana keskustelua männikön jatkuvasta kasvatuksesta. Kun tiedetään, että männikkö uudistuu luontaisesti siemenpuuhakkuulla, käytetään sitä myös jatkuvassa kasvatuksessa. Kun/ jos siemenpuut poistetaan, on jäljellä taimikko. Onko tämä peitteistä metsätaloutta tai jatkuvaa kasvatusta?

    Aika hyvän vastauksen antaa Timo Pukkala videolla, jossa hän esittelee omia metsiään. Männikkökangas on käsitelty määrämittahyläharvennuksella niin, että kaikki rk läimitalta alle 22cm puut on jätetty. Näin metsään on syntynyt siemenpuuhakkuuta muistuttavia alueita, suojuspuualoja ja tiheämpiä alueita, joissa puusto on pienempikokoista.

    Taimettuminen on käynnissä, varsinkin ajourilla ja jäävän puuston arvonkasvu on erittäin hyvä.

    Metsä on tasaikäinen, mutta muuttuu paikoin erirakenteiseksi ja paikoin kaksijaksoiseksi. Seuraavassa hakkuussa  taimien päältä tehdään ylispuiden poistoa ja tiheämmässä osassa taas yläharvennusta.

    Metsä siis pysyi peitteisenä ja metsästä kerättiin vain arvonkasvun ohittaneita runkoja. Jos olisi tehty alaharvennus, olisi käytännössä poistettu nuo arvonkasvultaan parhaat puut, lihotettu valtapuita vielä vähän ja tehty avohakkuu.

    Tässä vielä linkki:

    Aiheena jatkuvan kasvatuksen kannattavuus ja optimointi.

    Tekijä
    Klapikone
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • r.ritva 19.6.2017, 11:03

    jätkä hyvä,että valaisit.Siis kantoon on vartettu tämä latvapuoli puusta.Ymmärsinkö nyt oikein.Tuossa tilaisuudessa olisi ollut hyvä jakaa prosyyria menetelmästä.

    En jättänyt kertomatta vaan esittelyssä menee tietysti monta juttua ellei tunne laajemmin asiaa ennen.

    Voisi olla metsälehden jutun arvoinen.Miten lienee vai kuuluvatko -yritys-salaisuuksien-piikkiin.

    Pete 19.6.2017, 15:05

    Miksei omt-kuusikko pala useamman hehtaarin alalta? Voimakas metsäpalohan etenee latvapalona ja jos olosuhteet ovat otolliset niin rutikuiva omt-kuusikon latvus ottaa tulta siinä missä kuivempi männikkökin. Kuusikossa palo todennäköisesti (?) myös jää kytemään helpommin ihan jo siitä syystä, että puuainesta on niissä enemmän ja mahdollinen sade ei mene latvuksesta läpi niin sujuvasti kuin männikössä. Ja palo jatkuu.

    Jaksollinen kasvatus rajoittaa luontaisesti metsäpalon leviämistä. Taimikkokuvio välissä rajaa leviämistä tehokkaasti. Onko tämäkin sitten huono asia?

    Tuollainen männikön käsittely johtaa omilla metsäpalstoillani takuuvarmasti kuusettumiseen. Ja kuusi taas ei ole puulaji josta kuvan kaltaisilla kasvupaikoilla paljoa tukkia hakataan, kasvattaa sitten miten kasvattaa.

    Näätä 19.6.2017, 17:29

    Timppa: ”Näilläkin palstoilla on kyllä esimerkkejä muistakin kuin Näädän esittämistä tavoista parantaa metsänhoidon kannattavuutta”

    Ehkä nyt yleistän, mutta huomioni palstan kirjoituksista on se, että metsänhoidolliset neuvot liittyvät taimikon hoitoon ylimääräisine heinäyksineen ja perkauksineen. Kaiken kruunaa se, että kirjoituksen taustalla on itse tehty työ. Oma työkin maksaa ja jos sitä ei suostu myöntämään, huijaa itseään. Huomioiden työhön menevä aika sekä oman leipätyön tai vaihtoehtoisen sijoitustuoton tuotos, ei moni palstalainen pärjää ammattimetsurille. Ja kun näitä ”ylimääräisiä” metsänhoitotöitä teetätetäänkin ammattimetsureilla, ei se metsänomistaminen olekaan enää niin kannattavaa vaikka hakkuukertymää saadaan enemmän ja aikaisemmin.

    Timppa, viittasit Emil Vesterisen kirjaan. Siinäkin viitataan metsänomistajan omaan työhön tai ainakin halpaan työvoimaan. Valitettavasti profetaaliset lahjat eivät riittäneet ennustamaan työvoimakustannusten nousua.

    Näätä 19.6.2017, 17:43

    Gla, niin kuin kirjoitinkin uudistaminen on mietittävä aina tapauskohtaisesti. Olet oikeassa, että laskentakorko vaikuttaa uudistamiseen. Jos etelässä on OMT-pohjalla perustettava taimikko korkojen ollessa matalalla, laskentakorko huomioiden taimikon istuttaminen on enemmän kuin järkevää. Markkinatilanne metsätilojen osalta on myös myyjän kannalta enemmän kuin hyvä. Kysyntää riittää, jolloin voidaan turvallisin mielin luottaa siihen, että taimikon arvo nousee eikä laske.

    Entäs kun mennään pohjoisemmaksi ja otetaan maapohjaksi turvemaa? Avasin hiljattain ketjun: ”Suometsän uudistaminen”. Itsellä ei esimerkiksi ole vielä valmista mielipidettä puolukkaturvekankaalla metsän uudistamiseen taloudellisesti. Ketjuun mahtuu mielipiteitä.

    Kuviota ei kannata jättää heinittymään. Rehevämmänkin maaperän pystyy uudistamaan luontaisesti, jos osaamista riittää. Vaatii sekin uudistamistapa taimikonhoitoa.

     

     

    Timppa 19.6.2017, 18:13

    ”Oma työkin maksaa ja jos sitä ei suostu myöntämään, huijaa itseään”  Mitenkähän on?  Moni pelaa golfia, maksaa kenttämaksut, välineet ja matkat.  Metsätaloudessa saa vähintään samanlaisen kunnon ja kulut voi vähentää verotuksessa.  Stressiäkin siellä metsässä kokee vähemmän.  Terveys paranee.  Näinkin voi ”pettää” itseään.

    Emil Vesterinen tosiaan kannusti sellaiseen metsänhoitoon, joka on nykykäytännön mukainen.  Epäilemättä Vesterisen aikaan työvoima oli halpaa.  Itseasiasiassa hyvin hoidettujen metsien uudistaminen on nykyäänkin aika edullista.  Meillä siis noin 12 % myyntitulosta, mikä kuten usein on todettu tulee yleensä katetuksi avohakkuiden paremmilla kantohinnoilla.  En todellakaan tiedä, miten rehevämmän maan saa luontaisesti uudistettua ellei tavoitteena ole hieskoivikon kasvatus.

    Jätkä 19.6.2017, 18:50

    r.ritva:”-jätkä hyvä,että valaisit.Siis kantoon on vartettu tämä latvapuoli puusta.Ymmärsinkö nyt oikein.Tuossa tilaisuudessa olisi ollut hyvä jakaa prosyyria menetelmästä.

    En jättänyt kertomatta vaan esittelyssä menee tietysti monta juttua ellei tunne laajemmin asiaa ennen.

    Voisi olla metsälehden jutun arvoinen.Miten lienee vai kuuluvatko -yritys-salaisuuksien-piikkiin.”

    – Siemenviljelmien puut eivät ole siellä puuntuotantoa varten, vaan tuottamassa siementä. Puut on ”tehty” Varttamalla – kuin omenapuut tehdään. Kun varte on alkanut kasvamaan, perusrungosta poistetaan kaikki vihreä. olemme istuttaneen noin puolen metrin – 70 sentin männyntaimia, joissakin on jo ollut käpy tai pari. Latvaan ympätty oksankärki ei yleensä tee huippurunkoa, vaikka sen emopuulla olisi huippuvarsi.

    Siemenviljelmän puut kasvatetaan harvassa, välit ovat jotain viiden metrin luokkaa, ettei tapahtuisi karsiutumista. Kävyt kerätään traktoriin asennetun henkilönostimen avulla, jolla päästään jopa yli kymmeneen metriin. Latvat typistetään korkeudessa, josta ei enää kannata käpyjä kerätä.

    Siemenpuuviljelmä ei ole kaunista katseltavaa, mutta tärkeä osa metsänjalostusta se on.

    Puut ovat melko kalliita, kun ne ovat muutaman metrin korkuisia. Hirviaita on alueen ympärillä, myyriä vastaan ruiskutetaan myrkyt ja puita vartioidaan kuin mitäkin aarretta.

    Näätä 19.6.2017, 18:51

    Timppa: ”Moni pelaa golfia, maksaa kenttämaksut, välineet ja matkat”

    No nyt puhutaankin kahdesta eri asiasta. Itsekin nautin metsässä olosta ja siellä touhuamisesta. Saan kuitenkin paremman tuntipalkan päivätyöstä tai uusien sijoitusvaihtoehtojen tutkimisesta.

    Se, että ostetaan tila kalliilla ja tehdään siellä ilmaiseksi hommia hullun lailla ja saadaan muutaman prosentin tuotto, ei tarkoita sitä, että ollaan keksitty rahasampo. Aiemmin keskusteltiin siitä, että jatkuvassa kasvatuksessa puusta ei saada samaa hintaa kuin jaksollisen kasvatuksen päätehakkuussa, mikä johtaa siihen, että jaksollinen on kannattavampaa. Jos kerran oma työ ei maksa, niin miksi emme jatkuvassa kasvatuksessa tee hakkuita itse? Miksi vertailemme vaihtoehtoja, missä toisessa tehdään ”ilmaista” työtä ja toisessa ostetaan kaikki ulkoa?

    Timppa 19.6.2017, 20:23

    Voin, kuten moni muukin,  kyllä istuttaa ja perata, mutta en kyllä ala hakkuuhommiin.  Niissä on kokemattomalle omat riskinsä ja työtuloskin varsin heikko.  Moto on keksitty hakkuita varten.

    Ei täällä kai kukaan ole väittänyt, että nykyisillä hinnoilla metsään sijoittaminen olisi mikään rahasampo.  Mielestäni keskustelu koskee kunnollisen metsän käsittelyä jatkuvan kasvatuksen metsäksi.  Siinä on kyllä keksitty rahanreikä.  Myyntitulot ovat huonommat kuin jaksollisessa kasvatuksessa.  Otetaan tuuli- ja kuivumistuhoriskejä.  Kuten Emil Vesterinen jo yli 100 vuotta sitten tiesi, joudutaan kuitenkin suorittamaan lähes samat uudistus ja perkaustyöt kuin jaksollisessa, joten niissäkään ei saada todellista säästöä.  Kokonaisuudessaan metsäkasvu on selvästi jaksollista käsittelyä heikompaa.  Täytyy omata melkoista urheiluhenkeä ja löysää rahaa, jos haluaa pilata metsänsä siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen.  Näyttää ihme kyllä vapaaehtoisia löytyvän.

    Jätkä 19.6.2017, 21:02

    Näätä: ”-Aiemmin keskusteltiin siitä, että jatkuvassa kasvatuksessa puusta ei saada samaa hintaa kuin jaksollisen kasvatuksen päätehakkuussa, mikä johtaa siihen, että jaksollinen on kannattavampaa. Jos kerran oma työ ei maksa, niin miksi emme jatkuvassa kasvatuksessa tee hakkuita itse? Miksi vertailemme vaihtoehtoja, missä toisessa tehdään ”ilmaista” työtä ja toisessa ostetaan kaikki ulkoa?”

    Miksi et sitten tee jatkuvan kasvatuksen hakkuuta ja ajoa itse? Syitä voi olla monia. Tukit eivät kelpaa ostajalle, kun ne on katkottu pieleen. Korjuuvauriot aiheuttavat vajaatuottoisen – sairaan metsän. Toimitusaikataulu ei pidä.

    Näätä 19.6.2017, 21:13

    Jätkä: ”Miksi et sitten tee jatkuvan kasvatuksen hakkuuta ja ajoa itse?”

    Kuten totesin, pääsen paremmille tuotoille, kun teen nykyistä palkkatyötäni tai käytän ajan uuteen investointikohteeseen tutustuessa sen sijaan, että heilun metsässä oli se sitten istutusta, raivausta tai hakkuuta. Toki jonkun verran tulee metsähommia tehtyä vastapainona toimistotyölle ja tuleepahan siinä omat metsätkin tutuksi. Kuitenkin kun lasken kannattavuuksia, huomioin laskelmissa hoitotyöt ulkopuolisen tekemänä.

     

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 662)
1 2 3 … 9 10 11 … 65 66 67