› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuvaa kasvatusta niin metsiin kuin metsälakiinkin….

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 121)
1 2 3 … 5 6 7 … 11 12 13

  • Jatkuvaa kasvatusta niin metsiin kuin metsälakiinkin….

    Lähetetty: 17.1.2013, 17:17

    Olisko ehkä Suomen ”kovin” j.k-mies?
    Laittoi metsälait ja pakkorahastajat kuriin ja säätyyn.
    Paljon asiaa nyt ilmestyneessä M.L-Makasiinissa. On aivan oman tyylinen metsän kasvattaja jonka oppia kyllä itsekkin ymmärrän.
    Sekapuustoinen jk sopii minunkin kasvatusajatukseeni oikein hyvin.
    Lehtipuuta vähintään parikymmentä prosenttia ja valoisuus riittää harvassa kasvattaen myös uudistumiseen. Lukekaahan ajatuksella ja kertoilkaa miltä maistui. Nuo EU kuviot ovat olleet raskas ja kallis prosessi josta syvä kumarrus ja Kiitos hänelle uhrautuvaisuudesta meidän muidenkin edestä!

    Tekijä
    jees h-valta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Peräkylän Tarzan 19.1.2013, 20:23

    Tässä pitää aina muistaa se tosiasia, että Timo Kujala halusi tämän metsälain muutoksen vain tehdäkseen itselleen mahdollisimman kannattavaa metsäbisnestä. Se on sitten taas aikanaan toisten tehtävä laittaa metsät hänen jäljiltään kuntoon.

    relaskooppi 19.1.2013, 20:46

    AC.e, kaksisataa vuotta yläharvennusta täyttää kyllä kaukaisemmatkin unelmat, itse olen ajatellut että kaksi tai
    kolme kertaa voisi toimia hyvinkin, päästäänhän sillä 60v.

    Jonkun tiedon mukaan Suomen metsät on poltettu tervaksi, sitten ne
    on kaskettu ja viho viimein harsittu piloilleen.Nyt puuta on enempi
    kuin koskaan ja puuta sahataan harsituista metsistä.
    Voi voi Tartzan, ei nämä metsät aavikoidu täällä havupuu vyöhykkeellä
    niin kuin kotipuolessasi, siellä jos reilusti hakkaat niin on liaanit hukassa

    Timppa 20.1.2013, 10:30

    Tarzanin kanssa samaa mieltä. Jutun mukaan TK:n ostotavoite on 1000 ha/v. Oletettavasti tarkoitus on rahoittaa ostoja myymällä ostetuilta tiloilta puuta. Ainakin meillä päin myytävät tilat on ”hoidettu” myyntikuntoon. Siis päätetahakkuukelpoista puustoa on vähän ja kauppahinnat yli puuston arvon. Jotta tätä yhtälöä voisi pyörittää, niin mielestäni ainoa vaihtoehto on kohtalainen alkupääoma ja sitten ostettujen tilojen kasvatusmetsien ”parturointi”. Siihen ei todellakaan nykyiset kasvatusmallit anna mahdollisuutta. Tilanne muuttuisi, jos voisi ilmoittaa harjoittavansa jatkuvaa kasvatusta. Silloin voisi esimerkiksi ensiharvennusmetsän harventaa luokkaan 300 runkoa/ha ja väljennysharvennuksen vastaavasti 200 runkoon/ha. A vot, saisi kyllä kassavirtaa, jolla voisi ostaa uusia parturoitavia. Mitä niissä metsissä tapahtuisi, jos näin hakattaisiin, voi jokainen sitten päätellä.Kujalan kommentti tuolla edellä kyllä viittasikin siihen, ettei hän ole kasvatuksesta kiinnostunut

    Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että lainsäädännössä säilytetään tiukat uudistamisvelvoitteet. . Metsähän on Suomen kansallisvarallisuuden perusta. Myös ilmastopolitiikka edellyttää metsien säilyttämistä hyvin tuottavina.

    relaskooppi 20.1.2013, 11:48

    Minulla nyt jostain syystä on erinlainen kuva tästä erirakenteisesta hakkuu tyylistä.Jos ensiharvennus vedetään 300kpl ha tiheyteen niin vaikka kertymää olisikin niin kuitenkin myydään kuitu ja energiapuuta jonka hinta on huono, eikös se kaikenlisäksi ole lainvastaista toimintaa.
    Niitä metsien ostajia kyllä löytyy pilvin pimein jotka ostavat ja hakkaavat kaikki päätehakkuut aukoksi, mutta se hyväksytään koska avohakkuu tuottaa toimijoille runsaasti työtä ja tuloa kuten raivaukset,maanmuokkaukset,istutukset,taimikonhoidot eli mo.e on tiedossa kuluja ensimmäiset 40v. Toisaalta avohakkuu myös tuhoaa ne vähäisetkin luontoarvot joita nyt soisi jossakin olevan.

    Toinen asia johon vastausta kaipaan onkin että kuka teistä oikeesti
    on edes kokeillut yläharvennus pohjaista hakkuuta, näyttää vaan siltä
    että täällä ollaan vastaa vaikka ei asiasta tiedetä mitään. Menkää edes katsomaan missä tällaista tehdään.

    Timppa 20.1.2013, 12:59

    Relaskoopille. Ehkäpä siksi jotkut haluavatkin muuttaa lakia, että tuollainenkin ”parturointi” mahdollistuisi.

    Kerran kokeiltiin vanhan kuusikon yläharvennusta (olen tästä kirjoittanut ennenkin). Jätetyt puut alkoiva kuivua. Tehtiin aukoksi.

    Olen teettänyt erilaisiin metsiin lukuisia aukkoja, joissa puumäärä on vaihdellut välillä 150-400 m3/ha. Vielä ei ole tullut vastaan kuviota, jonka kokonaisuudessaan voisi uskoa kasvavan kunnon metsää luontaisen taimiaineksen perustalla.

    Sama tilanne on myös pienaukkojen suhteen. Niitäkin on eri syistä tullut teetettyä useita. Kyllä niiden taimettuminen on perustunut muokkaukseen ja istutustaimiin. Niin vähän niihin on syntynyt luontaista taimiainesta.

    Toki varmaan toisenlaisiakin kuvioita löytyy, mutta ne ovat poikkeuksia.

    Eihän esimerkiksi vanhaan kaskiaukkoon syntyneen kuusikon avohakkuu ole muuta kuin palauttamista ”luonnontilaan”, jossa se menneinä vuosisatoina on saattanut olla useita kertoja. Eikä monta kertaa harsittu metsä ole mikään luonnonmetsä..

    Rane 20.1.2013, 13:03

    Rane on metsähallituksen hommissa ollut hakkaamassa näitä vanhoja harsinta/jatkuva kasvatus metsiä.Valitettavasti sillä tyylillä väistämättä pää tulee vetävän käteen.Tietysti nyt kun valtakunnan metsät on suurella vaivalla laitettu kuntoon on hyvä ryhtyä taas ulosmittaamaan tulevien sukupolvien mahdollisuuksia.
    On ehkä epämuodikasta muistuttaa että suomalaiseen talonpoikaiseen ajatteluun on aina kuulunut että maa jätetään seuraaville paremmassa kunnossa kuin itse sen on saanut.

    relaskooppi 20.1.2013, 13:29

    Metsähallitus on käyttänyt sotien jälkeen määrämitta harsintaa jossa
    kaikki määrätyn mitan täyttävä, hyvälaatuinen tukkiaines on hakattu.
    Mallia lienee käytetty ties kuinka pitkään sitä ennenkin.
    Mitä yhteistä on nykyajan yläharvennus /erirakenteismenetelmällä
    ja kaukana historiassa käytetyllä. Ei niin yhtään mitään.
    Nykyään metsälaki asettaa omat vaatimukset jäävän puuston määrälle ja laadulle, ei siihen uutta lakia tarvitse edes odottaa.

    Kuten Rane sanoo, on niissä Mh vanhoissa hakkuujäljissä korjaamista ollutkin, ne vaan kuuluu osana Suomen selviytymistä
    vaikeista ajoista.

    Rane 20.1.2013, 15:04

    Niin,nämä oli siis pomojen puheista päätellen semmoisia metsiä joissa ihan tarkoituksella oli kokeiltu kuinka puusto elpyy ja uudistuu ”jatkuvalla kasvatuksella”.No ei elpynyt eikä uudistunut.
    Päätehakkuu oli ehdottomasti oikea lääke.

    hemputtaja 20.1.2013, 15:39

    ### –snip—
    Mitä yhteistä on nykyajan yläharvennus /erirakenteismenetelmällä
    ja kaukana historiassa käytetyllä. Ei niin yhtään mitään.
    Nykyään metsälaki asettaa omat vaatimukset jäävän puuston määrälle ja laadulle, ei siihen uutta lakia tarvitse edes odottaa.

    Kuten Rane sanoo, on niissä Mh vanhoissa hakkuujäljissä korjaamista ollutkin, ne vaan kuuluu osana Suomen selviytymistä
    vaikeista ajoista.
    Lähetetty: 2 h, 2 min sitten
    Lähettäjä: relaskooppi ###

    Asian voi kysyä toisinkin. Miten eroaa ns. ”jatkuva kasvatus” ”varsinaisesta tai metsänhoidollisesta harsinnasta”.

    Tietääkseni ei mitenkään. Molempia sovellettiin vielä sotien jälkeen ja turha yrittää väittää, etteikö niitä olisi tutkittu ja vakavasti yritetty saada toimimaan. Eikä pelkästään Suomessa.

    Ei se harsinnan historia siis niin kaukana ole, Pitkä se kyllä on. Jo neandertali esi-isämme sen taidon osasivat.

    relaskooppi 20.1.2013, 15:44

    Eihän niissä vanhoissa määrämitta hakkuissa mitään ole kokeiltu, pääasia että on puuta saatu.Toisaalta eipä niin vanhat hakkuut enää missään näy, 60-80v on niin pitkä aika että vankat mettät niissä on vaikka ei mitään ole sen jälkeen tehtykään, ainoa mikä näkyy on kuivan kankaan kuusikko väärän puulajin takia ja niitähän on viime vuosikymmeninä hakattu.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 121)
1 2 3 … 5 6 7 … 11 12 13