Keskustelut Metsänhoito Jatkuvaa kasvatusta niin metsiin kuin metsälakiinkin….

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 121)
  • Jatkuvaa kasvatusta niin metsiin kuin metsälakiinkin….

    Olisko ehkä Suomen ”kovin” j.k-mies?
    Laittoi metsälait ja pakkorahastajat kuriin ja säätyyn.
    Paljon asiaa nyt ilmestyneessä M.L-Makasiinissa. On aivan oman tyylinen metsän kasvattaja jonka oppia kyllä itsekkin ymmärrän.
    Sekapuustoinen jk sopii minunkin kasvatusajatukseeni oikein hyvin.
    Lehtipuuta vähintään parikymmentä prosenttia ja valoisuus riittää harvassa kasvattaen myös uudistumiseen. Lukekaahan ajatuksella ja kertoilkaa miltä maistui. Nuo EU kuviot ovat olleet raskas ja kallis prosessi josta syvä kumarrus ja Kiitos hänelle uhrautuvaisuudesta meidän muidenkin edestä!

  • mustapata

    Paljonpa on puhetta puolesta ja vastaan.Eiköhän kutenkin ole tätä päivää että uudenlaisia metsänhoitomenetelmiä otetaan käyttöön.
    Näitä ketjuja lukiessa ihmetyttää se vanhanaikainen ajattelumalli millä yritetään estää ja tyrmätä jk-menetelmän tuloa.Kyllä se vaan näyttää tulevan ja joka ei sitä omaksu on omapa on asiansa.
    Jos mhy.t makaavatkin poteroissaan niin metsäkeskuksien tulee kiireesti perehtyä ja kouluttautua systeemiin koska näyttäähän tämä vaikeampaa olevan kuin avohakkuu-istutus malli.

    Gla

    Ei kai täällä kukaan ole yrittänyt estää jk:n tuloa. Päinvastoin, kukin saa lain puitteissa hoitaa metsäänsä kuten tahtoo. Poikkeuksena tähän on vain muutama intohimoinen jk:n kannattaja, joiden mielestä avohakkuut pitäisi kieltää. Mutta mikä on järkevää metsätaloutta, siitä löytyy erilaisia mielipiteitä.

    Pete

    A.Jalkanen, olen erimieltä jk metsän myrskytuhoalttiudesta. Väitän, että yläharvennuksen jälkeen nimenomaan lisävaltapuut ovat erityisen herkkiä tuulituhoille. Metsä täytyy pitää todella harvana jos ajatuksena on kehittää kasvatuspuuston tuulenkestävyyttä.

    Kerrataan nyt tähänkin, että minä en millään muotoa vastusta jk:n tuloa kasvatusmenetelmäksi, päinvastoin. Minä edellytän vain sitä, että metsää ei hävitetä hyväksymällä kasvatettaviksi valtapuulajeiksi pihlajaa, harmaaleppä ja vesasyntyinen haapa.

    Itse en ole vakuuttunut jk:n mahdollisuuksista ainakaan omissa metsissäni. Tämä perustuu kokemusperäiseen tietoon ja tutkimustuloksiin. mitä suurempi osa metsistä siirtyy jk-tyyppiseen kasvatukseen, niin sitä suurempi osa niistä siirtyy käytännössä metsätalouden ulkopuolelle. Toki ne ensimmäiset hakkuut lisäävät puun tarjontaan kun kunnolla saadaan läpi uusi mahdollsiuus niille jotka eivät aukkoja halua hakata. Pitkässä juoksussa tehokkaasti puuta tuottavan metsänomistajan asema markkinoilla kuitenkin paranee, eli antaa mennä vaan jk-tyyliin!

    mustapata

    Yksi asia myskytuhoissa on varmaa, avohakkuualueelle niitä ei juurikaan tule mutta avohakkuualueen viereen kyllä, ja kaikista eniten.
    Tässä on harmillista seikka että yleensä se on naapurin metsä joka tuulenkaadoista kärsii. Luulisin että jonkinlainen ero löytyy erirakenteismetsän hyväksi verrattuna alaharvennuksiin.

    Ei ole kukaan sanonut suoraan vastustavansa jk.n tuloa, paremminkin eri muodoin kiertoilmaissut esim.huoli tulevasta matsälaista miten salliva se tuleekin olemaan.Olipa se millainen tahansa, sillä mennään niin kuin nykyiselläkin.

    jees h-valta

    Peten vastustamat puut ovat aivan suomen metsäin vakiopuustoa jonka kasvattaminen aivan hyvin sopii ketä erikoispuuta haluaa kasvattaa. Esim. vesasyntyisen haavan kieltäminen aiheuttaisi hybridihaavan uudistamiseen lakisääteisen topin. Ja silloin se sotii jo sen lajin kasvatuksen tähänastista hyväksyntää vastaan.
    Harmaalepän kasvatukseen on jo täälläkin käydyn keskustelun perusteella paljon mielenkiintoa ja olen sitä mieltä että siitä vaan.
    Lehtipuuta moneen käyttöön ja ainakin erittäin hyvä klapipuu.
    Pihlaja erittäin kovana puuna puuseppien haluamaa tavaraa ja silloin sopiva kasvatuspuu myös. Hieskoivun hän taisi unohtaa mutta minä suosittelen sitäkin ainakin täydentäväksi puuksi turvesaroille ja havumetsän monimuotoisuutta antamaan. Ja jälleen hyvä kuitu-ja polttopuu.

    Leevi Sytky

    ######
    RE: Jatkuvaa kasvatusta niin metsiin kuin metsälakiinkin….
    ” Viimeistään siinä vaiheessa alkaa niskavillojen vispaus kun tullaan viljaville maille. Savolaislle entisille kaskimaille. ”

    Mistäs tämä johtuu? Lannoituksilla korjataan mahdolliset puutostilat niin kuin nykyisessäkin mallissa, enkä muutakaan huonoa puolta vanhoissa kaskimaissa näe.
    Lähetetty: 21.01.2013
    Lähettäjä: Jani
    ######

    Eikö entiset kaskimaat ole hyvin viljavia? Alunperin on kaskeamista suunnitellut sydänmaiden asukas katsellut parhaimman kasvupotentiaalin omaavia alueita. Kaskeamisen jälkeen on alueelle syntynyt vuosikymmeniksi lehtipuusto, joka on lisännyt maan multavuutta ja on syntynyt erinomainen maapohja havupuun kasvattamiselle.
    Näin viljavalla maalla on jk:n toteuttaminen vähintään haasteellista, jopa mahdotonta. Pienaukot valtaa heinä, eikä kuusen (vast) taimet.
    Näillä alueilla lienee kannattavinta ns. määrätietoinen metsänviljely; lyhyellä kiertoajalla. ( Kuusi 50v, koivu 40v.)

    Jani

    Kyllähän se puu kaskimailla kasvaa hyvin, joskin monesti boorin puutetta ilmenee jos lannoitukset myöhästvät. Heinästä voi ongelma tulla mutta pahempi ongelma se on isomman aukon hakkuun jälkeen. Mitä nyt myrskyjen aikaan muutamia pienaukkoja on tuonne mehtään ilimestynnä vanhoille kaskimaille, on heinittyminen ollut huomattavasti hillitympää kuin vastaavalle maalle isomman aukon hakkuun jälkeen. Taimia ei oo nuissa tarvinna jeleppiä, mutta aukosssa lähes miehenkorkuinen heinä suattas tuhota iliman heinäystä havupuitten taimet meleko tehokkaasti.

    Mielestäni viljavilla mailla on paremmat edellytykset onnistua JK:n menetelmillä kannattavasti. Karuilla vähäravinteisilla alueilla useampaa puukerrosta kasvattamalla voi kaikkien kerrosten kasvut jäädä olemattomiksi. Esim. kaskimailla ravinteita riittää useammallekkin kasvukerrokselle ja kuusille pieni kasvun hidastuminen olisi jopa ihan positiivista 😉

    Nämä tietysti vain tämmösen harrastelijan omia kokemuksia ja niiden perusteella tulleita mielipiteitä, eli tutkimustietoon sokeasti luottavat voivat tämän kommentin sivuuttaa lukematta 😉

    Leevi Sytky

    #####
    Näin viljavalla maalla on jk:n toteuttaminen vähintään haasteellista, jopa mahdotonta. Pienaukot valtaa heinä, eikä kuusen (vast) taimet.
    Näillä alueilla lienee kannattavinta ns. määrätietoinen metsänviljely; lyhyellä kiertoajalla. ( Kuusi 50v, koivu 40v.)
    Lähetetty: 1 h, 14 min sitten
    Lähettäjä: Leevi Sytky
    #####

    Tuossa kommentissa on hieman ”väärin” tuo määrätietoinen metsänviljely. Tarkoitin aukkohakkuu-muokkaus-istutus menetelmää.
    Onhan jk-metodikin määrätietoista metsänkasvatusta.

    Se siitä, mutta en osaa sanoa oikein mitään jk:sta rehevillä mailla. Riippuu tietenkin lähtötilanteesta milloin sitä alkaa toteuttaa. Esim. varttuneessa metsässä yläharvennuksin jne…

    A.Jalkanen

    Tuulituhoalttius muuttuu varmaan nopeasti ajan myötä. Mikä tahansa metsä on altis tuulituholle muutamana harvennuksen jälkeisenä vuonna. Koko ajan erkkimetsänä pidetty kuvio on todennäköisesti kasvanut koko ajan harvempana, eli puut ovat kouliintuneet tuuleen jo valmiiksi tullessaan vallitsevaan latvuskerrokseen. Kaikkein alttein tuulelle lienee siemenpuusto, toiseksi alttein harvennettu metsänreuna jonka vieressä on uutta aukkoa. JKmetsäkin voi olla erittäin altis tuulelle heti ensimmäisen JK harvennuksen jälkeen.

    Niin ja prof. Seppo Kellomäki totesi että tuulituhoa voidaan estää minimoimalla viereisten kuvioiden pituusero. Jos kaikki on jk-mattoa, pituuserot voivat olla pienemmät kuin perinteisessä tasaikäismallissa.

    Timppa

    Liekö Janin myrskytuhoaukkoon syntynyt laikkuja puuden kaaduttua?
    Itse olen huolehtinut pientenkin aukkojen istuttamisesta. Jos kyseessä on vatulle altis paikka, niin saa väliin muutaman aarin aukossakin taistella, ettei vattu hävittäisi niitä istutustaimiakin. Luonnontaimia on yleensä muutama pihlaja, leppä ja koivu, kuten tuolla edellä todettiin. Sama tilanne on heinettyvillä tai saniaisalueilla. Kyllä ne tehokkaasti estävät taimettumisen pienessäkin aukossa.

    Varmoja taimettuvia ovat kosteahkot paikat. Kyllä saa yleensä riittävästi kuusen ja hieskoivun taimia. Ja monesti liikaakin. Tietysti sitten jossain olosuhteissa paikoitellen mäntyjen ja koivujen läheisyydet. Myös ajourat saattavat ennättää taimettua ennen kun heinä ym valtaa alueen.

    Ei se luonto ole miksikään 100 vuodessa muuttunut, kuten ilmeni tuolla edellä siteeraamasti teoksesta.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 121)