Keskustelut Metsänhoito Jatkuvaa kasvatusta niin metsiin kuin metsälakiinkin….

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 121)
  • Jatkuvaa kasvatusta niin metsiin kuin metsälakiinkin….

    Olisko ehkä Suomen ”kovin” j.k-mies?
    Laittoi metsälait ja pakkorahastajat kuriin ja säätyyn.
    Paljon asiaa nyt ilmestyneessä M.L-Makasiinissa. On aivan oman tyylinen metsän kasvattaja jonka oppia kyllä itsekkin ymmärrän.
    Sekapuustoinen jk sopii minunkin kasvatusajatukseeni oikein hyvin.
    Lehtipuuta vähintään parikymmentä prosenttia ja valoisuus riittää harvassa kasvattaen myös uudistumiseen. Lukekaahan ajatuksella ja kertoilkaa miltä maistui. Nuo EU kuviot ovat olleet raskas ja kallis prosessi josta syvä kumarrus ja Kiitos hänelle uhrautuvaisuudesta meidän muidenkin edestä!

  • jees h-valta

    Niin, unohtui innoissani tärkein eli nimi ja se on Timo Kujala Espoosta vaikka kaikki sen nyt olisi tiennytkin.

    Leevi Sytky

    Luin jutun. Päähenkilö vaikutti jotenkin…tutulta.

    Jani

    Ihan asioohan tuo puhuu. Jokaisella pitäs tosiaan olla vapaus valita miten mehtiään kasvattaa kuhan vaan niitä jotenkin edes yritetään hoitaa.

    Meiänkin metät ois jatkuvaan kasvatukseen aikanaan muuttuneet, mutta MHY löi kapulat rattaitten väliin. Nytten jo alko olla pääosin myöhästä, mutta yritetään nyt jatkuvaan kasvatukseen soveltuvia kuvioita ruveta siihen muuttamaan kummiskin.

    Kemeratuistakin kun tuossa puhuttiin, nii pääosin niistäkin olen samaa mieltä hänen kanssaa. Niillekkin varoille olisi paljon parempia/tärkeämpiä käyttökohteita kuin jo muutenkin kannattavan toiminnan tukeminen. En niitä ole vielä senttiäkään periaatesyistä hakenut, vaikka varmaan useamminkin ”oikeutettu” niihin olisin ollut. MHY:stäkin erkaannutaan heti kun se ilmoitusluontoisesti onnistuu (niin monesti ovat töpänneet että ei enää kiinnosta olla heiän kanssa missään tekemisissä).

    jees h-valta

    Ja jälleen Janin kanssa samoilla linjoilla. Eipä taida meikäkään maksaa enää kun vapaus koittaa tuota mhy-pakkomaksua. Sen verran kaavoihinsa kangistunutta ettei se siitä yhtäkkiä mikskään muutu.
    Koitan noita palstojani myös alkaa mietiskellä jos jonkunverran saisi muutettua tuohon suuntaan kasvatussysteemiä. Minulla tähän asti on ollut luonnollista mennä päätehakkuun ja uuditamisen linjalla koska olen kuusikot uudistanut systemaattisesti lehtipuulle. Mutta jotain itää jo ajatusta ja aina uutta avoimella mielin. Tuo rahan säästö uudistamiskustannuksissa kyllä houkuttaa myös. Ei se metsätalous nyt niin suurta tuloa ole ettei olisi halua hakea parempaa nettotuotosta.

    Rane

    Kaveri on jutusta päätellen lähinnä hakannut ostamiaan tasaikäisiä metsiä ”jatkuvan kasvatuksen asentoon”.Mukavaa toki että homma on nyt sitten laillista.

    Anton Chigurh

    Tuossa jutussa seisoo präntättynä:…jatkuvan kasvatuksen periaatteella… Edelleen:…kierron aikana tehdään neljä yläharvennusta.

    Eihän jatkuvassa kasvatuksessa pitänyt olla mitään kiertoa!

    Kujala: ”Uudistamiskulut ovat olemattomat, kun metsää kasvattaa eri-ikäisrakenteisena.”
    Olematttomat uuudistamiskulut ovat 0.

    Aina vaan paranee: Korjuukulut eivät Kujalan mukaan ole kokonaisuudessaan ainakaan korkeammat kuin tasaikäisrakenteisessa metsässä.

    Timppa

    Kukin tulee uskollaan autuaaksi. Niinhän sanotaan. Jutusta ei selvinnyt se miten tuotto lasketaan. Otetaanko mukaan myös tasearvon muutokset. Siis puuston lisäykset tai vähennykset. Kuten olen moneen kertaan kirjoittanut, ainakin meillä jaksollisen kasvatuksen metsien kasvu on oleellisesti parempi jatkuvaan verrattuna. Ehkä se tilanne Kärsämäellä ym on toinen.

    Jotenkin tuntuu siis, ettei millään kasvatustavalla pääse 6-8 %:n tuottoon nykyisillä metsämaan hinnoilla.muuten kuin
    hakkaamalla tasaikäisiä metsiä harvoiksi ja myymällä sitten se tila jonkun muun riesaksi. Olisi toivonut noin viisaalta mieheltä vähän täsmällisempää ilmausta tuosta tuottopuolesta.. Ehkä turhaan epäilen.

    Oli siinä jutussa se positiivista. Kujalakin totesi, että kuivien maiden tasarakenteiset männiköt ovat hienoja. Muuten, kyllä niissäkin kasvaa mustikoita ja usein jopa paremmin kuin niissä sekametsissä.

    jees h-valta

    Tuota antonin venkoilua en kyllä käsitä mutta eipä se ole ekakerta.
    Kyllä yläharvennus minun lukuoppini mukaan on kuulunut j.k-n menetelmiin. Ja uudistus kun tapahtuu valoisuutta pohjaan lisäillen harvennuksilla aiheuttaa taimettumista kuten luonnossa olemme nähneet. Eikä se kyllä maksa mitään. Korjuukuluista en väittele.
    Ne varmaan ovat kyllä suuremmat. No, mihin sitäkin sitten vertaa.
    Jos vertaa harvennukseen on tilanne varmaan stabiili. Ja päätehakkuuhan voidaan vertailussa kokonaan unohtaa. Paha verrata asiaa joka ei kuulu j.k:n toimintamalleihin.

    Puun takaa

    Kujalan tapaiset metsäsijoittajat pystyvät pilaamaan Suomen metsät muutamassa kymmenessä vuodessa, kunnes taas koittaa aika niiden kunnostamiseen suurin ponnistuksin. Siitä,sanotaanko tätä kehitykseksi, voidaan olla montaa mieltä.

    tamperelainen

    Jatkuvan kasvatuksen ihannoinissa ei huomioida;
    -korjuukustannukset ovat korkeat ja puun hinta päätehakuita huonompi
    -metsänuudistuminen hidasta paikoittain jopa epäonnistuu
    -jatkuva kasvatus vaatii metsönomistajalta aktiivisuutta,joka hiipuu Suomessa kaikenaikaa
    -kun täysi-ikäiseen metsään tekee pari kertaa ylä( ja ala-)harvennuksen,niin tuntuu että tämä on helppoa kuin heinänteko,mutta sitten onkin jo hiljaisempaa.Hakkuukertymät pienenevät
    -ML:n jutussa metsäsijoittaja piti koivua tärkeänä suojapuuna,joka mahdollistaa kuusikon uudistumisen,Jatkuvassa kasvatuksessa ei synny kovin merkittäviä koivikoita paitsi pienaukkoihin

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 121)